Lauantaina olis taas otollinen keli katsella naapurin jämerän harkkojakoa. Paakkanen lauhtui pariin asteeseen, jolloin seinä meni kuuraan ja kuura suli harkkosaumojen kohdilta pois.
Sipon seinän harkkojako
Naapuri
376614
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Tarkoittaa siis että seinän ulkopinta on kylmä. Hyvin eistää siis.
Siis keskimäärin loistava eristys.
ps. Niin näkyy risurunkokin....
tosin se ei ole niin tiivis...
>Lauantaina olis taas otollinen keli katsella naapurin jämerän harkkojakoa. Paakkanen lauhtui pariin asteeseen, jolloin seinä meni kuuraan ja kuura suli harkkosaumojen kohdilta pois.
Eli harkkosaumoissa oli sen verran kylmäsiltaa että se kuura suli siltä kohdin.
lammitalon käyttäytymisestä sen verran että pakkasyön jälkeen seinä on tasaisesti kuurassa lähelle puolta päivää. Ensin sulaa ne sivut joihin aurinko paistaa... Ja klo24 seuraavana pakkasyönä auringonpuoleinen seinä on vielä plussalla jonkin verran...
"Eli harkkosaumoissa oli sen verran kylmäsiltaa että se kuura suli siltä kohdin. "
Tai saumojen kohdalla on vähemmän varaavaa massaa, joten saumojen lämpötila seuraa ulkoilman lämpöä muuta seinää nopeammin.
ja laastissa oleva sementti on siporexia painavanpaa
btw. olihan se naapurin talo kuitenkin rapattu
Jos ei ollut niin ... ehkäpä auringonvalo lämmitti sipoa tummenpaa saumaa...
Laasti on kieltämättä siporex -vaahtoa raskaampaa.
Toisaalta: laasti nn parempi lämmönjohde, kuin siporex, joten se seuraa sen vuoksi ulkolämpötilaa siporexia nopeammin.
Seuraavaksi voidaan pistää pystyyn paneeli aiheesta "miksei puutalon, erityisesti Älvärin, seinässä pysy huurre". Mielenkiintoinen aihe olisi myös verhouslaudoituksen naulauksen aihettamat kylmäsillat rakenteeseen.
"Toisaalta: laasti nn parempi lämmönjohde, kuin siporex,"
Siksi se on kylmäsilta.
" joten se seuraa sen vuoksi ulkolämpötilaa siporexia nopeammin. "
Siksi se on kylmäsilta.
Mutta jos talo on rapattu niin ei se kuura ole siporexissa vaan pintarappauksessa. Jos kuuraa ei ole sauman kohdalla rappauksen päällä:
a) sauma johtaa lämpöä enemmän kuin sipo
tai
b) sauman kohta ei edes kuurautunut (esim. sauman massan suuremman hitauden vuoksi)
On rapattu ja sama ilmiö ympäri talon, eli ei todellakaan johdu auringosta.
että siporex seinän U arvo ois maailman paras.
(juueioo lamminkaan se mualiman paras)
Mua väitettiin jo kerran valehtelijaksi, kun mainitsin havaitsemastani ilmiöstä... enkä ole edes ainoa joka siihen on kiinnittänyt huomiota.
Eihän tuo harkkojaon näkyminen talon seinässä vaikuta asumismukaavuuteen tai mihinkään muuhunkaan yhtään mitään.
Mutta kyllä se sauma on kuitenkin enemmän tai vähemmän kylmäsiltana.
jotkun rungon tekijät jättävät "välikurat" täyttämättä ja tulevat umpeen vasta kun rappaukset kummallekin puolelle.
Itse tein tarkkaan nekin eli tuli 3 ilmataskua väliin. Ei ulkoseinissä ennen rappausta näkynyt muutakuin kuuraa :) saumatkin :)
Kaikissa harkkotaloissa saumakohta poikkeaa riittävästi muusta seinäpinnasta tällaisen ilmiön toteutumiseen.
Jos ulkonäköhaittaa tuntuu itsestä kiusalliselta niin kannattaa suhtautua vakavasti niihin rappareihin jotka väittävät että kolmikerrosrappaus on ainoa joka peittää alustan kaikilla keleillä. Mitä paksumpi laastikerros harkkojen päällä on sitä varmemmin alustan poikkeavuudet kerkeävät tasoittumaan rappauksessa.
meille tehtiin ns. kevytlaasti rappaus talon yläosaan. Weberin aineilla ja ohjeilla rappinki on 20-30mm paksu. Alaosa tehtiin erään kotimaisen valmistajan kuitulaastilla ja ohjeistuksella.
