streptokokki

Ilmeisesti työpaikkasi kosteusvauriomikrobit ovat heikentäneet immuunipuolustusjärjestelmääsi ja tavalliset ihon bakteeritkin voivat aiheuttaa sinulle tulehduksen.

Hakeudu infektiolääkärin vastaanotolle. Pyydä ottamaan labrakokeita, joilla immuunipuolustuksesi tutkitaan.

Miksi työpaikallasi on (kosteusvauriomikrobeja ja) HOMETTA. Eihän työpaikalla saa olla hometta. Työsuojelulain mukaan työntekijällä on oikeus puhtaaseen ilmaan ja työnantaja on vastuussa työntekijän terveydestä.

Kysy työnantajan suunnitelmasta ja tulevista toimenpiteistä. työpaikan korjaamiseksi. Täytyyhän jotain tehdä. Pian sairastavat kaikki muutkin työntekijät ja ehkä myös työnantaja itse.

LAINSÄÄDÄNTÖÄ:

Työturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma. 30.8.2002.

Suomen säädöskokoelma. Työturvallisuuslaki 2002, 3697, 3701:

”Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisöjen tilaa ja
työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen
toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat
toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation
kaikkien osien toiminnassa. (8.§ )


Työnantajan yleiset velvoitteet, 2 luku 8§, Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite:
Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. (Työturvallisuuslaki 9§1. momentti, n:o 738, 3697).

Työterveyshuoltolaki

SÄÄDÖKSET 2000

33 § Työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus

”Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa.
Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työpaikan tilavuudesta ja ilmanvaihdosta”. http://www.finlex.fi/linkit/sd/20020738

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, sekä oikeus saada oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Hyvällä hallinnolla tarkoitetaan sellaista toimintaa hallintoasioissa, että julkisen vallan ja asianosaisen (ja ulkopuolisten) oikeudet ja intressit tulevat mahdollisimman hyvin turvatuiksi. Hyvään hallintoon kuuluu – vaikka perusoikeussäännöksessä niitä ei erityisesti mainita - muitakin elementtejä kuten vaatimus virkamiehen puolueettomuudesta ja hallinnon palveluperiaate. Perusoikeussäännös edellyttää myös, että yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätös tulee voida saattaa tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Tämän säännöksen tarkoituksena on turvata Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen asettama vastaava velvoite sopimuksen kattamissa asioissa (Husa ym. 2002, 150 – 152).

Työntekijällä on oikeus työterveyshuollon asiantuntijoiden tutkimuksiin Työntekijällä on oikeus työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee olla ammatillisesti (ei pelkästään työnantajan tai työntekijän etua) riippumattomia työnantajasta, työntekijöistä ja heidän edustajistaan ja heillä tulee olla tässä laissa tarkoitettu pätevyys sekä riittävällä täydennyskoulutuksella ylläpidetyt tiedot ja taidot. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden on osallistuttava riittävästi, vähintään kolmen vuoden välein ammattitaitoaan ylläpitävään koulutukseen. (Työterveyshuoltolaki 2.luku 5§.)

Työnantajan ja työntekijän tulee antaa työterveyshuollon asiantuntijoille työstä, työjärjestelyistä , henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista sekä muista niihin verrattavista tekijöistä tietoja , jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä aiheutuvan terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi tai ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon on annettava työntekijöille ja työnantajalle tietoja työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työntekijälle on annettava tietoja työterveyshuollon suorittamista terveystarkastuksista, niiden tarkoituksesta, tuloksista ja tulkinnoista sekä muusta työterveyshuollon sisällöstä. (Työterveyshuoltolaki 4.luku 13§.)

Työterveyshuoltolain 2.luku 4§. Työnantajan velvoitteet. Työterveyshuollon järjestäminen.
Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen torjumiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää siten kuin tässä laissa ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säädöksissä säädetään. (Työterveyshuoltolaki 2003, 42.)

Työterveyshuoltolaki. Työterveyshuollon sisältö 11§ velvoittaa työterveyshuollon
1) selvittämään työolosuhteiden ja työn terveellisyyden ja turvallisuuden ja arvioimaan niitä toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen huomioimaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt sekä tapaturma – ja väkivaltavaara työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, työolosuhteiden muutostilanteissa sekä suunnitelmallisesti työn kestäessä;
2) työperäisten terveysvaarojen ja –haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuvan erityisen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet;
3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta;
4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys;
5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen;
6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työvoimahallinnon, koulutuksen, sosiaalivakuutuksen, työsuojeluviranomaisen, tarvittaessa työpaikan työnantajien työterveyshuollon palveluntuottajien ja muiden tahojen kanssa;…
(Työterveyshuoltolaki 2003, 44-45.)

Työturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma. 30.8.2002. Suomen säädöskokoelma. Työturvallisuuslaki 2002, 3697, 3701: Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä sellaisen työn tekemisestä.
Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.” (23.§ ).

Työsopimuslaki 27. § 1. momentti: Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti on ollut työnantajan käytettävissä, hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, palkka on hänelle maksettava. (Nordman, Koskinen Helsingin Sanomat.

Työsopimuksen irtisanomisperusteet. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisista ja painavista syistä. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisen ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaista työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaisesta muuttumisesta, joiden mukaan työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Asiallisena ja painavana irtisanomisperustana ei voida pitää ainakaan:
Työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi
vähentynyt olennaisesti niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista;…
Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla
ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävä sijoittamalla
työntekijä muuhun työhön. (Työsopimuksen irtisanomisperusteet. 7. luku 1 § ja 2 §.)

Sairauden hyväksyminen ammattitaudiksi edellyttää, että sen ja työaltisteen välinen syy-yhteys on osoitettu. Kosteusvauriomikrobiologista tutkimusta voidaan perustella seuraavasti: jos työterveyshuolto ja työsuojelu joutuvat arvioimaan aiheutuuko kosteusvaurioituneiden rakennusten käyttäjille terveysvaaraa, arvion tulee perustua kosteusvaurion laajuuden ja rakenteita kontaminoivan mikrobikasvuston määrittämiseen. Ei ole samantekevää hengittävätkö tilojen käyttäjät hiivoja vai homesienimyrkkyjä sisältäviä homesieni-itiöitä. Työntekijöiden oikeusturva edellyttää, että altistumisen tausta selvitetään mahdollisimman perusteellisesti. Jos taustaa ei ole selvitetty, jää ammattitauti varmistumatta mahdollisessa ammattitautitutkimuksessa. Ammattiastman oireisto on selkeä. Työntekijä kärsii työpäivinä yskänärsytyksestä ja hengenahdistuksesta. Usein tätä on edeltänyt vesinuha, aivastelu ja silmien sidekalvojen oireet. Oireet voivat esiintyä työvuoron aikana tai jos kyseessä on astman hidastunut reaktio vasta illalla tai yöllä. Hitaan reaktion aiheuttajan jäljittäminen on hankalampaa. Kosteusvauriomikrobit lisäävät hengenahdistusta ja vinkunaa. Homeen aiheuttamaa astmaa on vain toistakymmentä tapausta vuodessa. Tavallisia työperäisiä biologisia altisteita ovat homeet, sienet, varastopölypunkit, puupöly, entsyymit, tekstiilipölyt ja mausteet. Varastopölypunkit käyttävät ravintonaan hometta ja viljaa. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985,122-125; Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 42, 372, 374, 380 ; Työterveyslaitos 1999, 20.)

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Vastuu ei häviä, vaikka työtilat sijaitsevat rakennuksessa, jonka omistaa joku muu kuin työnantaja. Työsuojelutoimikunta (tai työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu) toimivat virallisina valvojina kosteus- ja homeongelmaa tutkittaessa. On tärkeää, että työsuojelutoimikunta ymmärtää roolinsa ja raportoi henkilöstölle tai esimerkiksi työsuojeluviranomaisille, miten työpaikalla ratkotaan tätä ongelmaa. Työpaikkojen kosteus- ja homevaurioiden tutkimuksista ja korjauksista tulisi aina muistaa tiedottaa riittävästi työntekijöille. Homepölylle altistuminen on ilmeinen terveysuhka ja siksi siihen on suhtauduttava vakavasti ja sitä on käsiteltävä työsuojelukysymyksenä. Työpaikan työsuojeluhenkilöstön tulee seurata korjauksia valppaasti. (Työterveyslaitos 1999, 8.)


LAKI KANSANELÄKELAITOKSEN JÄRJESTÄMÄSTÄ KUNTOUTUKSESTA

Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 2 §:n muuttumisesta

”Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä vakuutetulle, jolle asianmukaisesti on todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi tai jonka työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen, tarkoituksenmukainen ammatillinen koulutus ja valmennus hänen työkykynsä säilyttämiseksi tai parantamiseksi, jollei sitä ole järjestetty julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002), työeläkelakien taikka erityisoletusta koskevien säännösten perusteella. Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle lähivuosina, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon, ilman ammatillista kuntoutustoimia tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää hänen koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat huomioon ottaen. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus ja sosiaalis-taloudelliset seikat sekä se, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työhön siirtymiseen ”.
Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2004.

Tasavallan presidentti TARJA HALONEN.

Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2003.