Saisinko perusteltuja mielipiteitä uskon ja järjen yhteensovittamisesta. Voiko/kannattaako dogmaattisia kysymyksiä ratkoa järjen avulla?
Oma mielipiteeni lienee suhteellisen tuttu kaikille palstaa pitempään seuranneille. Ja jos ei ole, niin voi katsoa arkistosta keskustelut kesäkuulta 2005, ja en muista tarkkaan otsikkoa, mutta viitattiin helvetin mahdottomuuteen, kirjoittaja tottakai EpäileväTuomas.
Usko ja järki
11
439
Vastaukset
- EpäileväTuomas
Tässä linkki siihen mihin viittasin, jos jotakuta kiinnostaa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000061&posting=22000000009027335 - an.ka
"Ulkopuolisen" eli uskomattoman ihmisen on aivan mahdotonta järkensä avulla yrittää ymmärtää uskon ydintä.
Ymmärryksen ensi askel on se, että pitää Raamattua ehdottomana Jumalan ilmoituksena ja että Jumala puhuu sanassaan jokaiselle, joka ottaa Raamatun sanan tosissaan.
Kaiken sen, mikä ennen näytti ja tuntui mahdottomalta ja hulluudelta: Raamatun sanan ja siihen liittyvät asiayhteydet, uudestisyntynyt ymmärtää täysin selvästi. Jumalan vaikutettua uskon Jeesuksen lunastustyöhön uskova tajuaa kaiken uskon sisällön loogisuuden ja ihmettelee, miksi hän ei aikaisemmin ole sitä huomannut.
Mutta ilman nöyrtymistä = oman syntisyytensä tajuamista ja tunnustamista ja vailla Jeesuksen Kristuksen lunastustyöhön turvautumista jää ulkopuoliseksi, ja kaikki ”hengellisyys” ulkokohtaiseksi oppien omaksumiseksi. Silloin on myös heikoilla erilaisten uskontojen ja oppisuuntien välisessä taistelussa tai oikeastaan henkimaailmassa tapahtuvan taistelun keskipisteessä. Jokaisesta meistä taistellaan.
Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. (1.Kor.1:18)
…me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, (1.Kor.1:23)
MUTTA LUONNOLLINEN IHMINEN EI OTA VASTAAN SITÄ, MIKÄ JUMALAN HENGEN ON; SILLÄ SE ON HÄNELLE HULLUTUS, EIKÄ HÄN VOI SITÄ YMMÄRTÄÄ, KOSKA SE ON TUTKISTELTAVA HENGELLISESTI. (1.Kor.2:14)
Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa" (1.Kor.3:19) - Crispus
Mielestäni hyvä lähtökohta koko kysymykseen on sen huomaaminen, ettei usko ja tieto ole toistensa vastakohtia. Tiedon vastakohta on tietämättömyys ja uskon vastakohta on epäusko.
Perustellun uskon ensimmäinen välttämättömyys on se, että tietää jotain siitä mihin uskoo. Eihän kukaan voi uskoa sellaiseen, mistä ei tiedä mitään, ei ainakaan perustellusti.
Kristinuskon keskeinen totuus, Jeesuksen ylösnousemus on asia joka voidaan tietää, sitä ei tarvitse "vain uskoa". Uskon asioiksi siis jäävät lähinnä kysymykset siitä, uskooko Jumalan lupaukset ja mielestäni Jumalan lupausten uskomiselle on järjelliset syyt, kuten juuri Jeesuksen ylösnousemus joka konkreettisella tavalla todisti hänen sanojensa totuudellisuuden.Crispus.
Tieto voi täydentää uskoa mutta on oltava varovainen sillä se saattaamyös sen tuhota JOS usko ei ole tarpeeksi vahva.
Ihmisen tieto on myös katoavaista ja muuttuvaista. Esimerkiksi historian tiedot näyttävät usein olevan jonkin ihmisen unelmia siitä, mitä ehkä tapahtui. Ei kukaa meistä pysty todistamaan että luolaihmiset olivat miltei eläimen tasolla, mutta ei kukaan pysyt todistamaan toisinkaan.
