Hei
Juttelin tänään erään Nokia mission uudestisuntyneen kristityn kanssa, ja hän väitti homouden olevan sairaus josta voi parantua. Tuekseen hän vetosi allaolevan linkin Jonathan Hunterin elämään ja opetuksiin.
Miten nykytietämyksen valossa tämä asia onkaan?
Itse olen ateisti, skeptikko, ja muutenkin perkeleestä oleva hetero. Asia jäi vain pikkuisen hiertämään, ja lupasin kysellä muualta.
http://www.nokiamissio.com/index.php?option=content&task=view&id=7&Itemid=34
Juttelin tänään erään Nokia mission uudestisuntyneen kristityn kanssa, ja hän väitti homouden olevan sairaus josta voi parantua. Tuekseen hän vetosi allaolevan linkin Jonathan Hunterin elämään ja opetuksiin.
Miten nykytietämyksen valossa tämä asia onkaan?
Itse olen ateisti, skeptikko, ja muutenkin perkeleestä oleva hetero. Asia jäi vain pikkuisen hiertämään, ja lupasin kysellä muualta.
http://www.nokiamissio.com/index.php?option=content&task=view&id=7&Itemid=34
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aikoinaan homoseksuaalisuus poistettiin psykiatrisesta sairausluokituksesta, eli lääketiede ei pidä homoutta enää sairautena. Jäljelle sairausluokitukseen jäi kuitenkin vielä diagnoosi itseä häiritsevästä seksuaalisesta suuntautumisesta. Tosin periaatteessahan lääketieteen sairausmääritelmät ovat täysin sopimuksen varaisia asioita, eikä koskaan mitään ikiaikaista totuutta heijastelevia. Yleensä kuitenkaan kristitytkään eivät nykyisin homoudesta puhu sairautena. Itse omakohtaisesti ajattelisin homoseksuaalisuuteni ennemmin vaikkapa jonkinlaiseksi kehityshäiriöksi, joka onkin jo sitten monimutkainen asia. Siis ylipäätäänhän homoseksuaalisuuden aiheuttajaa ei yksiselitteisesti tunneta. Useita eri teorioita on olemassa; itse näkisin näiden täydentävän toisiaan ja heijastelevan myös seksuaalisuuden moninaisuutta. Karvat nousevat pystyyn, kun kuulen jonkin vakavalla naamalla puhuvan homouden olevan synnynnäistä. - Mikä naiivi yksinkertaistus!
Mitä seksuaalisen suuntautumisen muutokseen, tai homoseksuaalin "parantumiseen" tulee, en voi ajatella minkään Jumalalle olevan mahdotonta. Nyt kuitenkin on oltava tarkkana, mitä ihminen suustaan päästää, tai mitä esimerkiksi "parantumisen" suhteen lupaa. Näistä asioista puhuttaessa soisi olevan perehtynyt teemaan.
Tässä muutamia ajatuksiani. Sanani eivät nekään ole absoluuttinen totuus, vaan yritän olla nöyrä Jumalan Sanalle.
eipä toisaan sananne ole mikään absoluuttinen totuus, eikä toisaalta homoutta voitane pitää myöskään häiriönä ja poikkeamana "normaalista" heteroudesta. Se olisi liian selvää yksinkertaistumista, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista, ja on aivan ilmeistä, ettei Hän koskaan tehnyt mitään virhettä homoja luodessaan. Homotkin ovat yksinkertaisesti Jumalan omaksi kuvakseen luomia, samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset.
Sen sijaan vajavaisten ihmisten tulkinnat Raamatun kirjoituksista ovat olleet montakin kertaa väärässä ja selvästä liian yksinkertaisia. Toisen alistaminen, seksuaalinen hyvksikäyttö ja huoraaminen ovat syntejä, joista meitä Raamatussa varoitetaan. On siten aivan sama, onko kohde samaa vai eri sukupuolta, jos suhteeseen ei liity toisen kunnioitusta ja arvostusta, ei se ole Jumalan mieleen.
