ERO...mitä tehdä?

Niin, siis a.p. kysyi avoerosta.

Suurin ero avioeroon on ettei eroa tarvitse hakea tuomioistuimelta. Omaisuudenjako kuten avioehdollisessa avioerossa, eli molemmat pitävät nettovarallisuutensa eikä tasinkoja maksella. Yhteinen omaisuus jaetaan toki (esim. molempien nimissä oleva asunto) … joko nin että myydään tai toinen lunastaa.

Lapsen osalta samat sopimukset tehtävä ja vahvistutettava (helpoiten käy lastenvalvojalla) niin avo- kuin avioerossakin. Eli huoltajuus ja kumpi ensisijainen huoltaja (kumman luona lapsi kirjoilla, kumpi maksaa elatusavustusta), tapaamiset, ja ne elarit.

Eipä siinä juurikaan tuon kummempaa periaatteessa ole, toivotaan että käytännössä erossa kyetään pitämää tolkku mukana ja lapsen etu muutenkin ikävässä tilanteessa mielessä.

Kiitoksia kommenteista...
Silti vaan tuntuu kaikki yheltä suurelta kysymysmerkiltä miten jaksaa kaiken!?!
Asunnon hausta aloitettava ja sitten kai ehtii muut hoitaa?

Nimimerkillä raili...kirjoitit yksihuoltajuudesta ,että se olisi järkevintä.Sen mitä kirjoitit ja olen jotain joskus kuullutkin on kyllä totta.Onnistuu niin kauan kun asutaan lähekkäin jne.
Mieheni ei vaan suostuisi yksinhuoltajuuteen.Hän katsoisi asian niin että häneltä viedään oikeus lapseensa. Enkä todellakaan sitä halua ja tarkoita. En sitten tiedä mitä tässä tilanteessa voi tehdä..yhteishuoltajuus hänen ainoa mielipide ja minä kun en käytännön kokemusta tiedä miten ne toimii.:/

Muutenkin tilanne se ,että kumpikin haluaa olla yhtä paljon lapsensa kanssa.Kumpikaan ei halua jäädä vähemmälle.Joten toi elarin maksukin hiukan mietityttää että kumpi sitä sitten maksaa jos kummatkin yhtä paljon lapsen kanssa..esim.viikko ja viikko.Samalla paikkakunnalla kun aiomme asua.

siru kirjoitti:

Kiitoksia kommenteista...
Silti vaan tuntuu kaikki yheltä suurelta kysymysmerkiltä miten jaksaa kaiken!?!
Asunnon hausta aloitettava ja sitten kai ehtii muut hoitaa?

Nimimerkillä raili...kirjoitit yksihuoltajuudesta ,että se olisi järkevintä.Sen mitä kirjoitit ja olen jotain joskus kuullutkin on kyllä totta.Onnistuu niin kauan kun asutaan lähekkäin jne.
Mieheni ei vaan suostuisi yksinhuoltajuuteen.Hän katsoisi asian niin että häneltä viedään oikeus lapseensa. Enkä todellakaan sitä halua ja tarkoita. En sitten tiedä mitä tässä tilanteessa voi tehdä..yhteishuoltajuus hänen ainoa mielipide ja minä kun en käytännön kokemusta tiedä miten ne toimii.:/

Muutenkin tilanne se ,että kumpikin haluaa olla yhtä paljon lapsensa kanssa.Kumpikaan ei halua jäädä vähemmälle.Joten toi elarin maksukin hiukan mietityttää että kumpi sitä sitten maksaa jos kummatkin yhtä paljon lapsen kanssa..esim.viikko ja viikko.Samalla paikkakunnalla kun aiomme asua.

Lue lisää

kuin hoitaisitte hyvää firmaa...olette omaisuuteenne jakaneet ja optiot ovat lapsessanne...siihen kannattaa apanostaa kunnolla...aina voittaa!

