Onhan se hienoa ja hypeä laittaa kaiken maailman maalämpöä ja pellettikattilaa ja tehdä vielä harkoista A-luokan matalaenergiataloa. Tosiasia vaan ikävä kyllä on se, ettei näihin vaihtoehtoihin investointivaiheessa satsattu raha tule edes 30 vuodessa takaisin.
Motivan sivujen lämmitystapavertailun mukaan kustannustehokkain ratkaisu on sähkölämmitys. Tarkistakaa vaikka itse.
Motivan sivujen lämmitystapavertailun mukaan kustannustehokkain ratkaisu on sähkölämmitys. Tarkistakaa vaikka itse.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ja kun vielä rakentaa sen sähkölämmityksen osittain varaavana, ostaa kunnon varaavan takan ja ILP:n niin vielä lisätään etumatkaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Sähkölämmitys
Varaava takka
Ilmalämpöpumppu
Ei taida tulla ihan halvaksi tuokaan. Ja se risusavotan tuominen keskelle olohuonetta. Huhhuh...
Minusta kyseessä on yksinkertainen lämmitysjärjestelmä, jossa pari varajärjestelmää/mukavuustekijää.
Ensinnäkin takka otetaan aika moneen omakotitaloon joka tapauksessa ina "fiilissyistä". Jos näin tehdään niin eikö ole parempi ottaa sellainen takka jota voi hyödyntää myös lämmityksessä eikä vain tunnelman luojana? Toisekseen ilmalämpöpumppu ei maksa paljoa ja sitä voi käyttää kesällä myös jäähdytykseen joka monella lienee pääsyy hankintaan.
Toki sillä on takan osalta merkitystä että ostaako ne takkapuut huoltoasemalta muovipussissa vai saako ne omalta tontilta, kesämökiltä tms. ilmaiseksi. Mutta harva kai kuitenkaan risuja takassa polttaa?
Kas kun ei pelletti.
Kyllä tuo matalaenergiainvestointi itsensä maksaa takaisin, ainakin puurankaisena. (Harkkoratkaisun lisähintaa en viitsi selvittää.)
Ja se on se kustannustehokkain ratkaisu.
Jos ei takaisinmaksuajalla ole väliä niin sillä tavoin ajateltuna lähes mikä tahansa lämmitystapa kannattaa sähköä paremmin. Mutta minua ainakin kiinnostaa tulevana rakentajana eniten se alkuinvestoinnin suuruus. Jos investointiin menee vaikka 15 k€ enemmän kuin suoran sähkölämmityksen vaatimiin investointeihin niin sillä ostaa kyllä jo aika pirusti sähköä. Minua ei kiinnosta 20 vuoden päästä alkava "säästö" vaan säästö siinä vaiheessa kun mennään hattu koyúrassa pankkiin hakemaan rahoitusta. 20 vuoden päästä toivottavasti on rahaa lämmittää vaikka 11 kilon nestekaasupulloilla.
Vanhempieni -74 rakennetussa pelkästään sähkölämmitteisessä, alkuperäisillä ikkunoilla, ovilla etc. olevassa tiilirakenteisessa omakotitalossa menee sähköä vuodessa 30000 kWh eli joku 2000 euroa/vuosi. Tämän päivän tekniikalla, varaavalla takalla ja ilmalämpöpumpulla päässee jonin verran pienemmällä kulutuksella.
Ja mitä puurunkoiseen matalaenergiataloon tulee niin haluaisin nähdä laskelmia siitä, titä lisäeristys tarkoittaa lämmityskuluissa. Jos seinien eristepaksuutta kasvatetaan 200 millistä 400 milliin ja yläpohjassa 300 millistä 500 milliin niin ihan halpaa ei sekään liene. Jos lisäeristykseen menee esim. 3000 euroa ylimääräistä niin taas saa aika monta kWh:ta säästää ennen kuin päästään edes plusmiinus=nolla tilanteeseen.
