Ihmettelen tässä yksikseni ihmisten pinnallisuutta. Olen jo 30 vuotias nainen (eronnut). Olen aikaisemmin kulkenut bailaamassa n. kerran-pari kuukaudessa. Tein kuitenkin päätöksen että toistaiseksi olen ilman alkoholia, kun en löytänyt mitään hyvää mitä se olisi elämääni tuonut. En silti ole mikään tiukkis ...pystyisin bailaamaan muiden mukana myös selvinpäin.
Mutta mutta.... kun kerroin kavereille että olen vain mehulinjalla niin jopa loppui yhteyden pito.
Nyt olen kuukauden verran ihmetellyt ja jäänyt ulkopuolelle.Edes kesäterassille en kelpaa mehuineni mukaan. Aluksi tosin kyselin että samoin kuin ennenkin että jos ollaan menossa jonnekin tms. mutta aina sain kieltävän vastauksen ja jälkikäteen kuulin että muut olivat olleet porukalla ilman minua. Onko se hiton alkoholi nyt NIIIIN tärkeä osa ystävyyttä ? Mielestäni ei , mutta tuntuu että olen väärässä.
Nyt olen totaalisen yksin , ja usein tulee tippa silmään kun olen näin huomannut että eivätpä tainneet niitä tosiystäviä ollakaan kun en näin enää kelpaakaan. Luulisi vain jo minunikäisteni arvostavan muita asioita kuin tällaista pinnallista bailaamista. En enää jaksa edes yrittää yksin pitää yhteyttä yllä. Kun en kelpaa niin ei sitten. Yksinolo tuntuu silti pahalta.
Mutta mutta.... kun kerroin kavereille että olen vain mehulinjalla niin jopa loppui yhteyden pito.
Nyt olen kuukauden verran ihmetellyt ja jäänyt ulkopuolelle.Edes kesäterassille en kelpaa mehuineni mukaan. Aluksi tosin kyselin että samoin kuin ennenkin että jos ollaan menossa jonnekin tms. mutta aina sain kieltävän vastauksen ja jälkikäteen kuulin että muut olivat olleet porukalla ilman minua. Onko se hiton alkoholi nyt NIIIIN tärkeä osa ystävyyttä ? Mielestäni ei , mutta tuntuu että olen väärässä.
Nyt olen totaalisen yksin , ja usein tulee tippa silmään kun olen näin huomannut että eivätpä tainneet niitä tosiystäviä ollakaan kun en näin enää kelpaakaan. Luulisi vain jo minunikäisteni arvostavan muita asioita kuin tällaista pinnallista bailaamista. En enää jaksa edes yrittää yksin pitää yhteyttä yllä. Kun en kelpaa niin ei sitten. Yksinolo tuntuu silti pahalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ilmeisesti alkoholi on jonkin lainen ongelma ystävillesi, toisinsanoen he sisimmässään haluaisivat olla ilman tai vähentää sen käyttöä, mutta eivät kuitenkaan pysty siihen, tämä ei tarkoita että he olisivat mitenkään ns. rappiolla bailu/terassikierre on vain jäänyt päälle ehkä ollut päällä useita vuosia? Sinä mehuinesi terassilla olet sama kuin koko ajan kolkuttava omatunto, vaikket mitään heille alkoholista puhuisikkaan. He haluavat vain hukuttaa alkoholiin jotain ja haluavat ympärilleen sellaista porukkaa joka käyttää myös alkoholia.
Tiedän tämän koska olen itse ollut välillä bailu / terassi kierteessä ja tiedän kuinka paljon omatunto voi vähentää nousuhumalan ns. "hauskuutta" jos joku pystyy olemaan seurassa ilman mitään....
Sinänsä en osaa sanoa mitään neuvoa tuohon asiaan, vaikka luulen tietäväni mistä asia johtuu....
Olen "kärsinyt" samasta ongelmasta koko elämäni! Nimittäin en koskaan ole ollut edes humalassa, maistanutkin olen vain muutaman kerran alkoholia ja kyllähän ihmettelijöitä riittää. Silti voin ottaa ilon irti ihan kuin humalaisetkin (moni ei ole edes tiennnyt että olen se porukan raitis "tiukkis" ja eivät ole huomanneet). Silloin kelpaakin porukkaan kun ei tunnusta tätä kaameaa tosiasiaa. Muutoin on ihan kiva käydä bailaamassa ja tanssimassa. Terassillekin olen onneksi kelvannut yhden kamun kanssa mehuineni. Jos pikkuinen kaipaat menoseuraa ja liikut pk-seudulla päin, lähtisin mielelläni mukaan. Olen 37-vuotias 100%hetero nainen.