Rakentaen ja hallitusti,...hillitystikin hyvä taas teitä odottaa vaikkakin rikkaampana ...lapsi saa parjaassa tapauksessa kahden hyvän vanhemman lisäksi kaksi uutta sijaishoitajaa /vanhempaa lisää?

Antakaa aikaa toisillenne olla yhdessä ja erossa...sopu tilaa antaa?

siru kirjoitti:

Kiitoksia kommenteista...
Silti vaan tuntuu kaikki yheltä suurelta kysymysmerkiltä miten jaksaa kaiken!?!
Asunnon hausta aloitettava ja sitten kai ehtii muut hoitaa?

Nimimerkillä raili...kirjoitit yksihuoltajuudesta ,että se olisi järkevintä.Sen mitä kirjoitit ja olen jotain joskus kuullutkin on kyllä totta.Onnistuu niin kauan kun asutaan lähekkäin jne.
Mieheni ei vaan suostuisi yksinhuoltajuuteen.Hän katsoisi asian niin että häneltä viedään oikeus lapseensa. Enkä todellakaan sitä halua ja tarkoita. En sitten tiedä mitä tässä tilanteessa voi tehdä..yhteishuoltajuus hänen ainoa mielipide ja minä kun en käytännön kokemusta tiedä miten ne toimii.:/

Muutenkin tilanne se ,että kumpikin haluaa olla yhtä paljon lapsensa kanssa.Kumpikaan ei halua jäädä vähemmälle.Joten toi elarin maksukin hiukan mietityttää että kumpi sitä sitten maksaa jos kummatkin yhtä paljon lapsen kanssa..esim.viikko ja viikko.Samalla paikkakunnalla kun aiomme asua.

Lue lisää

..että kummankaan ei tarvitse maksaa elatusmaksuja, jos lapset ovat vuoroviikoin molempien vanhempien luona? Sellaisia käytäntöjä olen kuullut. Silloin k.o menettely onnistuu, kun vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla. Ylimääräisistä suuremmista lasten menoista (esim. harrastukset) pitää sopia, miten kumpikin osallistuu taloudellisesti.

Kuitenkin vain toisen vanhemman koti kirjataan vakioasuinpaikaksi ja siinä kodissa oleva venhempi on lähihuoltaja ja hän nostaa lapsilisät.
Yhteishuoltajuus on paras vaihtoehto ja myös suosituin. Yksinhuoltajuudelle pitää olla painavat perustelut, esim mielenterveysongelmat, alkoholismi tms.

siru kirjoitti:

Kiitoksia kommenteista...
Silti vaan tuntuu kaikki yheltä suurelta kysymysmerkiltä miten jaksaa kaiken!?!
Asunnon hausta aloitettava ja sitten kai ehtii muut hoitaa?

Nimimerkillä raili...kirjoitit yksihuoltajuudesta ,että se olisi järkevintä.Sen mitä kirjoitit ja olen jotain joskus kuullutkin on kyllä totta.Onnistuu niin kauan kun asutaan lähekkäin jne.
Mieheni ei vaan suostuisi yksinhuoltajuuteen.Hän katsoisi asian niin että häneltä viedään oikeus lapseensa. Enkä todellakaan sitä halua ja tarkoita. En sitten tiedä mitä tässä tilanteessa voi tehdä..yhteishuoltajuus hänen ainoa mielipide ja minä kun en käytännön kokemusta tiedä miten ne toimii.:/

Muutenkin tilanne se ,että kumpikin haluaa olla yhtä paljon lapsensa kanssa.Kumpikaan ei halua jäädä vähemmälle.Joten toi elarin maksukin hiukan mietityttää että kumpi sitä sitten maksaa jos kummatkin yhtä paljon lapsen kanssa..esim.viikko ja viikko.Samalla paikkakunnalla kun aiomme asua.

Lue lisää

Kyllä yhteishuoltajuus on syystäkin ensisijainen huoltajuusmuoto mitä lastenvalvoja suosittaa, ja riitaisissa tapauksissakin oikeus määrää. Jotta toinen vanhemmista voi saada yksinhuoltajuuden vastoin toisen tahtoa vaatii melko hyvät perustelut, kuten väkivalta, päihteet, tms.