Uskon peruskivenä on usko JUMALAAN ja hänen kaikkivoipuuteensa. Ilman Jumalaa ei mitään olisi, ei Kristusta ei Raamattua eikä mitään muutakaan.
Koska meitä ei täällä lasketa kristinuskoon kuuluvoiksi voinet lisätä että:
Kristinuskon ja mormonismin keskeinen totuus, Jeesuksen ylösnousemus on asia joka voidaan tietää, sitä ei tarvitse "vain uskoa". Uskon asioiksi siis jäävät lähinnä kysymykset siitä, uskooko Jumalan lupaukset ja mielestäni Jumalan lupausten uskomiselle on järjelliset syyt, kuten juuri Jeesuksen ylösnousemus joka konkreettisella tavalla todisti hänen sanojensa totuudellisuuden.- zechariah2
Hebr.12:14. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
15. ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
16. ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.
Heb.4:11. Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.
12. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
13. eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. - Crispus
nenada kirjoitti:
Crispus.
Tieto voi täydentää uskoa mutta on oltava varovainen sillä se saattaamyös sen tuhota JOS usko ei ole tarpeeksi vahva.
Ihmisen tieto on myös katoavaista ja muuttuvaista. Esimerkiksi historian tiedot näyttävät usein olevan jonkin ihmisen unelmia siitä, mitä ehkä tapahtui. Ei kukaa meistä pysty todistamaan että luolaihmiset olivat miltei eläimen tasolla, mutta ei kukaan pysyt todistamaan toisinkaan.
Uskon peruskivenä on usko JUMALAAN ja hänen kaikkivoipuuteensa. Ilman Jumalaa ei mitään olisi, ei Kristusta ei Raamattua eikä mitään muutakaan.
Koska meitä ei täällä lasketa kristinuskoon kuuluvoiksi voinet lisätä että:
Kristinuskon ja mormonismin keskeinen totuus, Jeesuksen ylösnousemus on asia joka voidaan tietää, sitä ei tarvitse "vain uskoa". Uskon asioiksi siis jäävät lähinnä kysymykset siitä, uskooko Jumalan lupaukset ja mielestäni Jumalan lupausten uskomiselle on järjelliset syyt, kuten juuri Jeesuksen ylösnousemus joka konkreettisella tavalla todisti hänen sanojensa totuudellisuuden.Jos olen oikein ymmärtänyt, niin mormonismihan on alkuperältään kristillinen uskonto, joka vain on edennyt nopeammin kuin monet muut kristillisperäiset uskonnot. Siinä suhteessa meillä luterilaisillakaan ei ole ylpeilemistä, koska sama ongelma, joka on tehnyt mormonismista ei-kristillisen uskonnon, vaivaa myös kaikkia vielä kristillisiä kirkkokuntia. Tarkoitan siis sitä, että Raamatun rinnalle nostetaan jokin muu omaksuttu ilmoitus tai kirkon oma traditio ja joissain kysymyksissä kirkkokunnan oma traditio voi olla jopa määräävämpi kuin Raamatun ilmoitus. Silloin on vaikea enää mieltää kirkkokuntaa kristilliseksi. Tämä ongelma on ollut jossain määrin nähtävissä katolisen kirkon toiminnassa kautta historian ja viime aikoina myös protestanttisissa kirkkokunnissa. Useimmat kirkkokunnat ovat luopumassa kristillisistä käsityksistä ja populistisuudessaan vaihtavat niitä maailmallisiin käsityksiin, mutta näinhän täytyykin käydä, luopumus tulee kattamaan suuren osan uskonnollista elämää.
- Crispus
zechariah2 kirjoitti:
Hebr.12:14. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
15. ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
16. ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.
Heb.4:11. Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.
12. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
13. eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.Eipä kai pyhitystä ole unohdettu, mutta se ei vain taida suoraan kuulua tähän aihepiiriin, jossa uskon ja tiedon välisestä suhteesta on herätetty keskustelua. Tai ehkäpä kuitenkin pienen aasinsillan kautta ;) koska Paavalikin sanoo tiedon paisuttavan mutta rakkauden rakentavan. Niin on huomattava, ettei voi olla oikeaa käsitystä totuudesta ilman Jeesusta, joka on paitsi rakkaus, myös meidän pyhityksemme. Pyhityksen vaikuttaa Jeesuksen tunteminen ja hänen yhteydessään eläminen.
