Useimmilla kepulaisille ja erityisesti Oiva Härkösellä on erittäin suppea näkemys siitä, mikä todellisuudessa uhkaa maatalouden harjoittamista Suomessa. Nämä keput näkevät asiassa vain jotain demarien ja maatalouden välistä vastakkainasettelua, mikä vie keskustelua täysin vikaraiteille. Demarit eivät ole esittäneet mitään maatalouden alasajoa, vaan pitäneet keskustelussa yllä vain veronmaksaja- ja kuluttajanäkökulmaa sekä jossain määrin maatalouden rakenteellisia kysymyksiä. Tästä keput ovat vimmastuneet niin, että demarien ryhmäpuheenvuoron pitäjää Minna Lintosta on laittomasti alettu uhkailla, mikä ei kyllä kovin hyvää arvosanaa anna joidenkin kepulien keskustelutaidoista.
Mikä sitten on kotimaisen maatalouden todellinen uhka? Yksi vastaus on Kepu ja MTK. Nämä tahot ovat pyrkineet ylläpitämään meillä sellaista maatalouden rakennetta, joka ei sopeudu tulevaisuuden tilanteeseen. Tällaisen politiikan takia syntyy aika ajoin ajolähtötilanteita, pakkosaumoja, kriisejä. Tällainen pakkosopeutuminen koettiin 60- ja 70-luvuilla ja sellainen on koettu myös nyt EU-aikana. Seuraava ja vielä ehkä radikaalimpi pakkosopeutuminen koetaan sitten, kun ja jos WTO-prosessissa tapahtuu läpimurto.
Suomen maatalouden kohtalo ei ole pelkästään meidän suomalaisten käsissä kuten Kepu ja sen kannattajat näyttävät kuvittelevan. Globalisoituvassa maailmassa ympäristö alkaa yhä enemmän sanella myös Suomen talouden ja siinä mukana maatalouden ehtoja ja rakennetta, jos mielimme globaalissa maailmassa pärjätä. Suomi ei voi jäädä joksikin saarekkeeksi omine ehtoineen. Sellainen luulottelu johtaa Kim-Il-Sungismiin ja valkovenäläistymiseen.
Suomen maatalouden muutosuhat tulevat ulkopuolisesta maailmasta. WTO-prosessin eteneminen ei tule olemaan Suomen kädessä. Maailmassa on sellaisia taloudellisia voimia, joiden voi hyvällä syyllä epäillä tavoittelevan kaupan nykyistä paljon suurempaa vapautta, koska taloudelliset näkymät ovat silloin hyvin houkuttelevat. Materialistista hyvinvointia tavoitteleva ihmiskunta tuskin jättää tällaista tilaisuutta hödyntämättä, vaikka vastaanhangoittelijoita jonkun verran onkin.
Vastustajat ovat maatalousprotektionismin suojaamia maatalousyrittäjiä ja heidän poliittisia taustaryhmiään sekä uusliberalismia ideologisesti vastustavia tahoja. Viime mainitut näkevät kehityksessä vaaran ajautua globaaliin suurkapitalismiin, mikä on ainakin jossain määrin realistinen mahdollisuus ja vaara. On kuitenkin muistettava, että monet näkevät globalismissa myös mahdollisuuden ja siksi myös kehitysmaat asettavat siihen paljon toiveita. Kaakkois-Aasian esimerkki innoittaa. Ja silloin tulee pakostakin esille juuri maatalouden vapauttaminen, koska kehitysmaiden intressit ovat siinä suurimmat.
Yhtäältä siis monikansallinen ja kansallinen vauraudentavoittelu ajaa kohti globalismia ja kaupan vapauttamista. Toisaalta siihen ajaa kehitysmaiden intressi, joka panee kaupan vapauttamisen ehdoksi sen, että ensin on vapautettava kehitymaille ja G20-maille tärkeä maatalouskauppa.
Entistä useampi alkaa myös länsimaissa lämmetä tälle vapauttamisajatukselle, kun kaupan vapauttamisen hyödyt alkavat konkretisoitua ihmisten mielissä. Silloin kansallisella ja elueellisella (EU) tasolla alkavat olla vastakkain entistä enemmän materialistinen vauraudentavoittelu ja protektionistisen maatalouden edut, koska jälkimmäisen (protektionismin) poistaminen on vaurastumisprosessin edellytys.