Yläosa on kaikissa keleissä tasaisen värinen, eikä missään kohtaa näy mitään rakenne saumoja. Alaosa kikertää himpun verran kun on:
a: satanut
b: lämpötila muuttuu äkisti.
Vaan eipä tuo nyt minua erotyisemmin ole häirinnyt.
"Kaikissa harkkotaloissa saumakohta poikkeaa riittävästi muusta seinäpinnasta tällaisen ilmiön toteutumiseen. "
Ei pidä paikkaansa.
Lammitaloissa ei sellaisia saumoja ole josta moinen näkyisi.
Betoni kun johtaa lämpöä niin junalattoman hyvin että vaikka kylmäsilta jossain olisikin, se ei näy.
Lammissa ei ole kylmäsiltoja...
kylmäsiltaa koko harkko. Varsinkin ne vanhemmat 350 harkot. Uusi pääse pelkällä "markkinoiden huonoiten eristetty" leimalla vaikka TM vertailuun otetaan mukaan muutin eristetyt valuharkot.
niin se vain on
tiedämme että sipossa 1-1,5mm ohutsauma ja papanakivissa 15-20mm saumat!
Kummassakohan se sauma erottuu??
Tai luja ja lammikivien uretaanisaumat vs. petoni??
se erottaa sen kaikista muista
t. pilkun nushauttaja
Siporex-seinässä (ulkoseinä) ohutsaumalaasti on vain harkon reunoilla. Harkon keskialueella laastia ei ole.
Näkyy käytännössä olevan liimaa koko leveydeltä. Hävitin männäviikonloppuna kahdet sipo työ-ohjeet joissa niissäkin oli mämmiä koko leveydeltä. Ja milläpä sen leviämisen esim. sateella estät? Et mitenkään.
uusimmassa as. videossakin liimaa tulee hieman koko leveydelle, vähemmän keskelle, vanhoissa ohjeissa vedetään kammalla koko leveydelle samanvahvuisesti.
(aiemmissa paperiohjeissa sanotaan että harkot pitää myös kostuttaa, kuinka moni on kostuttanut, missään en ole nähnyt niin tehdyn... asennusvideossa sanotaan että jos harkot on kovin kuivat niin sitten ripauttaa vettä, mitähän sekin tarkoittaa)
Kannattaa tutustua liimakelkkaan ihan käytännössä niin totuus selviää.
Saumat näkyy myös rapatussa tiilitalossa (ohutrappaus) ja se johtuu tiilen ja sauman erilaisesta kosteuden imemisestä ilmasta, epäilen että sipon kohdalla on sama juttu. On teillä kiistanaiheet ja aina samat nimimerkit.
Kuura nimittäin tiivisstyy ulkoilmasta kylmälle pinnalle. Imeytymisestä ei ole kyse.
tai kait sillä on jokin tieteellisempikin termi
Omistaakohan kukaan palstalla kirjoittavista minkäänlaista kivitaloa (Taloa yleensäkkään)?
Isin, Äiteen , Papan, Mumman, Kaverin, Siskon poikaystän taloa ei lasketa. Sama pätee rakentamiseen. Jos olette sitä porukkaa joka käy sunnuntaiajelulla kaverin rakennustyömaalla ja päivittelette kuinka paljon hommat on edistynyt viime käynnistä ei tee teistä asiantuntijoita. Päätän valitukseni täältä tähän.
P.S. Kyllä se saumojen näkyminen johtuu ilmankosteuden imeytymisestä eritavalla laastiin ja sipoon/harkkoon.
Näyttäkää mulle Suomessa / maailmassa rakennettu talo joka ei vuoda yhtään lämpöä ulos vai väitättekö tosiaankin että sipoharkko ei johda lämpöä?
Mistähän muodostuu seinärakenteeseen kastepiste?
T: Sipotalon rakentanut
>P.S. Kyllä se saumojen näkyminen johtuu ilmankosteuden imeytymisestä eritavalla laastiin ja sipoon/harkkoon.
Ei se kosteus imeydy jos näkyy kuuraa. Se kiteytyy. Jos se imeytyy / kuura sulaa kyseinen kohta on lämpöisempi kuin se toinen.
Kun sipon ja sauman päällä on rappaus niin pintojenhan pitäis olla samat, mutta silti...