Minulla on 156 m2 elementtirakenteinen yksikerroksinen puutalo.
Lämmitys yösähkö, käyttövesi lämpiää vain yösähköllä.
Varaava takka, puhella.
Koko homman kulutus 16 000 kwh / vuosi, josta puolet yösähköä ja puolet päivää.
Sähkölämmitys on ok, kunhan lisänä on puu, ilmalämpöpumppu jne.
Rakennan juuri nyt uutta taloa, johon tulee sähkö, ilmalämpöpumppu, varaava takka ja puulämmitteinen kiuas.
Matalaenergiarakennus on sellainen joka kuluttaa puolet normitalon kulutuksesta.
Tosin normin minimin mukaan tuskin kukaan enää rakentaa itselleen. Ihan muutaman vuoden sisään käytännön rakentamisessa eristepaksuuksissa on tapahtunut hirmu nopeaa lisääntymistä.
Paitsi grynderithän ne taitavat vielä tehdä sen normin minimin mukaan.
Itse laskin 2002 rakennetussa 200m2 talossa 4.500€ lisäkustannuksen normin minimin ylimenevälle osalle, eli 22,5€/m2.
Ril 216-2001: Rakenteiden elinkaaritekniikka antaa normipientalon kulutukseksi 100-120 kWh/m2.
Isompi talo kuitenkin kuluttaa vähemmän
neliötä kohti.
Jos edellisen perusteella olettaisi, että normitalo kuluttaa 50kWh/m2a enemmän kuin matalaenergia ja vastaava lisäkustannus olisi nyt vaikka 27,5 €/m2a, suoran sähkön ollessa 0,075 €/kWh saadaan takaisinmaksuajaksi 27,5/(0,075*50)=7,3 Vuotta.
(Investoinnin koron ja energian hinnan nousun, sekä inflaation katson kumoavan toisensa asian yksinkertaistamiseksi.)
Joka tapauksessa pointti on se, että "hienojen" ratkaisujen investointikustannukset ovat yleensä sitä luokkaa, ettei takaisinmaksuaika ole järkevä. Ei dieselmoottorista autoakaan kannata ostaa jos ajaa 10 tkm vuodessa. Sama pätee kauko- tai maalämpöön jos rakennetaan joku 100 asuinneliön okt. 300 neliöllä tilanne on luonnollisesti aivan toinen samoin kuin 50 tkm vuodessa ajavalle.
Eli talon koko (lämmitettävä tilavuus) ratkaisee loppupeleissä aika paljon, koska monessa "vaihtoehtoisessa" ratkaisussa sillä ei ole paljoakaan vaikutusta lämmitysinvestoinnin suuruuteen.
"Jos edellisen perusteella olettaisi, että normitalo kuluttaa 50kWh/m2a enemmän kuin matalaenergia ja vastaava lisäkustannus olisi nyt vaikka 27,5 €/m2a, suoran sähkön ollessa 0,075 €/kWh saadaan takaisinmaksuajaksi 27,5/(0,075*50)=7,3 Vuotta."
Ja maalämpöpumpun ollessa käytössä 27,5/(0,075*50*0,33)=22,2 vuotta. ;-)
Mutta koska eristeet ei väsy/kulu/vikaannu niin 22 vuottakin on ihan ok aika eristeinvestoinnille, jos talossa aikoo asua pitkään.
Taitaa eristevahvuuden mainostaminen talon myyntitilanteessa olla maalämpöpumppuakin hankalamoaa...
periaatteessa matalaenergiatalossa pitäisi MLP käynnistyä puolet harvemmin ja käyttötuntejakin tullee vähemmän (puolet vähemmän jos ei matalaenergisyyttä otettu huomioon pumppua ostettaessa)
Tuosta 27,5€/m2 voisi puolestaan vähentää seuraavilla perusteilla:
-pienempi pumppu
-lyhyempi reikä kallioon tai maapiiri
-lattialämmityksen putkimetreistä jotakin pois
Vähennys voisi olla ehkä luokkaa 10 €/m2
=>17,5/(0,075*50*0,33)=14,1 vuotta. ;-)
Tilatkaa itselle tästä edullisin lämmitysmuoto.