Kun asia nähdään tässä kokonaiskontekstissa, saadaan varmasti yllättävä lopputulos. Tämän jälkeen varmasti näyttää enemmän siltä, että demarit ovat pikemminkin puolustamassa jähmeitä rakenteita, myös maataloutta kuin muuttamassa niitä. Matti Vanhanenhan moitti erittäin jyrkin sanoin Ranskan sosialisteja tällaisesta jähmeästä asenteesta. Vanhanen sanoi, että presidentin tulee olla kehitystä puoltamassa, vaikka se olisi poliittisesti joskus vastenmielistä. Eiköhän tämä ollut Vanhaselta selvää tekstiä MTK:n suuntaan, miten hän aikoo presidenttinä asioita hoidella.
Kehittyneissä maissa muutosvoimien kärjessä on luonnollisesti suuryritykset ja niiden johto. Meillä Suomessakin itse asiassa maatalouskriittisimmät puheenvuorot on kuultu siltä suunnalta, ei demareilta. Vähän näyttää siltä, että talouselämän mediat ja ekonomistit ovat aktivoitumassa maatalouskritiikissä juuri sen vuoksi, että maatalousprotektionismi koetaan globaalin vaurustumisen esteenä.
Kepun ja MTK:n periaatteellinen ja aina yhtä jyrkkä kritiikin torjuminen on hölmöyttä. Maatalousyrittäjien oma etu olisi se, että alettaisiin kansallisella tasolla keskustella maatalouden selviämisstrategiasta. Pitäisi keskustella siitä, millainen maatalousrakenne olisi kansainvälisessä kilpailussa tehokkain, millaisia tuotantosuuntien pitäisi olla (nykyistä bulkkituotantoa vai erikoistumista jne.), pitäisikö pyrkiä joustaviin vähän investointeja vaativiin yrityskokoihin, joilla on valmius sopeutua uuteen tilanteeseen nopeasti ja jotka eivät ole riippuvaisia vain yhdestä toimintamallista eikä niihin ole sitoutettu velakrahalla suuria pääomia, millainen tuotanto riittää kotimaan tarpeiksi, mikä on työllistävä ja maaseutua säilyttävä malli yms.
Nykyinen kehityshän johtaa koko ajan suurempiin yksiköihin ja lopulta muun Euroopan tilanteeseen, missä muutamat ökytilat vastaavat suurimmasta osasta maataloutta. Tämä malli autioittaa maaseudun ja saa kansalta osakseen jatkuvaa kritiikkiä hyväosaisten tukemisesta.
Kepun ja MTK:n keskustelemattomuus on hupun päähän panemista. Kepu ja MTK on kuin jänis joka menee puun taakse piiloon luullen siten olevansa turvassa pahalta maailmalta. Jos Suomessa sen sijaan ryhdyttäisiin ajoissa visioimaan tulevaa, jäisi aikaa myös muuttaa maatalouden rakennetta ja iskukykyä sen mukaiseksi. Nyt luotetaan enemmän siihen, että Matti Vanhasen kritisoimien Ranskan sosialistien vastustus riittää pysäyttämään vaurastumista nurkan takana näkevät elintasokohottajat.
Yhteenvetona voi todeta, että maatalouden muutosprosessi on globaali, vaurastumiseen tähtäävä. Kansallisesti voimme reagoida tilanteeseen jäämällä tuleen makaamaan Kepun ja MTK:n strategialla eli kaivautumalla mahdollisimman syvälle maan sisään poteroihin. Toinen vaihtoehto on alkaa pohtia aktiivisesti kansallisen maatalouden selviämisstrategiaa ja olla siinä avoimia tarpeellisille ehdotuksille ja muutoksille.
Mikä uhkaa maataloutta?
20
680
Vastaukset
- ei menneisyyttä
Sauli Niinistö: Maatalous on tulevaisuutta, ei menneisyyttä
Oulun ja Raahen alueella torstaina vierailleen kokoomuksen presidenttiehdokas, varapääjohtaja Sauli Niinistön mukaan riitely maatalouspolitiikkamme sisällöstä saattaa vaarantaa kansallisesti tärkeiden etujemme vaalimisen.
