Tulipa tänään astuttua koiranpaskaan. Ei itkua, ei hampaiden kiristystä, ei ilmoitusta poliisille, ei koiranomistajien haukkumista. Hinkkasin sonnat kengänpohjasta maahan ja jatkoin matkaa. Ei kuulkaa edes haise kun osaa pitää huolta kamppeistaan, ja iha ite! Paska on osa luonnon kiertokulkua! Kaikki kunnia sille itelleen.
Ohhoh..sehän on paskaa..
Hömelö
20969
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
paskalle,halleluja :)
Amen.
muistan kun pentuna juoksentelin avojaloin omassa pihassamme. Oli joskus käynyt niin, että vekun kikkare oli jäänut huomaamatta ja pois siivoamatta :p yöks.
...mutta henkiin olen jäänyt, vaikka kokemuksena varpaiden välistä tursuava kakka ei olekaan mieluisin ;)
kai se kaikkein mukavinta viihdettä maan päällä ole mutta kyllä siitä tosiaan hengissä selviää :)
Muistan kyllä vanhempieni ja isovanhempieni kertoneen kuinka kivaa oli silloin pienenä maalla tallustella liukumiinoissa :D Aito, lämmin lehmänpaska tursusi varpaiden välistä ja heinäsirkat sirittivät :) Silloin he vielä kuulivat heinäsirkkoja..
pentuna niitäkin lehmien liukumiinoja :p
Meilläpäin ainakin kuuluu vieläkin (kesäisin) heinäsirkkojen siritys... Tervetuloa kuuntelemaan! :)
Kyllähän ne heinäsirkat metelöivät täälläkinpäin, kuten myös Turkkusen suuntimilla.. Ainut vaan että nuo suvun vanhat eivät niitä enää kuule, raukat.
Pitäisiköhän tuohon heinäsirkkojen korvia raastavaan mesoamiseen puuttua jotenkin? Kesäisin häiritsee kun siritys kuuluu avonaisista tuuletusräppänöistä. Pitäisi kieltää heinäsirkat kaupunkialueelta. Vähän DDT:tä ojanpenkoille niin johan saisivat ihmiset nukkua rauhassa. ;)
Jepjep. Eniten minua huvittavatkin juuri nämä "olen heittänyt monet lasten kengät pois kun on astuttu koirankakkaan" -jutut. Kyllä siitä todistetusti hengissä selviää.:)
Vanhenevat ihmiset eivät tosiaan yleensä enää kuule sirkkojen siritystä (kuulemma jo viisikymppisinä alkaa menemään liian korkeaksi), ja sitten he luulevat että maailma on niin muuttunut ettei ole enää heinäsirkkojakaan kuten "ennenvanhaan". Että nautitaan nyt siitäkin vähästä kun vielä pystytään heinäsirkat kuulemaan.:)
kulutus yhteiskunta ja uusavuttomia kaikki tyyni. Ei tiedetä mihin esim. vettä käytetään, paitsi uimiseen ja sekin jotain klooripitoista allasvettä. Juomavesikin ostetaan kaupoista. Ei tiedetä ollenkaan, mitä vesi ja mäntysuopa saavat aikaan.
... että koiraihmisillä on tälläisiä lapsuusmuistoja. Tosin hajusta päätellen nämä kokemukset eivät rajoitu pelkästään lapsuuteen.
Tervetuloa haistelemaan kotiani milloin vain, voin taata, ettei täällä paska haise (toisin kuin ehkä sinun kotonasi).
Maiharin pohjat aivan halosessa,mutta mitä siitä,
sattuuhan sitä.
Mutta silti jaksan edelleen hämmästellä, että miten huonosti nuo ihmiset koirankakkoja siivoilee. Edellisen kerran meinasi käämit kärähtää oikein kunnolla Joensuun näyttelyssä, kun kulkuväylillä oli useampi koiranpaska, että koko ajan sai väistellä!! Ja sentään koiranäyttelyssä!!
Kyllä minäkin omalla pihalla olen monesti kakkaan kävellyt ja aina niitä lapiolla metsään nakkelen, ei siinä mitään..
Kaikki mikä "perheenjäsenen" persereiäistä tulee on kallisarvoista. Olisit vaan jättänyt pyyhkimättä ja mennyt illalla kengät jalassa nukkumaan, sehän on luonnontuote.
Nukutko sinä kengät jalassa? Minä en.
Kyllä ne nukkuu kengät jalassa ja yleensäkin vaatteet päällä ja pitävät samoja vaatteita niin kauan, että vaatteet kävelevät itsestään pois.
Tuo on juuri sen määrätyn heimon prototyyppi. Myös saippuat ym pesuaineet puuttuvat heidän valikoimistaan. Kuten hammasharjat ym. sellaiset.
Samaa naureskelin itse kun muutama päivä sitten astuin paskaan ku keräsin koiran jätöksiä, eikä ollut oman koiran tuotoksia se kasa..
Mukavasti lenkki loppuun asti meni, vaikkakin pikkasen paskaa kengän pohjassa :)
Ja kotona tietty hämmästys suuri, hei täähän lähtee pesemällä :)
liikuttava ja nätti tuo runo galleriassasi (vaikkei minulla itselläni olekaan uskontoa).
Sähän voit kouluttaa rakkisi niin että se paskoo naamallesi, se on vielä jännempää ja osoitat entistäkin selvemmin metsäläisyytesi. Kukaan ei ole niin onnellinen epäsiisteydestään kuin koiraihminen.
Tässähän menee ihan sanattomaksi..
Olisi vaikeaa opettaa meitin koira paskomaan mun päälleni, se on nääs niin häveliäs herra että haluaa tehdä tarpeensa ihan itekseen pajuryteikössä tahi muuten vaan kaakana.
Mutta täytyy nyt kertoa tähän tarina kun kerran olet niin kiinnostunut miun mehtäläisyydestäni että oikeen useemmalla nimimerkillä levittelet linkkejä mun jutuistani: Tunsinpa aikoinaan semmosen kavioeläimen ko Mikko. Mikolla oli harvinaisen häijy huumorintaju ja sepä onkin ainut elollinen mikä ikuna on mun päällein paskonu. Hevonkack niskassa takakavioita putsatessa oli semmonen yllätys mitä en mielelläni kokeile ihan heti. Täytyy kyllä sanoa että sinä talvipäivänä ainakin niskaa lämmitti hetken..vaikka varpaat olikin sinisinä.