Kun äiti kuoli, oli 3 lasta (kaksi avioliitosta ja yksi avioton) ja pidettiin alustava perunkirjoitus eli sovittiin perunkirjoituspäivä ja paikka.
Isä oli kuollut jo 30 vuotta sitten, tila jakamaton (tai olihan se jaettu n.15 vuotta sitten, mutta käräjätuomarin kämmäyksen vuoksi jako ei oikea, lainhuutoa ei oltu tehty kuin toiselle aviolapsista, avioton ei tässä jaossa ollenkaan). Nyt sovittiin, että jako tehdään ns. sopimusjakona. Ok, aikaa kului ja kun perunkirjoituspäivä tulee, tämä avioton ei enää halunnutkaan sopia, vaan meni asianajajan luokse ja
halusi tehdä "lain mukaisen jaon". Itse hän ei ole paikalla, vaan antoi toiselle aviolapselle valtakirjan olla perunkirjoituksessa. Jako tullaan tekemään perunkirjoituksen jälkeen. Onko tuo alkuperäinen ilmoitus sitova vai voiko perijä muuttaa mieltään miten tahtoo, ilmoittamatta siitä toisille. Ja pitääkö tuosta sopimusjaosta tehdä kirjallinen sopimus.
Isä oli kuollut jo 30 vuotta sitten, tila jakamaton (tai olihan se jaettu n.15 vuotta sitten, mutta käräjätuomarin kämmäyksen vuoksi jako ei oikea, lainhuutoa ei oltu tehty kuin toiselle aviolapsista, avioton ei tässä jaossa ollenkaan). Nyt sovittiin, että jako tehdään ns. sopimusjakona. Ok, aikaa kului ja kun perunkirjoituspäivä tulee, tämä avioton ei enää halunnutkaan sopia, vaan meni asianajajan luokse ja
halusi tehdä "lain mukaisen jaon". Itse hän ei ole paikalla, vaan antoi toiselle aviolapselle valtakirjan olla perunkirjoituksessa. Jako tullaan tekemään perunkirjoituksen jälkeen. Onko tuo alkuperäinen ilmoitus sitova vai voiko perijä muuttaa mieltään miten tahtoo, ilmoittamatta siitä toisille. Ja pitääkö tuosta sopimusjaosta tehdä kirjallinen sopimus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä ihmeen "alkuperäinen ilmoitus"? Sekö, että halutaan tehdä sopimusjako? Eikös se sopimusjako ole vieläkin mahdollinen? Toinen vaihtoehtohan on toimitusjako, jonka tekee oikeuden määräämä pesänjakaja. Joko sovitaan kaikki = sopimusjako tai riidellään jostakin = toimitusjako.
Mitään jakoa äidin jälkeen ei ole tehty, sillä perinnönjako on lain mukaan tehtävä kirjallisesti ja siten, että kaksi todistajaa sen todistaa. Ilmeisesti on vain neuvoteltu jaosta.
tuota se, että sovittiin sopimusjaosta. Viikko siitä ensm. kokouksesta sovittiin että tehään sopimusjako. Sitten menee viikko ja tulee ilmoitus, että ei tehä, asianajaja hoitaa hänen juttunsa.Ahneus tuli...Mites sovit, sen asianajajan kanssako?
Joo mä kysyinkin että pitääkö jako olla kirjallinen, ilmeisesti pitää.
No kohtapa se selviää!
//Mites sovit, sen asianajajan kanssako?//
Senpä sen. Se edustaa (tai avustaa) päämiestään. Voithan sinäkin ottaa avustajan, jos katsot, ettet yksin pärjää (niin kuin tämä sisaruspuoli kai omalta osaltaan katsoi). Sitten ne avustajat neuvottelevat joko keskenään tai teidän mukana ollen. Jos sopuun päästään, tehdään sopujako. Siinä se. Kukin maksaa oman avustajansa palkkiot.
Tällainen sopujako on yleensä paljon halvempi kuin toimitusjako, jonka tekee pesänjakaja, ja jossa siinäkin osapuolilla on yleensä lainopilliset avustajat.
sittehän ei hätiä mitiä.Luulin, että maksut tulee muillekin, sen yhden asianajajasta.
Sopimusjako on tehty vasta sitten, kun nimikirjoitukset ovat jakokirjassa. Ettehän te alustavasti mistään varsinaisesta jakamisesta sopineet.