- On olemassa merkkejä siitä, että maatalouden vastakkainasettelu on nostamassa jälleen päätään. Tähän meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Maatalous on kaikkien suomalaisten yhteinen asia, jonka etuja on yksituumaisesti puolustettava eurooppalaisessa päätöksenteossa. Vastakkainasettelun ajan pitäisi myös maatalouspolitiikassa olla ohi.
Puheessaan Oulussa Niinistö kiinnitti huomiota muutoksiin sekä energiatarjonnassa että ilmaston tilassa:
- Luonnonkatastrofit saattavat nopeasti ja ratkaisevasti muuttaa elintarviketuotannon toimintaedellytyksiä sekä paikallisesti että globaalisti. Omavaraisuuden merkitys kasvaa. Tämän vuoksi kohtuullisen omavaraisuuden turvaaminen on tärkeämpää kuin mitä joitain vuosia sitten ymmärsimmekään.
Niinistön mielestä energian saatavuuteen kohdistuvat paineet voivat jo lähitulevaisuudessa johtaa siihen, että energian tuotannosta muodostuu nykyistä paljon merkittävämpi maaseutuelinkeinojen tulonlähde:
- Tulemme kohtaamaan energian saatavuuden osalta aivan uudenlaisen tilanteen. Bioenergian tuotantoa Suomessa on tehostettava. Tämä edellyttää tässä vaiheessa tukitoimia.
Lisätietoja: Sauli Niinistön avustaja Mikko Kortelainen p. 050 301 8334 tai
Sauli Niinistön tiedotusvastaava Jussi Kekkonen p. 040 504 5199
http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&ta sk=view&id=72&Itemid=14Tämä Sauli Niinistön lausunto on jo yksin riittävä syy jättää äänestämästä häntä, vaikka tarkoituksenaan onkin ollut pohjustaa äänestyskäyttäytymistä enemmän umpikepulaisilla lakeuksilla. Niinistö ruokkii itse vastakkainasettelua tulkitsemalla asiallisen kritiikin ja keskusteluhalukkuuden sellaiseksi.
Siinä Niinistö on oikeassa, että suomalaiselle maaseudulla voi olla tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Niistä pitää myös avoimesti keskustella ja muuntautua juuri niiden mahdollisuuksien suuntaan.
Niinistön luonnontiedekäsitys on kovin omintakeinen. Hän ei lähde siitä, että luonnonmullistus voisikin koskea meitä eikä muuta maailmaa. Siinäkö sitten oltaisiin omavarsiuuden ehdoilla. Yksi mullistus meni vuonna 1986 liki. Vähän kovemmalla tuulella ja sopivalla sateella siitä olisi tullutkin melkoinen mullistus Suomen omavaraiselle maataloudelle.
Kasvihuoneilmiön vaikutuksista ei olla yksimielisiä. Yksi varteenotettava mahdollisuus on Golf-virran reitin muuttuminen ja Skandinavian ilmaston kylmeneminen vastaamaan Siperian ikiroutatilannetta. Viljele siinä sitten omavaraisesti.- taas kerran
Mielipidepankki kirjoitti:
Tämä Sauli Niinistön lausunto on jo yksin riittävä syy jättää äänestämästä häntä, vaikka tarkoituksenaan onkin ollut pohjustaa äänestyskäyttäytymistä enemmän umpikepulaisilla lakeuksilla. Niinistö ruokkii itse vastakkainasettelua tulkitsemalla asiallisen kritiikin ja keskusteluhalukkuuden sellaiseksi.
Siinä Niinistö on oikeassa, että suomalaiselle maaseudulla voi olla tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Niistä pitää myös avoimesti keskustella ja muuntautua juuri niiden mahdollisuuksien suuntaan.
Niinistön luonnontiedekäsitys on kovin omintakeinen. Hän ei lähde siitä, että luonnonmullistus voisikin koskea meitä eikä muuta maailmaa. Siinäkö sitten oltaisiin omavarsiuuden ehdoilla. Yksi mullistus meni vuonna 1986 liki. Vähän kovemmalla tuulella ja sopivalla sateella siitä olisi tullutkin melkoinen mullistus Suomen omavaraiselle maataloudelle.