Tässä mielessä parannettavaa pyhityksen suhteen taitaa aina löytyä, enemmän tai vähemmän aina elämäntilanteesta riippuen. Mielestäni kuitenkin pyhityksessä on kaikkein tärkeintä se, että me pyhitymme Kristuksessa, hänen yhteydessään olosta, siitä että muutumme sen kirkkauden kuvan kaltaiseksi jota katselemme. Valitettavasti sama toimii myös silloin kun kiinnitämme katseemme tähän maailmaan, mikä on meille niin luonnollista. Pointtina kuitenkin pyhityksen merkitys ja sen alkuperä, Jeesus, jonka kautta pyhitys saadaan, ei lain kautta, josta olemme jo kuolleet pois jos olemme Kristuksessa. - .zechariah.
Crispus kirjoitti:
Eipä kai pyhitystä ole unohdettu, mutta se ei vain taida suoraan kuulua tähän aihepiiriin, jossa uskon ja tiedon välisestä suhteesta on herätetty keskustelua. Tai ehkäpä kuitenkin pienen aasinsillan kautta ;) koska Paavalikin sanoo tiedon paisuttavan mutta rakkauden rakentavan. Niin on huomattava, ettei voi olla oikeaa käsitystä totuudesta ilman Jeesusta, joka on paitsi rakkaus, myös meidän pyhityksemme. Pyhityksen vaikuttaa Jeesuksen tunteminen ja hänen yhteydessään eläminen.
Tässä mielessä parannettavaa pyhityksen suhteen taitaa aina löytyä, enemmän tai vähemmän aina elämäntilanteesta riippuen. Mielestäni kuitenkin pyhityksessä on kaikkein tärkeintä se, että me pyhitymme Kristuksessa, hänen yhteydessään olosta, siitä että muutumme sen kirkkauden kuvan kaltaiseksi jota katselemme. Valitettavasti sama toimii myös silloin kun kiinnitämme katseemme tähän maailmaan, mikä on meille niin luonnollista. Pointtina kuitenkin pyhityksen merkitys ja sen alkuperä, Jeesus, jonka kautta pyhitys saadaan, ei lain kautta, josta olemme jo kuolleet pois jos olemme Kristuksessa.Tie pyhitykseen kulkee uskon kautta. Meidän pyhittymisemme tapahtuu Jeesuksen ja apostolien opetuksen omaksumisen kautta.
Uskomalla ja luottamalla niihin opetuksiin oman elämän tilanteissa ne muuttavat meitä.
Jaak.1:5. Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
6. Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
-----
21. Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
22. Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
23. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
24. hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
25. Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
Jaak.2:12. Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
13. Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
14. Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
15. Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16. ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
18. Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
19. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
20. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
Me olemme opetetut luottamaan ja uskomaan vain armoon ja sen vuoksi meidän uskomme on voimatonta eikä näy meidän elämässämme.
Se on jäänyt vain "totuuksiin" uskomiseksi.
Oikean kuuliaisuuden tilalle on tulleet ihmisten perinnäissäännöt ja oppirakennelmat uskomuksineen.
Pyhitys on riisuutumista niistä ja niiden korvautumisen hengellisellä kasvulla Kristuksen mielenlaadun tuntemisessa.
Seura tekee sitten kaltaisekseen.
Siihen muutokseen tarvitaan mieluummin uskoa kuin tietoa.
Tieto johtaa oman harkinnan käyttöön uskon sijaan. - Crispus
.zechariah. kirjoitti:
Tie pyhitykseen kulkee uskon kautta. Meidän pyhittymisemme tapahtuu Jeesuksen ja apostolien opetuksen omaksumisen kautta.
Uskomalla ja luottamalla niihin opetuksiin oman elämän tilanteissa ne muuttavat meitä.