Yhteishuoltajuus ja tapaamiset ovat sitten kaksi eri asiaa. Yhteishuoltajuus merkitsee sitä, ettei toinen vanhemmista voi ottaa lapselle passia ilman toisen huoltajan suostumusta, hän ei voi vaihtaa lapsen sukunimeä "omalla päätöksellään", tai uskontokuntaa. Eli käytännön elämässä melko harvoin tehtäviä valintoja, mutta sellaisia joista ainakaan minä en etävanhemapana tahtoisi luopua.

Tapaamiset sitten voivat olla hyvinkin lajaat (vuoroviikoin), tai eivät ... riippuu miten tapaamissopimuksessa sovitaan. Sillä ja huoltajuusmuodolla ei yhteyttä.

siru kirjoitti:

Kiitoksia kommenteista...
Silti vaan tuntuu kaikki yheltä suurelta kysymysmerkiltä miten jaksaa kaiken!?!
Asunnon hausta aloitettava ja sitten kai ehtii muut hoitaa?

Nimimerkillä raili...kirjoitit yksihuoltajuudesta ,että se olisi järkevintä.Sen mitä kirjoitit ja olen jotain joskus kuullutkin on kyllä totta.Onnistuu niin kauan kun asutaan lähekkäin jne.
Mieheni ei vaan suostuisi yksinhuoltajuuteen.Hän katsoisi asian niin että häneltä viedään oikeus lapseensa. Enkä todellakaan sitä halua ja tarkoita. En sitten tiedä mitä tässä tilanteessa voi tehdä..yhteishuoltajuus hänen ainoa mielipide ja minä kun en käytännön kokemusta tiedä miten ne toimii.:/

Muutenkin tilanne se ,että kumpikin haluaa olla yhtä paljon lapsensa kanssa.Kumpikaan ei halua jäädä vähemmälle.Joten toi elarin maksukin hiukan mietityttää että kumpi sitä sitten maksaa jos kummatkin yhtä paljon lapsen kanssa..esim.viikko ja viikko.Samalla paikkakunnalla kun aiomme asua.

Lue lisää

Kirjoitit ettei suostu yksinhuoltajuuteesi,mutta aika näyttää miten huoltajuus alkaa sujua häneltä.
*(on kuitenkin eriasia olla ns.isä perheessä, kuin olla ISÄ kongreettisesti 24h)ja noin pienen lapsen ollessa kyseessä tuo viikko/viikko ei tule onnistumaan,pieni tarvitsee rutiineja eli turvallisuutta.
*(ahdistuu turvattomuuden vuoksi ja luottamus itseen ja vanhempiinsa katoaa).

Kirjoittamasi perusteella miehelläsi on todella huono itseluottamus kun kokee yksinhuoltajuutesi niin että on häneltä pois otettu oikeus.
*kuitenkin on eri asia olla biologisesti isä kuin olla luotettava ja turvallinen isä
*ei lapsiin ole ns.oikeutta,he eivät ole mitään omistettavaa tavaraa(lapset on lahja/lainassa)

Perustele asia niin että luot lapselle turvallisen ja luotettavan lapsuuden yksinhuoltajuudellasi,(kuten sanoin aikaisemmin kaikki on helpompaa) ja laajalla isän tapaamisoikeudella luot luotettavat ja turvalliset välit lapsen ja isän välille.

Ota selvää asaianajajaliiton sivuilta mitä on yhteishuoltajuus ja kirjoitat kaiken paperille(lomat/joulut,juhannukset vuoro vuosin, harrastukset,matkakustannukset ym.tämä on teidän kirjallinen sopimuksenne yhteishuoltajuudesta, jos toinen lipsuu sopimuksesta,haet oikeusteitse yksinhuoltajuutta sopimusrikkomuksen vuoksi *mutta tämä on sitten se vaikeampi tie.
tsemmpiä raili.