Kasvihuoneilmiön vaikutuksista ei olla yksimielisiä. Yksi varteenotettava mahdollisuus on Golf-virran reitin muuttuminen ja Skandinavian ilmaston kylmeneminen vastaamaan Siperian ikiroutatilannetta. Viljele siinä sitten omavaraisesti."Niinistön luonnontiedekäsitys on kovin omintakeinen. Hän ei lähde siitä, että luonnonmullistus voisikin koskea meitä eikä muuta maailmaa. Siinäkö sitten oltaisiin omavarsiuuden ehdoilla. Yksi mullistus meni vuonna 1986 liki. Vähän kovemmalla tuulella ja sopivalla sateella siitä olisi tullutkin melkoinen mullistus Suomen omavaraiselle maataloudelle."
sanoisin että sinulla on omintakeinen käsitys niinistön käsityksestä, koska en kyllä pidä ydinreaktion sulamista luonnomullistuksena, kyllä ne on ihan ihmisen aikaan saannoksia.
"Kasvihuoneilmiön vaikutuksista ei olla yksimielisiä. Yksi varteenotettava mahdollisuus on Golf-virran reitin muuttuminen ja Skandinavian ilmaston kylmeneminen vastaamaan Siperian ikiroutatilannetta. Viljele siinä sitten omavaraisesti."
ei se virta suuntaa muuta, se vain yksinkertaisesti pysähtyy ja sen se tulee jossakin vaiheessa tekemään kuten se on sen aikaisemminkin tehnyt.
Toiseksi virran pysähtyminen jäähdyttäisi koko eurooppa englannista tulisi aika kylmä paikkakuten koko euroopasta. Ja miten se vaikuttaa eteläiseen pallonpuoliskoon sitä ei tarkalleen tiedetä.
Jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa on ihmisen toiminnan muuuttaminen. Pelkkän kaupan ehdoilla toiminen on estettävä, koska kauppa etsii kyllä toiminnalleen parhaimman tuoton saavan toiminmtamallin, mutta tuotantoympäristöä ei se huomioi tarpeeksi. - Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Tämä Sauli Niinistön lausunto on jo yksin riittävä syy jättää äänestämästä häntä, vaikka tarkoituksenaan onkin ollut pohjustaa äänestyskäyttäytymistä enemmän umpikepulaisilla lakeuksilla. Niinistö ruokkii itse vastakkainasettelua tulkitsemalla asiallisen kritiikin ja keskusteluhalukkuuden sellaiseksi.
Siinä Niinistö on oikeassa, että suomalaiselle maaseudulla voi olla tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Niistä pitää myös avoimesti keskustella ja muuntautua juuri niiden mahdollisuuksien suuntaan.
Niinistön luonnontiedekäsitys on kovin omintakeinen. Hän ei lähde siitä, että luonnonmullistus voisikin koskea meitä eikä muuta maailmaa. Siinäkö sitten oltaisiin omavarsiuuden ehdoilla. Yksi mullistus meni vuonna 1986 liki. Vähän kovemmalla tuulella ja sopivalla sateella siitä olisi tullutkin melkoinen mullistus Suomen omavaraiselle maataloudelle.
Kasvihuoneilmiön vaikutuksista ei olla yksimielisiä. Yksi varteenotettava mahdollisuus on Golf-virran reitin muuttuminen ja Skandinavian ilmaston kylmeneminen vastaamaan Siperian ikiroutatilannetta. Viljele siinä sitten omavaraisesti.Minun mielestäni Niinistö viittaa puheessaan juuri tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja katsoo asiaa juuri siitä näkökulmasta, miten tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntmiseksi kannattaisi muuntautua.
Omavaraisuusnäkökulma on minusta tärkeä, koska sen avulla voimme tuonnin rinnalla varmistaa, että tuonnin mahdollisesti jonkin kriisin vuoksi katkettua emme ole heti nälässä.
Niinpä en oikein ymmärrä, miksi vinoilet Niinistölle, kun hän puhuu omavaraisuudesta, sillä eihän hän tietenkään tarkoita, että 100% omavaraisuudella korvattaisi tuonti. - politikointia
Jaba_43 kirjoitti:
Minun mielestäni Niinistö viittaa puheessaan juuri tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja katsoo asiaa juuri siitä näkökulmasta, miten tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntmiseksi kannattaisi muuntautua.
Omavaraisuusnäkökulma on minusta tärkeä, koska sen avulla voimme tuonnin rinnalla varmistaa, että tuonnin mahdollisesti jonkin kriisin vuoksi katkettua emme ole heti nälässä.