Jaak.1:5. Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
6. Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
-----
21. Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
22. Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
23. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
24. hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
25. Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
Jaak.2:12. Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
13. Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
14. Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
15. Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16. ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
18. Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
19. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
20. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
Me olemme opetetut luottamaan ja uskomaan vain armoon ja sen vuoksi meidän uskomme on voimatonta eikä näy meidän elämässämme.
Se on jäänyt vain "totuuksiin" uskomiseksi.
Oikean kuuliaisuuden tilalle on tulleet ihmisten perinnäissäännöt ja oppirakennelmat uskomuksineen.
Pyhitys on riisuutumista niistä ja niiden korvautumisen hengellisellä kasvulla Kristuksen mielenlaadun tuntemisessa.
Seura tekee sitten kaltaisekseen.
Siihen muutokseen tarvitaan mieluummin uskoa kuin tietoa.
Tieto johtaa oman harkinnan käyttöön uskon sijaan.No ehkäpä nyt ymmärrän tuon linkin tähän tieto / usko keskusteluun. Olet sitä mieltä, että tiedon ja uskon välillä voidaan nähdä jonkinlainen ristiriita sanoessasi, että tieto johtaa oman harkinnan käyttöön uskon sijaan.
Oikeastaan en ole ihan valmis jakamaan tuota käsitystä siksi, että ilman tietoa Jumalasta ei ole uskoa. En näe tiedon ja uskon välillä vastakkainasettelua, vaan vain Jumalan antama ilmoitus, jonka perusteella voimme tuntea Jumalaa, johtaa uskoon Pyhän Hengen vaikutuksesta. Jumala on sitoutunut sanaansa, joka välittää meille tietoa hänestä.
Tieto ei ole oppirakennelman tai perinnäissäännön synonyymi, vaan tieto on välttämätöntä, että voisimme pitää esikuvana sitä tervettä oppia, josta Paavalikin puhuu tähdentäessään opissa pysymisen merkitystä Timoteukselle. Ehkäpä olisi syytä erotella ihmistekoiset oppirakennelmat ”Herramme Jeesuksen Kristuksen terveellisten sanojen mukaisesta opista”. Siten ei tarvitse ajatella opin tai tiedon ainoan mahdollisen lähteen olevan ihmisessä, vaan voi huomata Jumalan itseään ilmaistessaan antavan tietoa ja opettavan oppia.
Mielestäni ei ole myöskään ikävä asia, että saamme ymmärtää armon merkityksen, koska me luonnostamme niin mieluusti tahtoisimme langeta lain tekoihin. Uskon kuuliaisuutta ei koskaan savuteta ulkoapäin saneltavilla moraalisäännöillä tai lakitekstillä, se ei koskaan muuta ihmistä sisäisesti, mutta Jeesuksen tunteminen armon kautta muuttaa. Se muuttaa ihmisen niin, että hänessä syntyy uskon kuuliaisuutta omasta tahdosta, jonka Jumala vaikuttaa ja silloin se on kestävällä pohjalla, Kristus kalliolla ja vasta sen kautta syntyy myös Jumalan mielen mukaisia tekoja.
Tuskinpa meillä on erimielisyyttä varsinaisesta asiasta, vaan ajatus tiedosta taitaa tuoda mieleemme erilaisia assosiaatioita ja siksi on tarpeen erotella ihmislähtöinen tieto siitä tiedosta, joka meillä on Jumalasta saatavilla. Ihmislähtöisestä tiedosta ei ole apua Jumalan tuntemisessa, mutta Jumalan antama tieto on välttämätöntä, että voimme edes uskoa häneen.
- EJKR
Jokainen ihminen käyttää jatkuvasti sekä uskoa että ymmärrystä suunnistaakseen elämässään. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan päinvastoin toisiaan täydentäviä.
Esimerkiksi allergisesta nuhasta kärsivälle lääkäri voi määrää allergialääkettä. Joku tällaista lääkettä saanut voi käyttää sitä lukematta edes pakkauksen käyttöohjetta. Hän uskoo, että ympäröivä ihmisyhteisö on riittävän huolellisesti tutkinut lääkkeen turvallisuuden. Joku toinen taas lukee käyttöohjeen eli haluaa ymmärtää edellistä enemmän mistä on kyse. Sitten on myös ihmisiä, joiden usko ympäröivään ihmisyhteisöön on niin heikoilla, että heidän on vaikea luottaa parhaimpiinkaan tutkimuksiin, eivätkä he näin ollen uskalla käyttää lääkkeitä kuin äärimmäisessä hädässä.
