Kertokaapahan pari kolme niksiä miten keulapurje pitää säätää = "se viimeinen pari astetta", jotta vene nousisi parhaiten mahdollisimman ylös tuuleen, lähinnä kevyissä tuulissa. Kaksi eri keylapurjetta fokka ja 2s genua.
ylemmäs
luovija
62155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tärkeämpää on VMG eli hommaa gps joka kertoo sen ja sitten haetaan optimaalista nousukulmaa sen perusteella. jonka jälkeen sitten hieno viritetään purjeita. tyypillinen aloittelijan virhe on yrittää nousta liikaa tuuleen.
trimmattu oikein?
Omassa paatissani vaikutti nousukulmaan melko dramaattisesti, kun eliminoin liian nousuherkkyyden pois. On varmaan turvallista, kun vene on nousuherkkä, mutta tehoa liiallinen nousuherkkyys syö. Oma veneeni on nyt lähes neutraali ja kulkee kuin ajatus (entiseen verraten).
...tulee koroista mieleeni. Keskituulilla lienee barduunan kiristäminen etuharuksen notkon eliminoimiseksi tehokkain keino saada nousut kohdilleen. Kevyessä tuulessa keulaharuksen notko sen sijaan antaa keulapurjeelle lisävoimaa, jotenka parempi nousukulma tulee parhaan mahdollisen vauhdin kautta. Eli kun vauhti paranee, niin kölin tuottama noste kasvaa. Ja tahtotilasta riippuen vaimo, lapset, kissa ja koira hengaamaan laidalle /)
Nousukulma ja VMG riippuu älyttömän monesta jutusta.
Yleisohjetta on vaikea antaa, koska venen tyyppi ja käytössä olevat purjet ja niiden kunto ratkaisevat. Ykstyyppiluokissa on purjeeentekijöillä omia virityksiä, joista voi ottaa jonkinmoisia vinkkejä. Yleisesti ottaen useinpien veneiden keulapurjeiden skuuttipisteet ovat kompromisseja. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että "normaali" skuuttipiste on liian ulkona kevyellä kelillä ja liian sisällä kovalla. Purjeneulojien kotisivuiltas löytyy monia viritysohjeita , North Sails ehkä parhaasta päästä.
Olen katsellut vuosikausia perheveneilijöiden purjeita ja niiden skuuttauksia "sillä silmällä" ja todella valitettavaa on purjeiden säätämättömyys. Monet "kivireet" kulkisivat monta solmun kymmenysta nopeammin järkevällä säädöllä.
Moi!
Pari yksinkertaista vinkkiä:
-keulapurjeen skuuttipiste: säädä keulan kiertymä niin, että kun purje kryssiasussa eli skuutti tiukalla. Ajaessa venettä pikkuhiljaa ylemmäs kohti tuulensilmää; purjeen pitäisi alkaa pakata tasaisesti koko etuliikin matkalta, tai tuulenpuoleiset virtauslangat irtoavat samanaikaisesti. Jos ylimmät irtoavat ennen alempia>liikaa twistiä>suuttipiste edemmäs jne...
-keulapurjeen tell-tale: on paras apuväline tulkitessasi onko skuutti liian tiukalla, niinkuin se helposti tuppaa olemaan. Liimaa keulapurjeen takaliikkiin, noin neljännes topista alaspäin, taaksepäin lentävä liehu. Jos liehu ei lennä>purje liian tiukalla...
-isopurje: isopujeen takaliikin kireys vaikuttaa olennaisesti nousuun. Kireä takaliikki, eli skuutti tiukalla taivuttaa ilmavirtausta keulapurjeelle tuulen puolelle eli näin saadaan höjdiä uskomattoman paljon. Siis keulahan on oltava myös trimmissä...
-isopurjeen ylin tell-tale ei tarvitse lentää koko aikaa toisin kuin keulan (keskikelissä).
Kryssillä veneen on oltava nousuherkkä, koska ilman nousuherkkyyttä ei saa höjdiä. Jos pinnapaine neutraali, niin kryssitrimmi poskellaan. Okei, nousuherkkyys lisää vedenalaista vastusta, mutta nyt halutaan kryssiä tehokkaasti.
Nämä ohjeet pitää kokeilla kesällä, tuntuu hyvältä. Ja noita liehuja on nyt hyvälaittaa kun purjeet on muutenkin huollossa.