Niinpä en oikein ymmärrä, miksi vinoilet Niinistölle, kun hän puhuu omavaraisuudesta, sillä eihän hän tietenkään tarkoita, että 100% omavaraisuudella korvattaisi tuonti.m-pankki pelkää vain että halonen ei jatka seuraavalle kaudelle ja myöskin sitä että demarit voivat olla oppositiossa seuraavien vaalien jälkeen
- Jaba_43
Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin, mutta erinomainen avauksesi antaa aiheen toistoon. ;-)
Kun maatalous ja maataloustuotteiden jalostus globaalisti keskittyy yhä isompiin yksiköihin ja harvempien omistajien käsiin, tämä merkitsee aivan automaattisesti, että pärjätäkseen kilpailussa isoja vastaan, Suomen on mentävä keskittymiseen mukaan.
Mukaan meno merkitsee suomalaisen elintarviketeollisuuden myyntiä ulkomaalaisille, tai jos meillä pääomia löytyy, ulkomaalaisen elintarviketeollisuuden ostamista suomalaisiin käsiin. Kansallisella pohjalla emme pysty kilpailemaan, kun tuonti avautuu vähääkään enempää.
Maataloudelle tämä merkitsee yhä suurempia tilakokoja, yhä pidemmälle vietyä koneellistamista ja yhä tiukempaa erikoistumista ainoastaan yhteen tuotantomuotoon - sanalla sanoen entistä vähemmän työpaikkoja maaseudulla ja entistä ankeampaa elämää niille, jotka maalla asuvat.
Mutta palatakseni globaaliin keskittymiseen, niin se tarjoaa myös mahdollisuuksia. Elintarvikebrändien lukumäärä tulee keskittymisen myötä vähenemään, kun elintarvikesektorin eri tuoteryhmiä hallitsevat vain 3-5 todella suurta kansainvälistä merkkituotetta/tuoteryhmä. Paikallisia merkkituotteita toki tehdään, eli Turun Sinappi on edelleen Turun Sinappia, vaikka putkilossa olisi samaa tavaraa kuin muissakin maissa.
Valtaisa keskittyminen vain suurtuotantoon ja suuriin merkkeihin antaa minun mielestäni mahdollisuuden perheyrityspohjaiselle maataloustuotannolle ja elintarvikejalostukselle. Erityisesti keskustalta, mutta miksei kokoomuksenkin maatalousasiantuntijoilta odottaisi nyt tulevaisuuteen suuntautunutta otetta sen suhteen, miten Suomessa voidaan harjoittaa sen verran kannattavaa maataloutta ja elintarvikejalostusta, että jonkin asteinen omavaraisuus ruokahuollossa säilyy kriisien varalta.
Oma ajatukseni on, että tukea ryhdyttäisi suuntaamaan pienille tiloille ja perheyrityspohjaisen, paikallisesti toimivan elintarvikejalostuksen aikaansaamiseen. Yhteisenä liikeideana tämän tyyppisessä bisneksessä näen tietynlaisen "pellolta pöytään" -ideologian. Ruoka tuotetaan lähinnä vain luontevan lähiseudun käyttöön, jolloin tuotannossa päästään eroon myös lisä- ja säilöntäaineista (ruoka on tuoreempaa ja laadukkaampaa).
Luomu on myös asia, joka tulevaisuudessa kiinnostaa yhä suurempaa ihmisjoukkoa. Luomutuotannon kehittäminen ja menetelmien standardisointi saattaisi antaa meille vientimahdollisuuksia jopa luomutuotannon kehittämisessä muissa maissa.
Tähän suuntaan kannattaisi kehitystä lähteä viemään, niin maaseutu saattaisi elävöityä liiketaloudellisesti terveellä tavalla, mihin keskittyvä ja globalisoituva maataloustuotanto jättää suomalaisen viljelijän kokoisia rakoja paikallisesti.- tehty sopimus
olisi yksi ratkaisu.
"Kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että maailman kauppajärjestö WTO ei pysty hoitamaan neuvotteluja maatalouskaupasta. Siellä noudatetaan kovan markkinatalouden ehtoja ja ne eivät tee oikeutta elävän luonnon kasvupotentiaalin varassa tapahtuvalle tuotannolle. Siksi maatalouskauppa olisi siirrettävä kokonaan pois WTO:sta.