>Näyttäkää mulle Suomessa / maailmassa rakennettu talo joka ei vuoda yhtään lämpöä ulos vai
Kylmä rakennus. ;-)
>Mistähän muodostuu seinärakenteeseen kastepiste?
Siitä kun ulospäin kulkeutuva ilmankosteus aikaansaa 100% suhteellisen kosteuden materiaalin sisällä/pinnassa yms.
Kastepiste muodostuu kylmän ja lämpimän rajapintaan ja vaihtelee lämpötilan erojen mukaan rakenteessa.
Kyllä se nyt vaan laasti ja harkko eri materiaalista tehtynä imee kosteutta eri tavalla ja tästä johtuen kosteus muodostaa sopivalla kelillä huurakuvioinnin talon verhoilumateriaalin koon mukaisesti. Ei tarvitse olla kuin sopivan kostea syksyinen ilma kun saumat tulee näkyviin OHUT/KEVYT rappauksen läpi.
Taidat olla provokaattori, luulin sellaisten hävinneen sukupuuttoon Neuvostoliiton kaaduttua ;)
>Kyllä se nyt vaan laasti ja harkko eri materiaalista tehtynä imee kosteutta eri tavalla ja tästä johtuen kosteus muodostaa sopivalla kelillä huurakuvioinnin talon verhoilumateriaalin koon mukaisesti. Ei tarvitse olla kuin sopivan kostea syksyinen ilma kun saumat tulee näkyviin OHUT/KEVYT rappauksen läpi.
En jaksa ennää väittää.
Olen vaan sitä mieltä että se on ulkoilmasta kiteytynyttä kuuraa eikä imeytynyttä ja siten sisäsyntyistä.
>Taidat olla provokaattori, luulin sellaisten hävinneen sukupuuttoon Neuvostoliiton kaaduttua ;)
Eiku mie oon hilluminaattori.
Meni pultti poikki tän foorumin pellejen kanssa joten päätin heittää viihteelle.
En kuiteskaan kuseta ketään. Tai jos joskus jotain niin itteäni.
(ja käsialasta kaikki tietää kuka oon, siitä en koeta ees itteäni kusettaa)
Ulkoilmasta se kosteus onkin imeytynyt, ei se rakenteen (seinän) läpi ole tullut.
Jos ne materiaalit on saman lämpöiset niin niihin pitäisi kiteytyä vesihöyry samalla tavalla. Imeytymättä.
Kastappa samanlämpöiset pesusieni ja kivi vesiämpärissä, imeekö samalla tavalla. Hmph.
Mutta laitapa sipopalanen ja sementtipalanen ulos pakkaseen...
Ja katso parin päivän päästä kiteytyykö niihin höyry samalla tavalla.
(pitäisi kiteytyä)
Kun vesihöyry kohtaa kylmän (>= -5'C) kappaleen se vesi EI IMEYDY SIIHEN kappaleeseen vaan kuurautuu sen pinnalle.
Taidat olla eräs tuttu umpipuupää...
offtopic, mutta tiedoksesi imeytymisestä: siporex imee enemmän vettä kuin laastit ja liimat, jos imeytymisestä olisi kyse niin siihen se kuura pitäsi silloin huonommin tulla koska se pyrkisi imemään veden sisäänsä, mutta en taida snaijata
sienessä vai kivessä ???
Ei ne saumat pakkaskelillä näkyviin tule, kyllä se aina vaatii suojakelin. Katseleppa kosteana syksyn päivänä niin ohutrapatuissa taloissa tulee saumat näkyviin. En minä ole koskaan nähnyt taloa jonka saumat näkyisi kuurana pinnalla. Rakentaja SH olet sellainen virtuaali-ammattilainen.
Enkä koskaan niin väittänytkään.
Mutta alkuperäinen sanoi:
"Lauantaina olis taas otollinen keli katsella naapurin jämerän harkkojakoa. Paakkanen lauhtui pariin asteeseen, jolloin seinä meni kuuraan ja kuura suli harkkosaumojen kohdilta pois."
Ilmiöhän menee niin että kun lämpötila lähtee nousuun menee seinä kauttaaltaan kuuraan mikäli se on yön jäljiltä pakkasella. Ja kuura sulaa pois ensin sieltä missä on lämpimintä
Seurasin muuten viime viikolla Lammiraksalla miten kevytsora (sama vesihöyryn läpäisy kyin sipossa) ja muotitettu kohta (tiivis valubetoni) reagoi aamun lämmetessä. Täsmälleen samalla tavalla molemmat meni kuuraan ja kuura suli.