M36 kirjoitti:

Kyllä yhteishuoltajuus on syystäkin ensisijainen huoltajuusmuoto mitä lastenvalvoja suosittaa, ja riitaisissa tapauksissakin oikeus määrää. Jotta toinen vanhemmista voi saada yksinhuoltajuuden vastoin toisen tahtoa vaatii melko hyvät perustelut, kuten väkivalta, päihteet, tms.

Yhteishuoltajuus ja tapaamiset ovat sitten kaksi eri asiaa. Yhteishuoltajuus merkitsee sitä, ettei toinen vanhemmista voi ottaa lapselle passia ilman toisen huoltajan suostumusta, hän ei voi vaihtaa lapsen sukunimeä "omalla päätöksellään", tai uskontokuntaa. Eli käytännön elämässä melko harvoin tehtäviä valintoja, mutta sellaisia joista ainakaan minä en etävanhemapana tahtoisi luopua.

Tapaamiset sitten voivat olla hyvinkin lajaat (vuoroviikoin), tai eivät ... riippuu miten tapaamissopimuksessa sovitaan. Sillä ja huoltajuusmuodolla ei yhteyttä.

Lue lisää

Yheishuoltajuus on lastenvalvojien suosittelema huoltajuus muoto vain ja ainoastaan sen vuoksi että isät saadaan maksamaan elatusmaksunsa ettei se jää lastenvalvojan työnantajan maksettavaksi=
KUNNAT.

Ysinhuoltajuuden saa silläkin perusteella ettei isä ole kykenevä toimimaan huoltajana! eli EI HOIDA VELVOLLISUUKSIAAN,ainoastaa maksamalla elatusmaksunsa ei tee hänestä huoltajaa.
jos ei osallistu lastensa harrastuksiin,eikä vietä lomia heidän kanssaan,eikä maksa matkakustannuksia miltään osin).
Eli ei hoida velvollisuuksiaan huoltajana niinkuin huoltajan tarkoitetaan hoitavan eli ottaa osa lastensa arkipäivän asioihin juhlista puhumattakaan!!

Huoltajuus ja tapaamiset tietenkin ovat eriasioita,huoltajuus on aikuisten oikeus ja VELVOLLISUUS ja tapaamiset ovat LASTEN oikeus.

raili. kirjoitti:

Kirjoitit ettei suostu yksinhuoltajuuteesi,mutta aika näyttää miten huoltajuus alkaa sujua häneltä.
*(on kuitenkin eriasia olla ns.isä perheessä, kuin olla ISÄ kongreettisesti 24h)ja noin pienen lapsen ollessa kyseessä tuo viikko/viikko ei tule onnistumaan,pieni tarvitsee rutiineja eli turvallisuutta.
*(ahdistuu turvattomuuden vuoksi ja luottamus itseen ja vanhempiinsa katoaa).

Kirjoittamasi perusteella miehelläsi on todella huono itseluottamus kun kokee yksinhuoltajuutesi niin että on häneltä pois otettu oikeus.
*kuitenkin on eri asia olla biologisesti isä kuin olla luotettava ja turvallinen isä
*ei lapsiin ole ns.oikeutta,he eivät ole mitään omistettavaa tavaraa(lapset on lahja/lainassa)

Perustele asia niin että luot lapselle turvallisen ja luotettavan lapsuuden yksinhuoltajuudellasi,(kuten sanoin aikaisemmin kaikki on helpompaa) ja laajalla isän tapaamisoikeudella luot luotettavat ja turvalliset välit lapsen ja isän välille.

Ota selvää asaianajajaliiton sivuilta mitä on yhteishuoltajuus ja kirjoitat kaiken paperille(lomat/joulut,juhannukset vuoro vuosin, harrastukset,matkakustannukset ym.tämä on teidän kirjallinen sopimuksenne yhteishuoltajuudesta, jos toinen lipsuu sopimuksesta,haet oikeusteitse yksinhuoltajuutta sopimusrikkomuksen vuoksi *mutta tämä on sitten se vaikeampi tie.
tsemmpiä raili.