Elintarvike- ja maatalouskysymysten globaali hallinnointi on kuitenkin välttämätöntä. Kaiken kattavan liberalisoinnin sijaan olisi maailmantaloutta säädeltävä ruokaturvaa silmällä pitäen samaan tapaan kuin ollaan tekemässä ympäristönsuojelun alalla. Elintarviketuotannon ja ympäristönsuojelun tavoitteet ovat myös perustaltaan samansuuntaisia. Puhdas ilma ja puhtaat vedet sekä maan eliöstön ja luonnon kasvuvoiman säilyttäminen ovat terveen maatalouden perusta.
Maailmankaupan säätelemiseksi hyväksyttiin YK:ssa jo 1970-luvulla ohjelma uudeksi kansainväliseksi talousjärjestykseksi eli UKTJ. Vuonna 1976 YK:n työllisyyskonferenssissa hyväksyttiin myös Perustarvestrategia, jonka sanoma oli, että jokaisen maan tulisi ensisijaisesti pyrkiä itse huolehtimaan kansalaistensa perustarpeista niin pitkälle kuin mahdollista. Kummankin ohjelman hallitukset hyväksyivät yksimielisesti.
Käytännössä teollisuusmaat kuitenkin sabotoivat UKTJ:n ja kehitysmaat torjuivat perustarvestrategian. Se ei kuitenkaan merkitse, että ne olisivat kelvottomia suunnitelmia. Jos niitä olisi asianmukaisesti ryhdytty toteuttamaan 1970-luvulta lähtien, koko maailman taloudellinen tilanne olisi nyt hyvin toisennäköinen. Eriarvoisuutta ja ristiriitoja, nälkää ja puutetta olisi vähemmän eivätkä ympäristöongelmat olisi koskaan päässeet niin vaikeiksi kuin nyt."
- vihaavat
ja ovat aina vihanneet Suomen maataloutta ja halunneet lopettaa sen täältä.
Jos haluatte syödä ulkomaista ruokaa niin käykää hakemassa sitä ja katsokaa mitä se on ja mitä maksaa! Mars matkaan!- kalle k.
Aina, -riippumatta avaajan asiallisuudesta- kun keskustelun avaukset sivuavat maataloutta, jostain nurkalta huudetaan, demarit vihaa maanviljelijää. Niin tekeeki vastaa toinen. Kolmas lisää pysykää s....nan punikit pois täältä.
Eli asiallisen keskustelun käynti maatalouspolitiikasta tuntuu olevan mahdottomuus.
Kuitenkin se keskustelu mikä on järkevää, on käytävä myös maatalouden osalta. Muualla sitä keskustelua on käyty ja siitä poikineita toimenpiteitä tehty jo kauvan. - taktiikkaa
kalle k. kirjoitti:
Aina, -riippumatta avaajan asiallisuudesta- kun keskustelun avaukset sivuavat maataloutta, jostain nurkalta huudetaan, demarit vihaa maanviljelijää. Niin tekeeki vastaa toinen. Kolmas lisää pysykää s....nan punikit pois täältä.
Eli asiallisen keskustelun käynti maatalouspolitiikasta tuntuu olevan mahdottomuus.
Kuitenkin se keskustelu mikä on järkevää, on käytävä myös maatalouden osalta. Muualla sitä keskustelua on käyty ja siitä poikineita toimenpiteitä tehty jo kauvan.Keskustaa on aina haukuttu ja ivattu maatalouden puolustamisesta.
Kukaan muu sitä ei ole puolustanutkaan vaan olen ihan oikeasti kuullut kun kokoomuslainen sanoi, että maatalous pitää lopettaa Suomesta ja demarithan ovat iät ajat pitäneet maalaisia heidän pöydässään syöjinä.
Ne ovat kyllä vakuuttavia näyttöjä vihasta! - ????
taktiikkaa kirjoitti:
Keskustaa on aina haukuttu ja ivattu maatalouden puolustamisesta.
Kukaan muu sitä ei ole puolustanutkaan vaan olen ihan oikeasti kuullut kun kokoomuslainen sanoi, että maatalous pitää lopettaa Suomesta ja demarithan ovat iät ajat pitäneet maalaisia heidän pöydässään syöjinä.
Ne ovat kyllä vakuuttavia näyttöjä vihasta!Minä taas olen kuullut viljelijöiltä, että keskustan maatalouspolitiikka on epäonnistunutta.