Myös avioliittoon vihkiminen on tullut hyvin myöhään kristilliseen traditioon, joten senkin takia erityisesti protestantit ovat paljon käsittäneet asioita väärin. Alkuseurakunnan kristityt elivät toisiaan kunnioittaen parisuhteessa ilman "papin aamenta".
Edellä puhuessani häiriöstä, puhuin ennen kaikkea omasta kokemuksestani, kuten mainitsinkin. On kuitenkin myös muita homomiehiä ja -naisia, jotka kokevat homoseksuaalisen suuntautumisensa epäterveeksi osaksi itseään. Tälle ei kuitenkaan anneta nykyisin tilaa, vaan vähemmistön vähemmistö pyritään systemaattisesta vaientamaan.
"ettei Hän koskaan tehnyt mitään virhettä homoja luodessaan". Eli kaikki langenneessa maailmassa oleva on Jumalan luomaa?? Homoseksuaali on ihmisenä Jumalan luoma, mutta missä kohtaa sanotaan nimen omaan luodun homoseksuaaleja? Juuri lankeemuksen kautta luomisjärjestyksestä poiketaan yhdellä jos toisella tavalla. Ajatuksena on erikoinen, että Jumala loisi ihmisen homoseksuaalisen vietin, kun kuitenkin selkeästi kielletään homoseksi - olkoonkin, että homoseksuaalisuus sinänsä on toki paljon muutakin kuin seksiä.
Sinulla on vääriä käsityksiä homoudesta ja seksuaalisuudesta ylipäänsä. Et myöskään taida kovin paljon tuntea henkilökohtaisesti uskovaisia vähemmistöseksuaaleja, kun luulet, että meillä olisi sellaisia samanlaisia vääriä käsityksiä itsestämme ja ylipäänsä seksuaalisuudesta kuin sinulla.
Tässä kirjallisuutta ja luvettavaa, jotta voit tutustua paremmin itseesi ja löytää tasapainoisemman suhtautumisen
itseesi.
tietosi myös tieteen tiedoista koskien seksuaalisuutta ja seksuaalisia suuntautumisia on hieman väärää.
http://www.apa.org/pubinfo/answers.html
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000007148623#22000000007148623
The American Psychiatric Association's official web site notes that: "There is no published scientific evidence supporting the efficacy of 'reparative therapy' as a treatment to change one's sexual orientation.... There are a few reports in the literature of efforts to use psychotherapeutic and counseling techniques to treat persons troubled by their homosexuality who desire to become heterosexual; however, results have not been conclusive, nor have they been replicated. There is no evidence that any treatment can change a homosexual person's deep seated sexual feelings for others of the same sex. Clinical experience suggests that any person who seeks conversion therapy may be doing so because of social bias that has resulted in internalized homophobia, and that gay men and lesbians who have accepted their sexual orientation positively are better adjusted than those who have not done so."
International Journal of Sexuality and Gender Studies
Volume 5, Nr 1. January 2000 Pages: 19 - 35
If It Ain't Broke, Don't Fix It: Ethical Considerations Regarding Conversion Therapies
Stephen C. Halpert
Brown, L. S. : Ethical concerns with sexual minority patiens. Textbook of homosexuality
and mental health, pp.897-916. American psychiatric Assosiation, 1996.
Chandler, B : Can religion change sexuality? religion's ill-fated attempts in changing
homosexuals. Perspectives, 1996.
Deconstructing Reparative Therapy: An Examination of the Processes Involved When
Attempting to Change Sexual Orientation
pp. 471-481 Clinical Social Work Journal, Winter 2004, Volume 32, Issue 4
Chuck Bright.
Muuta:
Laura Reiter: Sexual orientation, sexual identity, and the question of choice
Clinical Social Work Journal, V. 17, Nr. 2, June 1989. Pp: 138 - 150
Lynn S. Hall, Craig T. Love: Finger-Length Ratios in Female Monozygotic Twins Discordant for Sexual Orientation
Archives of Sexual Behavior. Vol. 32, Nr. 1, February 2003. Pp: 23 - 28.
Katherine M. Kirk, J. Michael Bailey, Nicholas G. Martin:
How Accurate Is the Family History Method for Assessing Siblings' Sexual Orientation?
