Asiallisia vastauksia toivoen...
Puukattila ja energiavaraaja (2000 litraa) yhdistelmä lämmitettäessä nostaa järjestelmän paineen 1.5 barin tietämille, mutta järjestelmän jäähtyessä paine laskee nollaan. Järjestelmässä paisunta-astia 250 litraa ja siellä kalvon puolella painetta karvan alle 1.5 baria (kun järjestelmän paine on nolla).
Olenko väärässä, kun mielestäni paineen pitäisi säilyä viileämmässäkin järjestelmässä noin 0.4 barin tasolla?
Olisko järkeviä säätöneuvoja? Järkevistä ehdotuksista kiittäen,
JR
Puukattila ja energiavaraaja (2000 litraa) yhdistelmä lämmitettäessä nostaa järjestelmän paineen 1.5 barin tietämille, mutta järjestelmän jäähtyessä paine laskee nollaan. Järjestelmässä paisunta-astia 250 litraa ja siellä kalvon puolella painetta karvan alle 1.5 baria (kun järjestelmän paine on nolla).
Olenko väärässä, kun mielestäni paineen pitäisi säilyä viileämmässäkin järjestelmässä noin 0.4 barin tasolla?
Olisko järkeviä säätöneuvoja? Järkevistä ehdotuksista kiittäen,
JR
Vastaukset 11
Vanhimmat
systeemissä on liian vähän vettä. Ajattelepa "ihan itee" Jäähtyessään veden tilavuus pienenee=vastapaine laskee...vai hä
että järjestelmässä on liian vähän vettä, mutta miten saan "oikean paineen" sinne paisuntasäiliöön. Nyt jos lisään systeemiin vettä, niin se tulee lämpötilan noustua pois varoventtiilistä.
Jouduin ensin opettelemaan kantapään kautta, että kaasun ja nesteen suhde lämpötilaan ja tätä kautta paineeseen ovat erilaisia. Eli kun sain systeemin ilmattua (patterit ja varaajan), paine ei enää "karannut" ja varoventtiilistä ei tullut suihkuna vettä.
Hainkin tässä takaa sitä, että onko olemassa jotain "kaavaa" tai yhtälöparia, että kun järjestelmän paine on 0 niin paisuntasäiliön kalvon puolella on X baria ja kun varoventtiili aukeaa on paisuntasäiliön kalvon puolella Y baria...
Paisunta-astian esipaineen pitää olla järjestelmän vedenkorkeutta vastaava eli esim.1 1/2 kerroksisessa talossa ylimmän patterin korkeus 4m, paine 0.4bar 0.2bar mittausvirheille=0.6 bar johon esipaine säädetään, suurien paisunta-astioiden toimituspaine on tavallisesti noin 1.5 baaria. Lämpimän verkoston lopullinen paine säädetään 1.3-1.4 bar, lisättävän vesimäärän voi tarkistaa vesimittarista, tässä esimerkissä 100 litran luokkaa. Käyttöhäiriöistä yleisin on paisunta-astian väärät esipaineet, alhainen käyttöpaine ja alimitoitus. Paisunta-astia mitoitetaan usein 20ast.lämpötilaeroille, mutta varaajakäytössä 60 astetta yleistä.
Suomennatko vielä, kun en ymmärtänyt?
Eli pitääkö minun ottaa paisuntasäiliö "irti" (vai säädänkö kylmänä ilman irrottamista) ja säätää sen esipaine 0.6 barin paikkeille. Sitten laittaa se takaisin verkkoon ja lämmittää systeemi. Sen jälkeen pitää laskea vettä lisää niin, että systeemin paineeksi tulee lämpimänä 1.3-1.4 baria.
Vai miten mä sen teen?
Olen tuota samaa asiaa miettimään, kyseessä kaksikerroksinen talo ja pannu 1000 litran varaajan kera kellarikerrosessa eli ylimpiin pattereihin sieltä noin ehkä 7 metriä.Paisuntastia liian pieni eli 105 litraa.
Nyt minulla tilanne, että kun varaaja on ehkä 50 asteessa, siis ylä ja lamittarin keskiarvo, niin pannun painemittari näyttää o,5 baaria ja tällöin kalvopaisuntaastiassa paine on ehkä 0,3 baaria, siis painemittarilla mitattuna.
Tällä hetkellä latausvaraa löytyy, ei siis ala tulla vettä ylivuodosta kovin herkästi, mutta yläpattereista varaajien ollessa kylmänä saattaa jo vesitaso laskea.Ehkä joudun hieman painetta lisäämään kalvopaisuntastiaan.
Yleensä ohjeena on, että kalvopaisunnan esipaine on 0,5 baaria, siis täysin tyhjänä.