- höpinää..
Oletko ottanut mallia Tarja Halosesta?
" Sit niinku, niinku mikään ei ole mitään, paitsi se joka on jotain, kuitenkin niin, että ne jotka ovat jotain eivät kuitenkaan ole sitä, mitä toiset ovat, paitsi ne jotka ovat, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin ne toiset, jotka ovat kuten jotkin toiset.
Oli hyvä, tai huono tai keskinkertainen..."
Milloin sinä saat päätettyä, että meneekö maaseudulla hyvin vai huonosti,----vai keskinkertaisesti? - ja valehtelee
Lintosen puheessa oli paljon oikeaakin asiaa, mutta sitten aivan päättömiäkin möläyksiä.
Kuten sekin ,että tuet nostavat ruuan hintaa.Tarkoitti siis, että jos tuet poistetaan ruuan hinta laskee.Voi sitä älyn köyhyyttä ja kuluttajien ymmärryksen aliarvostusta.Ikäänkuin kuluttajat eivät osaisi ajatella asiaa omilla aivoilla, vaan ottavat täydestä hänen härskit valheensa.
A-talkissa sekoilu jatkui väitteellä, että veronmaksaja maksaa maataloustuet kahteen kertaan. Ensinnä valtion maksamina maatalouden tukeina ja toisen kerran kaupan kassalla.
Tämä on tyypillistä sossujen populistista pelinpolitiikkaa.Ensin ollaan yhdestä tuumin päättämässä kansallisesta maatalouspolitiikasta, jota tuetaan yli puolue rajojen. Sitten kalastellaan kuluttjien ääniä totaalisilla valheilla.
Samanlainen kiero sossupopulisti on tasavallan presidentti, joka hyväksyi hallituksen esityksen omaisuusveron poistamisesta ja nyt sitten kalastelee vasemmistoliiton ääniä paheksumalla kyseistä toimenpidettä.- varmaan harmittaa
kun maatalousektori on forssan suurin työnantaja kaupungin jälkeen.
Ja jos Lintonen ja Halonen olisivat kepulaisia syyttäisi M-pankki heitä populismista. - Jaba_43
Kun maataloustuottajat saavat tukea suoraan veronmaksajan kukkarosta, siitä seuraa, että heidän kannattaa myydä tuotantonsa halvemmalla teollisuudelle, kun tuotannon myyntihinnalla ei tarvitse elää.
Kun suurtuottajat ovat pääomistajina useimmissa elintarvikeyrityksissä, he tavallaan ajavat omaa etuaan tukien kautta saadakseen omistamilleen tehtaille halpaa raaka-ainetta ja siten korkeammat katteet, kun kauppa kuitenkin tinkii hinnat pohjaan.
Kuluttajille saakka tuetun elintarviketuotannon edut eivät ennätä, koska keskittynyt ja kartellissa toimiva kauppa pitää halvan eintarvikkeen hyödyn itsellään, ja lopettaa kannattavia lähikauppoja ja marketteja rakentaakseen niiden tilalle yhä isompia ostoparatiiseja saadakseen omat kustannuksensa alemmas ja elintarvikkeista vielä paremmat myyntikatteet.
Me kuluttajat maksamme ruoasta ensin veroissamme tuottajille ennettuna suorana tukena ja todellaikin toiseen kertaan kaupan kassalla, koska kolmen suuren keskusliikkeen ketjut eivät kilpaile hinnalla keskenään.
- vihaajan kirjoitusta?
Oletko muuttunut demariksi ja Tarja Halosen kannattajaksi?
- mustahattu
"Tapa talonpoika päivässä".
Se varmaan oli joku kepulainen, siksiköhän se
lienee toteutunutkin.
Ja mielipuolipunikki ratkeaa riemusta !!!!!!- Salo.
sanoi
- vastakkain-
asettelijoina, kun miehet ei enään oikein pysty tai kehtaa vastakkainasetella!
Vaikka pitkät perinteethän demareilla on siitä asiasta.
Salón Arvo "tapa talonpoika päivässä", "luuranko" Erkki Raatikainen ja Kaarlo Pitsinki.
En nyt muista, mikä sen tuon Pitsingin populistinen kikka olikaan?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1291333
- 100861
- 75670
- 50577
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa12493ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann40464Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m153441Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..30407- 25381
Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;174372