Archives of Sexual Behavior. Vol. 28, Nr. 2. 1999 Pp: 129 - 137.
American Journal of Community Psychology , Issue: Volume 29, Number 1, February 2001
Pages: 133 - 160
The Coming-Out Process and Its Adaptational and Health-Related Associations Among Gay,
Lesbian, and Bisexual Youths: Stipulation and Exploration of a Model
Margaret Rosario, Joyce Hunter, Shira Maguen, Marya Gwadz, Raymond Smith
The American Journal of Psychoanalysis Issue: Volume 63, Number 2, June 2003
Pages: 177 - 191
Growing up Hidden: Notes on Understanding Male Homosexuality
James A. Green
Biology and Philosophy Volume 18, Number 5, November 2003
Pages: 683 - 694
A new group-selection model for the evolution of homosexuality
Jeff Kirby
Behavior Genetics
Volume 27, Number 1, January 1997
Pages: 45 - 54
Additive Effects of Older Brothers and Homosexual Brothers in the Prediction of Marriage
and Cohabitation
Ray Blanchard, Anthony F. Bogaert
Biology and Philosophy: Volume 14, Number 4, October 1999 , Pages: 505 - 519
Measuring Gender: Christopher D. Horvath
Clinical Social Work Journal, Volume 32, Number 3, September 2004 , Pages: 271 - 283
People in a World Between: Psychodynamic Themes in the Treatment of Bisexual Patients
Roberta Ann Shechter
Psychodynamics, Homosexuality, and the Question of Pathology
Mitchell S.A.
Studies in Gender and Sexuality, 15 January 2002, vol. 3, no. 1, pp. 3-21(19)
Are Human Beings "By Nature" Bisexual?
Young-Bruehl Elisabeth
Studies in Gender and Sexuality, 15 July 2001, vol. 2, no. 3, pp. 179-213(35)
Beyond "The Female Homosexuality"
Young-Bruehl Elisabeth
Studies in Gender and Sexuality, 14 January 2000, vol. 1, no. 1, pp. 97-97(1)
Adolescent homosexuality: we need to learn more about causes and consequences
K Berg-Kelly
Acta Paediatrica. Volume: 92 Number: 2 Page: 141 -- 144
The effect of a biological explanation on attitudes towards homosexual persons. A Swedish national sample study
Mikael Landén & Sune Innala
Nordic Journal of Psychiatry. Vol: 56 Nr: 3. 2002. (Pp181 -- 186)
Proceedings: Biological Sciences
Volume 271, Number 1554 / November 07, 2004 Pages: 2217 - 2221
Evidence for maternally inherited factors favouring male homosexuality and promoting female fecundity
Andrea Camperio-Ciani, Francesca Corna, Claudio Capiluppi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000008936159#22000000008936159
Yllä oleva viestini on zoppille, eikä ketjun aloittajalle. Mutta kyllä siinä vastaus ja siis luettavaa myös ja ennenkaikkea ketjun aloittajalle, jos häntä oikeasti aihe kiinnostaa.
On täysin yhdentekevää, miten heterous, homous, lesbous, bi-seksuaalisuus ihmiseen kehittyy.
Pääasia ja oleellista on, että ne kehittyvät meihin, ja että meitä kaikkia on olemassa.
Pääasia ja oleellista on, että heteroilla, homoilla, lesboilla ja bi-ihmisillä on yhtälainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus elää elämää tässä maailmassa ja tässä yhteiskunnassa - riippumatta siitä, miten homojen, heteroiden, lesbojen ja bi-ihmisten seksuaalinen suuntautuminen on kuhunkin heihin rakentunut.
Seksuaalisen suuntautumisen kehittymistä koskevat keskustelut olisi hyvä käydä jossakin toisella palstalla, sillä ne eivät oikein tämän palstan aiheisiin kuulu.
http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/3735668.stm
missioon kuuluminen sairaus josta voisi
parantua.?
?
