Heipä hei...
Miten te ootte suhtautuneet kasvavaan mahaanne? Ilolla, surulla, sekaisin tuntein? Itsellä on ylpeilyn aihetta välillä ja välillä tuntuu että kauheeta mitenkähän paljon tää vielä kasvaa vaikka vielä ei iso maha ookaan. Rv 17. Ainut ärsyttävä piirre on ylävatsan turvotus kun syö runsaammin. Siksipä syön pieniä aterioita kerralla. Tasottuuko kasvu jossain vaiheessa vai kasvaako se nyt vain kasvamistaan? Tuntuu että se nyt alkaa paisumaan. Sf-mitta on ylärajoilla. Itteni mielestä ei vielä paha, kun normaalit vaatteetkin mahtuvat vielä päälle.
Miten te ootte suhtautuneet kasvavaan mahaanne? Ilolla, surulla, sekaisin tuntein? Itsellä on ylpeilyn aihetta välillä ja välillä tuntuu että kauheeta mitenkähän paljon tää vielä kasvaa vaikka vielä ei iso maha ookaan. Rv 17. Ainut ärsyttävä piirre on ylävatsan turvotus kun syö runsaammin. Siksipä syön pieniä aterioita kerralla. Tasottuuko kasvu jossain vaiheessa vai kasvaako se nyt vain kasvamistaan? Tuntuu että se nyt alkaa paisumaan. Sf-mitta on ylärajoilla. Itteni mielestä ei vielä paha, kun normaalit vaatteetkin mahtuvat vielä päälle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
on ihana kun vatsa kasvaa... en yritä peitellä sitä millään tavalla. Olen ylppis mahastani. Eikä huoleta sekään, että palautuuko synnytyksen jälkeen omiin mittoihin..Ihana tulla äidiksi jälleen.
mäkin oon innoissani mahan kasvusta.mitä isommaks se kasvaa,sitä todellisemmalta tuntuu vauveli siellä sisällä :).en tietenkään haluis,etten pysty liikkumaan loppuraskaudesta eli yritän pitää painonnousun jotenkin kurissa.ja kun vauva on syntyny,en kiirehdi laihdutuskuurille,koska äiti on aina äiti :).
Mä olen ylpee mahastani. Vaikkakin se on aika pieni vielä, ja nyt vasta esim. työkaverit huomaa sen. Mut silti masua on kiva paijailla. :)
Mä oon rv 20 3. Sf-mitta mulla oli 16cm viikoilla 16 jotain.. Ma. on taas neuvola, et sit saan varmaan uudet lukemat.
Toisaalta olen ylpeä mahastani, joka näkyy jo selkeästi kun viikolla 29 jo mennään. Välillä kuitenkin koen itseni "rumaksi". Tai ainakin todella epäseksikkääksi. Hiljaista ollut kyllä tuolla makkarin puolella, kun en koe itseäni erityisen viehättävänä :/ Masentavaa. Haluisi kuitenkin vain iloita tästä asiasta.
Olen ollut aina samoissa mitoissa, joten näin suuri muutos on vähän isompi pala kai minulle.
Itestä myös tuntuu välillä, että kumpa se maha ei niin hirveästi kasvais. Olen aina ollut hoikka ja jotenkin tuntuu niin oudolta kun yhtäkkiä näytänkin aika pulleelta.
Mutta ei se niin päätä vaivaa, toki tiedän että se kuuluu asiaan ja syödä pitää nii jaksaa itse sekä vauva. Vaavin ja minun hyvinvointi tärkeintä!!!
Kyllä me tästä =)
...kuin ilmapallo! Mahani on niin iso, että se varmaan näkyy tutkassakin! (välillä kyllä tunnen olevani epäeroottinen efelantti). Mutta päällimmäisenä on ilo ja ylpeys kasvavasta pötsistä. Kauan sitä sai yrittääkin. Nyt rv 25.
Kun maha alkoi kasvaa, olin hyvin ylpeä ja innoissani siitä. Halusin vain, että kaikki näkevät mahani. Nyt rv 36 6 ja ajatukset ovat hieman muuttuneet... Maha on tiellä, ku yritän saada kengät jalkaan tai löytää sopivan asennon sängyssä... Mutta kaikesta huolimatta ihanaa aikaahan tämä on, aika aikaa kutakin!
että maha kasvais.kohta pitäis rueta jo kasvamaan.eka kolmannes ensi viikolla ohi.on se maha varmaankin pyöristynyt jo,itse ei oikein tiedä-housuista kyllä tietää!mutta minusta odottavan äidin vatsa on sievä.loppu vaiheessa luulen kyllä sen ahdistavan itseäni,kun liikkuminen on vaikeempaa.pari kiloa tullut painoa.
Mun on ollut aika vaikea suhtautua uuteen ulkonäkööni, varsinkin nyt kun raskaus ei välttämättä näy raskautena vaan yleisesti paisumisena! Ehkä sitten on helpompi kun vauvamasu ei jätä epäselvyyksiä kenellekään.