Vettä niin paljon että tulee varoventtiilistä ulos.
ja sitten tarkista kalvosäiliön paine että on 1,5 bar
Enpä suosittele veden lisäystä kuumana eli lähellä ylipaineventiilin avautumispainetta. Kerran tuon tein ja ylipaineventiili aukesi yhtäkkiä auki ja kuumaa vettä tuli hetkessä paljon. Ehkä parasta sis on kuumana mitata tuo kalvopaisunnan paine ja katsoa, paljonko se on alle tuon 1,5 At:n. Kylmänä sitten lisätä tuota painetta.
P-a esipaine tarkistetaan verkoston ollessa paineeton, auton rengaspainemittarilla, samanlainen venttiili, seuraavaksi verkoston paineennosto.
Paisunta-astian paine kalvon molemmin puolin on aina sama kun paine ylittää esipaineen. Kalvon liikkuma-ala on esipaineen ja varoventtiilin avautumispaineen välillä, samoin toimintatilavuus on aina pienempi kuin p-a tilavuus.
systeemistä paine nollaan kylmänä sit paisunta astiaan 0,5 bar painetta sit lisäät vettä et paine nousee kylmänä haluttuun tasoon niin ei laske enää nollaan jos paisunta astian esipaine on 1,5 niin eihän sinne pääse vettä vasta kun paine kohoaa yli 1,5 bar joka ei ole mahollista jos varoventtiili toimii
Julkaistu: 14.11.2005
Pienhiukkaspäästöt ovat merkittävä ihmisten terveyteen vaikuttava haitta. Puun poltossa syntyvistä pienhiukkasista on ollut hyvin vähän tietoa, minkä takia päästörajojen määrittäminen on ollut vaikeaa. Tekesin FINE-teknologiaohjelmassa
on tutkittu puun polton hiukkaspäästöjä, niiden muodostumista, koostumusta ja mittaamista.
Erityisesti suomalaisilla laitevalmistajilla oli tarve selvittää omien laitteidensa hiukkaspäästöt voidakseen valmistautua uusiin mittausstandardeihin ja päästömääräyksiin, joita on syntymässä EU:n sisällä. Paineita luovat myös entistä ympäristötietoisemmat ostajat?
Tutkimuksessa olivat mukana kiukaat, takat ja kamiinat sekä jatkuvatoimiset lämmityskattilat. Tutkittavia polttoaineita olivat puu, hake ja pelletti. Lisäksi vertailtavana oli kevyt polttoöljy.
Pellettejä poltettaessa koivu, kuusi ja mänty osoittautuivat runkopuuna poltettaessa samanarvoisiksi, kun taas lepän ja pajun päästöt olivat kaksinkertaiset. Kaikilla puulajeilla kuori nosti hiukkaspäästöjä.
Kiukaista ja tulisijoista suurimmat päästöt
Suurimmat hiukkaspäästöt syntyvät panospoltossa, jossa palamisen hallinta ja loppuun saattaminen ovat ongelmallisia. Lisäksi hiukkaspäästöistä suurin osa on pienhiukkasia, joiden oletetaan olevan terveydelle kaikkein haitallisimpia. Jatkuvatoimisessa poltossa päästöt ovat matalat, mutta katkojen ja häiriöiden aikana niidenkin hiukkaspäästötaso nousee.
Pelletin päästöt olivat vain neljänneksen pienemmät kuin hakkeen poltosta tulevat päästöt.
Öljylämmityksen päästöt olivat 100 osaa pienemmät kuin puunpoltosta tulevat päästöt
?Tutkimuksessa on saatu perustietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää tulevaisuuden standardit täyttäviä laitteita ? pienistä kiukaista suuriin teollisuuden polttolaitteisiin. Kehittäminen edellyttää perinteisen laiterakentamisen ja uuden säätötekniikan yhdistämistä.
Suomessa puun poltossa on arvioitu syntyvän noin 20 000 tonnia hiukkaspäästöjä vuodessa. Kuopion yliopistossa tätä tutkitaan edelleen osana Tekesin Puupolttoaineiden pientuotanto ja -käyttö panostusaluetta, jossa puhdas palaminen ja päästöjen hallinta on keskeinen kehityskohde.
FINE-teknologiaohjelmassa tuotetaan tutkimustietoa ja kehitetään menetelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan vähentää ja hallita pienhiukkaspäästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ihmiseen, ilmastoon ja muuhun ympäristöön.
Lisätietoa: www.tekes.fi/ohjelmat/fine
Mitä järkeä on rahdata öljyä jostain lähi-idästä tänne ja käryttää se taivaalle lämpönä. On kulunut eräskin kilovattitunti ennen kuin se on omakotiasujan öljysäiliössä.
Asumme metsän keskellä ja metsä kasvaa tällä hetkellä vielä nopeammin kuin mitä sitä hakataan.
Jos laitetaan vaakakuppiin öljyn tuotannon tehokkuus (tehottomuus) ja puun polton hiukkaspäästöt, niin puu on melkein järkevämpää!
Kaikkea ei pitäisi lukea pureskelematta!