Lue lisää

siksi, että tasapainoinen ja tasapuolinen suhde molempiin vanhempiin on lapsen etu.

Väite että viranomaiset suosittelevat yhteishuoltajuutta vain saadaksen miehet maksamaan elatusmaksuja ei pidä paikkaansa. Ikävä nähdä että jotkut ottavat asiakseen ajaa ihmisiä yksinhuoltajuuteen tuntematta tilannetta kovinkaan tarkkaan. Se että itsellä on ollut huono kokemus ei oikeuta yleistämään tilannetta.

Vuosikymmeniä Suomessa tuomittiin lapset eroissa automaattisesti äideille. Isän rooli on muuttunut paljon ja nykyään vastuut ja velvoitteet pyritään jakamaan. Esimerkkejä siitä miten jompikumpi vanhemmista ei niitä hoida löytyy varmasti, mutta vanha malli on aikansa elänyt. Monet vastuullisten isien lapset ovat olleet myöhemmin katkeria tajuttuaan miten heiltä vietiin isä erossa. Viranomaiset yrittävät oppia tästä ja suosittelevat aina ensin yhteishuoltajuutta, jollei kyseessä ole vakavia päihde, väkivalta , mielenterveys tmv. ongelmia. Siksi, että se on useimmiten paras ratkaisu.

raili. kirjoitti:

Yheishuoltajuus on lastenvalvojien suosittelema huoltajuus muoto vain ja ainoastaan sen vuoksi että isät saadaan maksamaan elatusmaksunsa ettei se jää lastenvalvojan työnantajan maksettavaksi=
KUNNAT.

Ysinhuoltajuuden saa silläkin perusteella ettei isä ole kykenevä toimimaan huoltajana! eli EI HOIDA VELVOLLISUUKSIAAN,ainoastaa maksamalla elatusmaksunsa ei tee hänestä huoltajaa.
jos ei osallistu lastensa harrastuksiin,eikä vietä lomia heidän kanssaan,eikä maksa matkakustannuksia miltään osin).
Eli ei hoida velvollisuuksiaan huoltajana niinkuin huoltajan tarkoitetaan hoitavan eli ottaa osa lastensa arkipäivän asioihin juhlista puhumattakaan!!

Huoltajuus ja tapaamiset tietenkin ovat eriasioita,huoltajuus on aikuisten oikeus ja VELVOLLISUUS ja tapaamiset ovat LASTEN oikeus.

Lue lisää

Kirjoitit: "Yheishuoltajuus on lastenvalvojien suosittelema huoltajuus muoto vain ja ainoastaan sen vuoksi että isät saadaan maksamaan elatusmaksunsa ettei se jää lastenvalvojan työnantajan maksettavaksi=KUNNAT."

Eihän huoltajuusmuodolla ja elatusavulla ole MITÄÄN yhteyttä toisiinsa. Riippumatta siitä, ovatko lapsen molemmat vanhemmat hänen huoltajiaan vai pelkästään toinen, niin molempien vanhempien osallistuttava lapsen elatukseen. Ja joskus valitettavasti huoltajuusmuodosta riippumatta olla siitä huolehtimatta.

Yksinhuoltajuushan merkitsee sitä, että toiselta vanhemmalta riistetään oikeus osallistua lapsensa huoltajana häntä koskeviin juridisiin päätöksiin (vaikka sitten etävanhempana) ... kyllä siihen tarvitaan syitä ja näyttöä, että näin oikeus päättää (lastenvalvojahan sitä ei voi päättää)

Ja kyllä, jos on syitä niin huoltajuusmuotoa voi ja pitääkin vaatia yksinhuoltajuudeksi .. mutta EI varmuudenvuoksi jo kun erossa ollaan lapsen huoltajuudesta sopimassa.

