Kun sattuu olemaan tietäviä kavereita linjoilla rohkenen kysäistä: Mistä juontuu käsitys, että kompaktilla ei saisi kuvan taka-alaa häivytetyksi, kuten järkkärillä kuvatessa. Taannoin eräällä keskutelupalstalla tästä oli useita samansuuntaisia mielipiteitä ja tätä pidettiin peräti kompaktin ominaisuutena. Tuosta keskustelusta on pidemmän aikaa, enkä enää tohdi sieltä kysyä. Tuohon asti en ollut edes kiinnittänyt asiaan huomiota, koska olin ottanut vaikka kuinka paljon ko. tyyppisiä kuvia.
Onko kuvakennon koolla merkitystä ja onko kompakteissa eri kokoisia kennoja?
Kokeilin asiaa vielä uudestaan kaikkien sääntöjen mukaisesti manuaalisäädöillä sekä pienellä, että isolla aukolla. Vaikutuksen huomasi selvästi jopa etsimessä, eli kuva onnistui juuri niin kuin pitikin. Mistähän isotpojat mahtoivat puhua?
Onko kuvakennon koolla merkitystä ja onko kompakteissa eri kokoisia kennoja?
Kokeilin asiaa vielä uudestaan kaikkien sääntöjen mukaisesti manuaalisäädöillä sekä pienellä, että isolla aukolla. Vaikutuksen huomasi selvästi jopa etsimessä, eli kuva onnistui juuri niin kuin pitikin. Mistähän isotpojat mahtoivat puhua?
Vastaukset 6
Vanhimmat
varmaankin terävyysalueesta, johon vaikuttaa käytetty polttoväli ja himmentimen aukko. Mitä lyhyempi terävyysalue, sitä epäterävämpi on tausta. Kompaktien objektiivien valovoima ei yleensä päätä huimaa, ja tästä varmaan kyseiset kommentit johtuvat. Kennon koolla on sikäli merkitystä, että mitä isompi kenno fyysisesti on, sitä pidempi pitää objektiivin polttoväli olla, jotta saavutetaan tietty kuvakulma ja piirtoympyrä. Samalla aukolla, eri polttoväleillä, terävyysalueet muuttuvat niin, että mitä pidempi polttoväli, sitä lyhyempi terävyysalue. Kompakteissa on myös monesti aika pieni kenno, jolloin polttovälit jäävät lyhyiksi, valovoiman ollessa aika huono, näin terävyysalueesta tulee väkisin pitkä. Perinteisesti ongelma on yleensä ollut toisinpäin, terävyysaluetta ei ole saanut millään riittämään.
Totta turisivat foorumeilla.
Pokkarikameran kenno on pieni, joten saman kuvakulman (siis mitä kuvaan mahtuu) saamiseksi pokkarissa on käytettävä tosi lyhytpolttovälistä objektiivia.
Lyhyestä polttovälistä johtuu että syväterävyysalue laajenee käytettäessä samaa aukkoa kuin pidempipolttovälisessä objektiivissa.
syvyysterävyys/hajontaympyrä/piirtoympyrä (mitä nimitystä kukanenkin tuosta käyttää), on ihan sama kaikilla kameroilla riippumatta siitä onko kyseessä kompakti, pokkari vai järkkäri. Niinkuin tuossa on jo mainittu syvyysterävyyteen vaikuttaa käytetty polttoväli (ei croppeja ja muunnoksia), kuvausetäisyys ja käytetty aukko. Mitä lähempänä kohde on -> hajontaympyrä pienenee tai mitä suurempaa aukkoa käytetään -> hajontaympyrä litistyy kennon koko ei tähän suoraan vaikuta. Olen kokeillut itse kolmella kameralla testata ilmiötä Sony dscf 828 (kroppikerroin 4 ja pisin todellinen polttoväli 50mm), Nikon D70 (kroppikerroin 1,5 ja käytin 50mm kiinteää kakkulaa) sekä olympus om-40 (kroppikerroin 1 ja käytin 50mm kakkulaa). Kokeilukuvissa en mainittavaa eroa huomannut syvyysterävyyden osalta (toki eroa hiukan oli himmenninlehtien määrä ja tsoom tai kiinteä optinen rakenne varmasti osaltaan vaikuttavat bocehin rakenteeseen), mutta syvyysterävyys vaikutti olevan pääpiirteittäin samaa tasoa. Kuvakulma luonnollisesti oli kussakin kroppikertoimen mukainen. Omasta mielestäni taustan sumentaminen käyttämällä isoa aukkoa ja menemällä lähelle kohdetta on jo aika kulunut ja mielikuvitukseton tapa nostaa kohdetta esille ja soisi ihmisten käyttävän harkintaa miten taustansa suttaavat muisten, että ympäristö kertoo myös kohteesta ja ettei pelkkä neutralius ole itseisarvo vaan valokuvissa myös sisältö on tärkeää.
Syväterävyys ja piirtoympyrä eivät ole sama asia. Piirtoympyrällä tarkoitetaan objektiivin takapäähän tuottamaa valon "leveyttä" eli mikäli piirtoympyrä on riittävä, koko kennolle tulee kuva. Jos ei ole, kuvassa näkyy vain pyöreä kuva kohteesta, joka ei täytä koko kuva-alaa. Syväterävyydellä ja piirtoympyrällä ei sinänsä ole tekemistä keskenään, mutta tietyn kokoiselle kennolle täytyy olla riittävän piirtoympyrän omaava objektiivi. Olet oikeassa siinä, että kennon koko ei vaikuta, vaan polttoväli, mutta kennon/filmin koko vaikuttaa saataviin polttoväleihin. Kinokameran normaalipolttoväli on n 50mm (42mm), mutta 10 tuuman filmikoolla normaalipolttoväli onkin jo 300mm. 300mm syväterävyys on aivan toista luokkaa kuin 50mm:n lasin. Kun kenno on pieni, sanotaan vaikka että normaalilasi on 5mm, kuva on käytännössä kokonaan tarkka. Tästä seuraa juuri alkuperäisen kysyjän tarkoittama ongelma. Taikka ominaisuus. Sisältö on toki tärkeää, mutta niin on tekniikkakin, välineet eivät saisi rajoittaa luovuutta. Vielä nykyään täytyy eri töihin valita siihen sopivat välineet.
Kiitos tuosta piirtoympyrästä, aina oppii uutta. Muuten näytämme tarkoittavan ihan samaa asiaa.
Monimutkaista optista matematiikkaa. Mutta kyllä nämä vastaukset selventää kun pänttään useampaan kertaan. On ilo saada fiksuja vastauksia.
Kiitoksia kaikille!