Ensinmainitulla tavalla elämään suhtautuvien ihmisten elämä on tavallaan helppoa. Toisaalta heitä voidaan viedä kuin karjaa melkein mihin vain. Viimeksimainitut loistavat kyllä älyllisesti, mutta heidän käytännön elämänsä voi olla katasrofi.
Kristityiksi itseään kutsuvien joukosta löytyy näitä kaikkia. On niitä, jotka heittäytyvät uskomaan oman järkensä hyläten ja on niitä, jotka pohtivat dogmaattisia kysymyksiä loputtomiin uskomatta käytännön tasolla lopulta mihinkään. On myös niitä, jotka pyrkivät löytämään elämässään tasapainon ymmärryksen ja uskon välille. Luulisin, että viimeksi mainittujen joukosta saattaa löytyä sellaisia, jotka joskus Jumalan armosta rakastavat toisiaan.
Kristillisyydessä on kyse elämästä kokonaisuutena. Siihen kuuluvat niin ymmärrys kuin uskokin.
Jeesuksen sanoista löytyy monia tähän viittavia seikkoja:
Jos joku tahtoo tehdä hänen (Jeesuksen lähettäjän) tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani. (Joh 7:17)
Jeesus ei siis pitänyt itsestään selvänä, että kuulijat automaatisesti ymmärtäisivät ja uskoisivat hänen oppinsa olevan Jumalalta. Hän sanoo, että asiaa voi tutkia omassa elämässä. Hänen sanojensa todenperäisyydesta on siis mahdollista ottaa selvää. Se kuitenkin edellyttää, että asia kiinnostaa niin paljon, että on valmis tarjoamaan oman elämänsä tällaisen tutkimuksen foorumiksi.
Eikö tämä jos mikä kannusta ymmärryksen käyttöä ja vastusta perustelematonta joukon mukana uskomista?
Uskon ja ymmärryksen suhteesta kertoo myös seuraava:
8. Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme".
9. Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?
10. Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.
11. Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden. (Joh 14:8-11)
Tätä keskustelua käyttäessä Jeesus on ollut oppilaittensa kanssa 3v. Hän ei silti otaksu, että he pureksimatta nielisivät kaiken mitä hän sanoo eikä vaadi, että heidän tulisi nähdä hänessä Jumala. Kun hän kehottaa uskomaan, hän vetoaa sekä tosiseikkoihin että ymmärrykseen. - mie vain
Mielestäni järki ei riitä siihen että ihminen tulee uskoon, koska usko on uskoa, ja sen voi lahjoittaa ihmiselle yksin Jumala.
Järki tutkii ja miettii, mutta jos ihmisellä ei ole uskoa ei se miettimällä mihinkään lisäänny.
Uskovaiseksi on mahdollista tulla, kun rukoilee että saisi uskon sydämmeensä, kosks se on luvattu antaa niille jotka sitä tosissaan pyytävät.
Uskossa oleva ihminen saa ja hänen pitääkin käyttää järkeä ja hyvän tekemisessä ei oveluuskaan ole kiellettyä. Tyhmä on tyhmä omaksi vahingoksensa.
Usko on lahja Jumalalta ja se on kokonaan armoa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama917580Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä1236314Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1604437Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu2353061Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta902638Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut
Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh351925- 1291551
Yhteydenotto
Tiedätkö tai ymmärrätkö syyn, miksi kaivattusi ei ota sinuun yhteyttä? Mikä se syy on?1971534Sofia Virta SUURI POLIITIKKO
Osallistumalla Erikoisjoukkoihin nostaa Vihreät kauaksi ohi perussuomalaisista, joka on muutenkin hajoamassa omaan mahdo32795Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontohommista?
Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille? Tätä ei tv:ssä: Susanna Laine paljastaa, mikä yksi asia hermostuttaa Farmi-kuvauk21782