Kuten itsekin totesit, huoltajuus, elatus ja tapaamiset ovat eri asioita ... miksi sitten niitä pitää koettaa sekoittaa keskenään.

raili. kirjoitti:

Kirjoitit ettei suostu yksinhuoltajuuteesi,mutta aika näyttää miten huoltajuus alkaa sujua häneltä.
*(on kuitenkin eriasia olla ns.isä perheessä, kuin olla ISÄ kongreettisesti 24h)ja noin pienen lapsen ollessa kyseessä tuo viikko/viikko ei tule onnistumaan,pieni tarvitsee rutiineja eli turvallisuutta.
*(ahdistuu turvattomuuden vuoksi ja luottamus itseen ja vanhempiinsa katoaa).

Kirjoittamasi perusteella miehelläsi on todella huono itseluottamus kun kokee yksinhuoltajuutesi niin että on häneltä pois otettu oikeus.
*kuitenkin on eri asia olla biologisesti isä kuin olla luotettava ja turvallinen isä
*ei lapsiin ole ns.oikeutta,he eivät ole mitään omistettavaa tavaraa(lapset on lahja/lainassa)

Perustele asia niin että luot lapselle turvallisen ja luotettavan lapsuuden yksinhuoltajuudellasi,(kuten sanoin aikaisemmin kaikki on helpompaa) ja laajalla isän tapaamisoikeudella luot luotettavat ja turvalliset välit lapsen ja isän välille.

Ota selvää asaianajajaliiton sivuilta mitä on yhteishuoltajuus ja kirjoitat kaiken paperille(lomat/joulut,juhannukset vuoro vuosin, harrastukset,matkakustannukset ym.tämä on teidän kirjallinen sopimuksenne yhteishuoltajuudesta, jos toinen lipsuu sopimuksesta,haet oikeusteitse yksinhuoltajuutta sopimusrikkomuksen vuoksi *mutta tämä on sitten se vaikeampi tie.
tsemmpiä raili.

Lue lisää

Onko jotenkin vaikea ymmärtää, että erossa sovitaan lapsen osalta kolemsta asiasta:

- huoltajuus (ovatko molemmat vanhemmat päätösvaltaisia lastaan koskevissa juridisissa asioissa vai pelkästään toinen ... asioissa kuten: sukunimi, uskontokunta, passin saaminen)

- tapaamiset ... olet oikeassa, kun tarkkoja ollaan kyse lapsen oikeudesta tavata molempia vanhmpiaan, muta mitä suhdetta kummankin vanhemman tulee tukea ja rohkaista (lapsen etu, yleensä...)

- elatus ... jota maksaa ns. etävanhempi lapsen ensisijaiselle huoltajalle (ns. lähivanhemmalle ... kenen osoitteessa lapsi kirjoilla)

Jostain syystä jälleen sekoitit yhteishuoltajuuden ja laajat tapaamiset. Yhteishuoltajuudesta huolimatta tapaamiset voivat olla hyvinkin harvat, eikä mikään estäisi sopimasta yksinhuoltajuutta ja vaikka vuoroviikoin tappamisia!

Totta, vuoroviikkottelu vaikeata jos hyvin nuori lapsi ... mutta ei voi yleistää, ihmisillä kovin erilaisia elämäntilanteita ja eroja.

Kirjoitit: "Kirjoittamasi perusteella miehelläsi on todella huono itseluottamus kun kokee yksinhuoltajuutesi niin että on häneltä pois otettu oikeus."

Mutta häneltähän otetaan pois, häneltä otetaan pois kaikki oikeudet vaikuttaa alaikäisen lapsensa juridisiin päätöksiin. Totta, arkielämässä niitä vähän ... jonka vuoksi ihmettelen miksi niitä vaaditaan "evättäviksi" avioerossa lapsen isältä tai äidiltä. Eikö voisi yhtä hyvon väittää, eikö lapsen äiti ole kostonhaluinen tai huonolla itsetunnolla varustettu jos varmuuden varoiksi vaatii yhteisen lapsen huoltajuutta yksin itselleen.