Jos kuitenkin lähdetään siitä uskomuksesta, että raamattu on ihmisen kirjoittama - milloin missäkin hurmoksen tilassa tietämättä itse, mistä tämä hurmos on johtunut (kasvi, myrkytys, lääket...), niin ensin oli vain muutama varsin kehittymätön solu, joka lisääntyi jakaantuen ja joka jossain vaiheessa lopulta lisääntyi itsensä (saman "sukupuolen") kanssa.
Mutaatioiden myötä olento kehittyi ja sai näin vain toisen sukupuolen. Näin jatkui aikansa, kunnes lopulta ihminenkin kehittyi. Ihminen on siis mutaatioiden kautta syntynyt luomus, joka alkuperiään on lähtöisin vain yhdesta solusta, joka jakantui ja erikoistui. Syntyi elämää joka kykeni lisääntymään itsensä kanssa ja lopulta mutaatioiden kanssa kehittyi erisukupuoliksi.
Jos kuitenkin väitetään, että ihminen on luotu, niin miten Aatami ja Eeva sopii kuvaan neandertaalien kanssa tms? Entä raamatun aikakäsitys? Raamatun mukaan ihmisiä on ollut olemassa vain muutama tuhat vuosi, kun puolestaan ajotuksen osoittavat ihmisen olleen jo vähintään 10000 vuotta maapallolla.
Aatami osasi puhua, Eeva osasi puhua. Opettivat lapsiaankin jopa! Kehitys ei kuitenkaan näin ole kulkenut. Rinnakkaistodellisuus? Väärä käsitys historiasta? Vai olisiko järkevämpi selitys se, että raamatun ovat kirjoittaneet henkilöt jotka ovat jostain syystä olleet jonkin sortin psyykkisessä tilassa (lääke, alkoholi, myrkytys...) ja sekoittaneet todellisuuden kuvitteellisuuteen.
Ei mitenkään mahdoton ajatus, uskottiinhan noitiinkin vielä pari sataa vuotta varsin hyvällä omalla tunnolla. Joten miksi ei pari tuhatta vuotta sitten oltaisi uskottu kaiken maailman "näkyihin"? Palava pensas? Selittyy öljyen haihtumisella ja syttymisellä.. Ei mikään ihme sekään.
Jokaisessa asiassa vaaditaan totuuksia. Kiihkouskovat vaativat totuuksia siitä, että ihminen olisi kehittynyt eikä luotu. No, miksei uskovaiset todista, että raamatun sisältö todellakin olisi lähtöisin joltain yliolennolta, jota ei näy, joka ei näyttäydy ja joka ei tee ihmetekoja muuta kuin kirjassa.
Harry Potter?
Olisi jokseenkin outoa, ettei tällainen ihmeolento pystyisi nykypäivänä ihmetekoihin näyttääkseen, että on olemassa eikä raamattu ole satukirja.
Vaatii lujaa uskoa? Uskonhan toki minäkin, että hengitän happea vaikka sitä en näe enkä tunne. Uskon toki siihenkin, että raamattu on olemassa - ihmisen kirjoittamana. Uskon siihenkin, molekyylejä pitää koossa elektronit ja muut vaikutukset - vaikka en niitä näekään. Mutta miksi pitäisi uskoa ikivanhaan kirjaan yliolennoista, joista ei ole mitään todisteita olemassa muuta kuin pelkkä kirja?
Miksi siis sukoisin johonkin kristittyynkään, joka väittää homouden olevan sairaus? Helpommin on todistettu väite, että heterous on syntynyt mutaatioiden kautta (eri sukupuolet) ja homous piilee jokaisen geeneissä perimätietoutena.
Kaikki ovat varmaan kuulleet nk. susilapsista. Vauvoina luontoon jätetyt lapset löydettiin susilauman kasvattamina : Käyttäytyivät kuin sudet, eivät olleet tietoisia ulostamisestaan, eivät omanneet minkäänlaista seksuaalista identiteettiä.
...tästä voimme vetää johtopäätöksen, että niin homo- kuin heteroseksuaalisuuskin voi olla opittua.
Joihinkin asioihin oppii - mielisairaat, itsetuhoiset ihmiset voivat oppia viiltelemään itseään, ottaa tavaksi inhota itseään.