Muuttakaa sinisellä merkityt palkit itsellenne sopivaksi niin kaikki on tyytyväisiä.
Minä "vanhana öljylämmitys" äijänä ainakin olen erittäin tyytyväinen,
kun ei tarvitse palella eikä hypätä lämmönjakohuoneessa alvariinsa, myös lämmintä vettä piisaa.
Motivaltakin löytyy myös öljylämmittäjiä lämmittävä vertailu.
Tässä taas yksi, en tiedä kenen tekemä,
varmaan öljylämmittäjien oma lämmitysmuotovertailu koska näyttää mairittelevalta.
AIVAN UUSI 21.11.2005!
http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/dokumentit_oy/0505015/sahkolammitys/liitetiedostot/1120044850554/Files/Liitetiedosto_current/Vertailulaskelmataulukot.xls
Tuohan on täyttä kusetusta. Me suoralla sähköllä lämmittävät naureskellaan ja ostetaan laadukasta konjakkia säästyneillä rahoilla!
ensinnäkin jokin tapa ei ole äärestä viereen paras ja halvin vaan moni eri tekijä muuttaa sitä.
Jos talon koko on 140 kuten ilmeisesti edelleen tyypillisesti Suomessa on niin jo tilan lisääminen 200:aan muuttaa lämmityskuluja kohtuullisen paljon.
Kerrosten lisääminen kahteen nostaa esim takkavaihtoehdon kustannuksia niin että sillä pitäisi todella lämmittää!
Ikkunoissa säästöä ei saa kuin ostamalal kohtuuhintaiset.
Lisäeristys kannattaa jos siitä ei tule suuria kuluja. Monasti vaan esim rungon paksuuden lisääminen vähän saattaa lisätä kuluja moneen muuhunkin paikkaan ja lopulta ollaan jo isoissa summissa. Toisaalta järkevällä ja tiiviillä villoituksella pääsee hyviin tuloksiin silläkin.
Ja paljon muita juttuja jotka vaikuttavat lopputulokseen. Lisäksi laskelma on aina laskelma ja esim perheen tapa tuulettaa ja pitää ovia auki voi syöstä säästöt pihalle energiapihissäkin talossa.
Jokos on olemassa lämmön talteenottoja jotka säästää kulutuksensa verran energiaa vai vieläkö siitäkin pitää maksaa? Eli tämäkin homma laskettuna on niin että kalliilla sähköllä lämmitettäessä kannattaa käyttää sähköä lämmön talteenottoon koska sillä saadaan matemaattinen hyöty. lopputulos on kuitenkin se että laitteiston hinnalla saa lämpöä jo mennä hukkaankin! Niin ja akikilla lämmityksillä todellakaan homma ei edes kannata..
Niin ja kyllä meillä todella laskettiin huolella aikanaan energian tarvetta ja paljonko se milläkin konstilla maksaa ja paljonko investointi maksaa. Lopputulos oli heti selvillä; ei ainakaan sähkö!!
Jokin tapa on paras ja ylitse muiden jonkin talon kohdalla ja joku toinen taas vastaavasti jonkun toisen. Pienissä, sanotaan vaikka < 140 neliön taloissa sähkölämmitys on paras. Sen kokoisia harvoin rakennetaan moneen kerrokseen.
Paras säästö tulee kun käyttää järkeään ja jättää myyntimiesten puheet omaan arvoonsa.
Siinä käytetyt hinnat ei vastaa reaalimaailmaa.