Kirjoitit: "ei lapsiin ole ns.oikeutta,he eivät ole mitään omistettavaa tavaraa(lapset on lahja/lainassa)" --- aivan, miksi sitten toisella vanhemmalla pitäisi olla oikeus päättää ottaa yhteisen lapsen asioista päättämisen oikeus yksin itselleen ... ELLEI siihen syitä ja näyttöä.

M36 kirjoitti:

Kirjoitit: "Yheishuoltajuus on lastenvalvojien suosittelema huoltajuus muoto vain ja ainoastaan sen vuoksi että isät saadaan maksamaan elatusmaksunsa ettei se jää lastenvalvojan työnantajan maksettavaksi=KUNNAT."

Eihän huoltajuusmuodolla ja elatusavulla ole MITÄÄN yhteyttä toisiinsa. Riippumatta siitä, ovatko lapsen molemmat vanhemmat hänen huoltajiaan vai pelkästään toinen, niin molempien vanhempien osallistuttava lapsen elatukseen. Ja joskus valitettavasti huoltajuusmuodosta riippumatta olla siitä huolehtimatta.

Yksinhuoltajuushan merkitsee sitä, että toiselta vanhemmalta riistetään oikeus osallistua lapsensa huoltajana häntä koskeviin juridisiin päätöksiin (vaikka sitten etävanhempana) ... kyllä siihen tarvitaan syitä ja näyttöä, että näin oikeus päättää (lastenvalvojahan sitä ei voi päättää)

Ja kyllä, jos on syitä niin huoltajuusmuotoa voi ja pitääkin vaatia yksinhuoltajuudeksi .. mutta EI varmuudenvuoksi jo kun erossa ollaan lapsen huoltajuudesta sopimassa.

Kuten itsekin totesit, huoltajuus, elatus ja tapaamiset ovat eri asioita ... miksi sitten niitä pitää koettaa sekoittaa keskenään.

Lue lisää

MITEN PALJON ONKAAN ELATUSMAKSU PINNAREITA?

KERROMPA SULLE TÄMÄN OMAKOHTAISEN KOKEMUKSEN!!
KUN sulla on niin outokäsitys siitä että tarvitaan jotain näyttöä siitä ettei olis kykenevä huoltajuuteen..?
KOKEMUKSESTA voin sanoa ettei pelkkä elatusmaksujen maksaminen ole riittävä NÄYTTÖ huoltajuuden ylläpitoon.
-juuri ed. mainitun vuoksi olen itse saanut oikeudesta päätöksen yksinhuoltajuuteeni.
-ja mitä riistämistä se on jos ei kykene huoltajuuteen, muulla tavalla kuin rahalla??
(OTA LAPSI RAHAA JA OO HILJAA)sehän on monen ns.rikkaan huoltajan rakkauden osoitus ja tulokset näkyvät kaduilla.
-se joka menettää huoltajuuden on ansainnut sen omilla valinnoillan,ettei ole kykenevä HUOLTAJUUTEEN!
-kokemuksesta sanon senkin ettei LASTENvalvoja edes esitä mitään vaihtoehtoa yhteishuoltajuuden rinnalle ja siksi OIKEUSavustajat ovat sitä mieltä, että liian usein vaihtoehtona on yhteishuoltajuus joka EI toimi.viimeistään silloin kaikki alkaa näkyä kun jomalle/kummalle astuu kuvaan uusi kumppani..silloin ns.hyvällekin etähuoltajalla on parempaa tekemistä kuin olla lastensa seurassa!!
tämäkin on omakohtaista..

en ole katkera vaan ylpeä siitä että sain yksinhuoltajuuden,näin voin paremmin kuunnella lasteni toiveita ilman että toinen yrittää mustamaalata ja manipuloida lapsiani omien haujensa mukaan.onko tämä mielestäsi SATUA??