He eivät missään tapauksessa ole huonompia ihmisiä.
Ei siinäkään tapauksessa että heille ei tule mieleenkään haluta parantua tuhoisasta tavastaan elää.
ole ollenkaan huonommassa lähtötilanteessa heteroihin verrattuna.
Pelastumisen suhteen.
Kaikki rippuu omasta tahdosta ja Jumalasta.
Niinkuin Johanneksen 3:ssa luvussa sanotaan,
on meidän uudestisynnyttävä pelastuaksemme.
Otat kantaa mielenkiintoiseen kysymykseen, nimittäin vapaaseen tahtoon. Katsotko siis, että ihmisellä on vapaa tahto? Eroat tässä luerilaisesta perinteestä; Lutherin ja katolisten välisessä ristiriidassa eräs keskeisimiä kysymyksiä oli juuri kysymys vapaasta ja sidotusta ratkaisuvallasta (eli tahdosta). Lutherin käsityksen mukaan ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, katolisten mielestä taas on.
niin omana aikanaan harhojensa kanssa taistellut Lutherus on aikansa elänyt, on ihmeellistä, että jotkut vielä haluavat olla ns. luterilaisia eli tämän luopiomunkin itsensä kehittämän harhaopin kannattajia. Suomen ns. "luterilaisen kirkon" pitäisi jo vihdoinkin hylätä luterilaisuus ja omaksua kristillinen näkemys, varsinkin kun he ovat jatkuvasti itse puhumassa kristillisyydestä, vaikka ovatkin luterilaisia. Aika omituinen ristiriita?
Kaikki kirkkokunta jaot ovat ihmisten tekemiä. Aina löytyy joku ihminen joka haluaa olla kukkona tunkiolla ja taas syntyy uusi "kirkko"
Hyvin usein pääsynä johonkin karsinaan on "aikuiskaste" tai "uskovien" kaste - ihan miten vain. Raamattu ei missäänkohdin kiellä kastamasta lapsia. Ne jotka menevät aikuiskasteelle ovat itse päättäneet NYT olevansa tarpeeksi hyviä ja oikeassa uskossa ottaakseen vastaan kasteen. Jumala katsoo kuitenkin sydämeen ja vähät välittää meidän ihmisten tempuista. Ainut henkilö joka oli oikeassa mielentilassa ja uskossa mennessään kasteelle oli Jeesus Kristus kaikki muut kastettavat ovat hänen jälkeensä vain isompia ja pienempiä syntisäkkejä. Kun vauva kastetaan hän ei itse päätä olevansa kelvollinen kasteelle sen päätöksen tekevät vanhemmat hänen puolestaan. Näin ei omahyväisyys pääse nousemaan.
Ne aikuiskasteen ottaneet ihmiset, jotka tunnen ovat mielestään täysin synnittömiä, joten he voivat sanoa ja tehdä toiselle ihmiselle mitä vain.Herkkä omatunto Jumalan ja hänen sanansa edessä puuttuu.
Ilman muuta ihmisellä on vapaa tahto. Hän voi siis valita tiettyjä asioita elämässään. Näistä valinnoista koituu seurauksia, joista ihmisellä on vastuu. Jos vapaata tahtoa ei olisi, niin kaikki olisivat jo syntyessään karsinoitu "hyviin" ja "pahoihin". Tällainen fatalistinen ajatuksenkulku johtaisi siihen, että kukin voisi tehdä ihan mitä lystää joutumatta sen enempää siitä tilille. Voisi vaikka ryöstää pankin ja siitä ei tulisi mitään lisäsanktioita.
Tämän vuoksi katolinen kirkko on tässä asiassa oikeassa, vapaa tahto on olemassa. Katolisessa kirkossa, samoin kuin ortodoksisessa, on vielä se hyvä puoli, että he ymmärtävät kontemplaation ja sisäisen henkisen elämän tarpeellisuuden. Luterilainen kirkko ei tästä juuri puhu, joten sen opetuksissa on vallalla hyvin materialistinen käsitys uskonnosta ja Jumalasta, jopa pappien keskuudessa, joiden pitäisi asioista enemmän tietää.