Laita toki linkki sellaiseen laskuriin joka on reaalimaailmasta. Ja kerro myös esimerkit siitä, missä kohdissa minkäkin laskurin hinnat eivät vastaa reaalimaailmaa ja mitkä ovat ne oikeat reaalimaailman hinnat. Itse ainakin huomasin kaukolämmön osalta, että laskurin käyttämät hinnat eivät vastaa reaalimaailman hintoja koska reaalimailman hinnat ovat vielä kovempia kuin laskurin käyttämät. En minäkään tykkäis tällaisista laskureista jos olisin investoinut 30 k€ maalämpöön.
Sitten kun löytyy kohtuullisilla investointikustannuksilla lämmitystapa, jonka valitsemalla voi reaalimaailmassa jättää sähköliittymän kokonaan ottamatta niin sitten voi alkaa säästöjä syntymään myös alle 300 neliön torpissa.
Motivan laskurissa oli mm. lattialämmitys tuplahintainen maalämpötaloon vs vesikiertoiseen öljylämpötaloon yms jne.
Rakentyaja fi:ssä oli maalämmön hyötysuhde alakanttiin ja "torpan" koko alamittainen yms jne.
Lattialämmityksen hintakin varmaan riippuu siitä, kuka sen tekee tai kenellä teettää. Siinä mielessä pitäisi varmaan hakea se oikea hinta toteutuneista keskihinnoista eikä käyttää "ite teen kaikki varastetuista tavaroista"-hintoja.
Lämpöpumppujen todellista hyötysuhdetta eri laitteilla ei moni tiedä. Sitä voi sitten näppärästi aina välillä esitteisiin "upgreidata". Ks. viestiketju Ultimaten ilmalämpöpumpuista.
Itseä kiinnostaa suuruusluokkaa 120 huoneistoneliön talot ja niiden lämmittäminen. Ei ole vielä löytynyt sähkölämmitykselle kilpaiulukykyistä hintaa. 400 neliön talon kohdalla tilanne tietysti on aivan toinen.
jos on 120m2 normitalo tai vieläpä normitaloa paremmin eristetty talo (meilkein kaikki taitaa olla) niin hankalahan siinä on maalämpöä saada kannattamaan (vaikka se energiaa säästääkin niin sillä ei rahallista säästöä välttämättä saa).
Yksinkertaisest:
1) rakennetaan huolella ja eristetään hyvin
2) pitää laskea paljonko maalämpö saa maksaa jotta se kannattaa (maksaa itsensä ja korkonsa esim. 15 vuodessa, huom. ostoenergian hinnan vuotuinen nousu 3%)
3) koettaa löytää sopevan kustannustehokas maalämpöratkaisu
4a) jos maalämpö ei millään toteutuksella maksa itseään 20 vuodessa, kannattanee laittaa se edullisempi vaihtoehto tai
4b) laittaa siltikin maalämpö koska sillä säästyy energiaa, se ois "ekoteko"
On tieto tulevan talosi energiatarpeesta per kuutio. Ja taskulaskimen.
Maalämpö kannattaa lähes mökkiin kuin mökkiin mikäli saat putket upotettua maahan/järveen.
Pyydät tarjoukset eri lämmitysjärjestelmille, sitten lasket koron vaikutukset esim. osuuspankin korkolaskurilla, johon syötät tarvittavan lainamäärän ilman maalämpölisää ja sen kanssa.
Mitä tulee viivan alle niin siinä se tulos. Jos vaihtoehdot jää lähelle toisiaan niin silloin kannattaa ilman muuta valita maalämpö. Koska sähkön hinta kohoaa ja inflaatio syö taas toisaalta lainaa. Asuntolainan korkovähennykset tulisi huomioida tarkkaa laskelmaa tehdessä.
Motivan laskurin voi unohtaa, sillä et saa luotettavaa tulosta. Siinä on moni lähtöarvo väärin. Pitääkö tässä tehdä nyt ihan uusi laskuri, joka pitää kaiken sisällään, ja johon pystyy kaikki parametrit ottamaan huomioon (ml. sähkön hinnalla spekulointi)
Kuka tekisi?
klapi lämmitys, jos klapit omasta (tai naapurin) metästä