Ketkäs muut ovat ahertamisensa tämän "tiiliskivi" Galenoksen kanssa aloittaneet? Minä aloitin eilen ja kyllähän se välillä on hieman hepreaa. Itselläni ei ole takana pitkää matikaa, pitkää fysiikkaa eikä pitkää kemiaa. Lukio opintoni saavutan loppuun ensi keväänä keskinkertaisin kurssinumeroin sekä toivottavasti ihan kivoin yo-arvosanoin (olen vasta 1 aineen kirjoittanut, A-Englanti E, joka jäi paria pistettä vaille L:ää , joten se menee uusintaan).. Bilsan kurssien ka. on 8, Kemian ka. 7 ja fysiikka ei nyt niin kovin hyvä, kävin kemiasta ja fysiikasta molemmista vain kaksi kurssia, noh - pistäisin sen kuitenkin motivaation puutteeseen lukion ykkösvuonna. Lääkikseen pääsy on kuitenkin ollut jo vuosia tavoitteeni ja suomalaisella sisulla ja tahdonvoimalla, aion tässä puolessa vuodessa (muiden opiskelujen ohella) ahertaa Galenoksen läpi useampaan kertaan niin kauan että ne asiat ovat pinttyneet selkäytimeeni rautaisesti. Motivaatio on kova ja aion ahertaa uupumatta tai uupumisestakin huolimatta koko tämän puolivuotta. Mennään läpi vaikka harmaan kiven.
Mites muut? Täällä näyttää olevan paljon sellaisia "pitkä matikka, pitkä fyssa, pitkä kemia, ka.10"-tyyppejä. Onko muita hieman heikohkoimmilla kirjallisilla suorituksilla lääkiksen ovista sisään aikovia. Mitkä mahikset meillä normaaleilla "ei-yli-ihmisillä" on tunkeutua tuonne Lääketieteellisen tiedekunnan ihmeelliseen maailmaan? Minne haette?
Omasta mielestäni lääketieteellisen nykyiset pääsykokeet ovat hieman epärealistisia verrattuna siihen opiskeluun mitä siellä oikeasti opiskellaan. (anatomia, sairaudet yms. jne.) Pääsykokeissa painotetaan vain jotain ihmeellisten kaavojen osaamista ja fysiikan maailman salojen avaamista, mitä ihmeen hyötyä jostain pitkän matematiikan ja fysiikan tehtävistä on käytännön lääkärin työssä? Tiedän tiedän, ihmiset puhuvat että "pitkä matikka opettaa analyyttistä ajattelua yms" ja sitä rataa, mutta ettekö hyvät kanssaihmiset ole samaa mieltä että pitää sitä muutakin osata lääkärinä kuin ulkomuistista vedettyjä fysiikan teorioita ja matematiikan hienoja hohtavia kaavoja ja niiden soveltamista, toki niistä on hyötyä en ala sitä kiistämään, mutta pitäähän lääkärillä olla aivojen lisäksi myös "sydän" ja ehkäpä myös tunteet - ei kuitenkaan liioin. =)
Noh- tämä "artikkeli" alkaa venyä liiallisuuksiin jo, kertokaapas teidän suunnitelmianne päästä lääkikseen (suuntaisin tämän mieluusti niille "ei-fysiikassa, kemiassa yms. "lahjakkaille"). Vaikka eihän se että emme ole niitä opiskelleet tarkoita ettemme voisi osata niitä.. :) Emme ole tyhmiä, emmehhän?..
Mites muut? Täällä näyttää olevan paljon sellaisia "pitkä matikka, pitkä fyssa, pitkä kemia, ka.10"-tyyppejä. Onko muita hieman heikohkoimmilla kirjallisilla suorituksilla lääkiksen ovista sisään aikovia. Mitkä mahikset meillä normaaleilla "ei-yli-ihmisillä" on tunkeutua tuonne Lääketieteellisen tiedekunnan ihmeelliseen maailmaan? Minne haette?
Omasta mielestäni lääketieteellisen nykyiset pääsykokeet ovat hieman epärealistisia verrattuna siihen opiskeluun mitä siellä oikeasti opiskellaan. (anatomia, sairaudet yms. jne.) Pääsykokeissa painotetaan vain jotain ihmeellisten kaavojen osaamista ja fysiikan maailman salojen avaamista, mitä ihmeen hyötyä jostain pitkän matematiikan ja fysiikan tehtävistä on käytännön lääkärin työssä? Tiedän tiedän, ihmiset puhuvat että "pitkä matikka opettaa analyyttistä ajattelua yms" ja sitä rataa, mutta ettekö hyvät kanssaihmiset ole samaa mieltä että pitää sitä muutakin osata lääkärinä kuin ulkomuistista vedettyjä fysiikan teorioita ja matematiikan hienoja hohtavia kaavoja ja niiden soveltamista, toki niistä on hyötyä en ala sitä kiistämään, mutta pitäähän lääkärillä olla aivojen lisäksi myös "sydän" ja ehkäpä myös tunteet - ei kuitenkaan liioin. =)
Noh- tämä "artikkeli" alkaa venyä liiallisuuksiin jo, kertokaapas teidän suunnitelmianne päästä lääkikseen (suuntaisin tämän mieluusti niille "ei-fysiikassa, kemiassa yms. "lahjakkaille"). Vaikka eihän se että emme ole niitä opiskelleet tarkoita ettemme voisi osata niitä.. :) Emme ole tyhmiä, emmehhän?..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Terve!
eilen kävin hakeen Galenoksen, kemian kirjan sekä fysiikan kirjan ja alan puurtaan!!! :)
En todellakaan ole koskaan ollu mikään nero matikassa, fysiikassa enkä kemiassa mutta käyn lukion kurssit tässä sivussa läpi samalla kun tenttaan anatomiaa:)
Mun mies sanoi sitä, että sisulla pääsee!
Itse olen kirjoittanut yo 98 enkä mitään noita aineita ja tässä välissä olen hommannut mitä vain että nyt olen II vuotta lähikseksi lukemassa, mutta isäntä sanoi että miksi teet tämän niin pitkän kaavan kautta että yritä heti sisään vaikka en uusi abi olekkaan!!!! :)
Mutta kokeissa nähään viimeistään:)
Ei kannattaisi esittää noin pitkällemeneviä teorioita lääkisopintojen sisällöistä ja luonteesta ennen kuin oikeasti on sisälle päässyt.
>Kemian ka. 7 ja fysiikka ei nyt niin kovin hyvä, >kävin kemiasta ja fysiikasta molemmista vain kaksi >kurssia, noh - pistäisin sen kuitenkin motivaation >puutteeseen lukion ykkösvuonna. Lääkikseen pääsy on >kuitenkin ollut jo vuosia tavoitteeni
Motivaatio-ongelmia? Jos kemia ja fysiikka takkuaa eikä niitä jaksa niin millä ihmeen ilveellä aiot jaksaa lukea lääketieteellistä biokemiaa ja muita suoraan soveltavia oppiaineita joita prekliiniset opinnot ovat pullollaan? Lääketiede on luonnontiedettä, eikä todellakaan homma pelaa niin että kun sisäät pääset saat unohtaa fysiikan ja kemian, vaan niitä tarvitset perustietoina ihan jo vaikkapa laboratoriokokeiden perustan ymmärtämisessä.
>Omasta mielestäni lääketieteellisen nykyiset >pääsykokeet ovat hieman epärealistisia verrattuna >siihen opiskeluun mitä siellä oikeasti >opiskellaan. (anatomia, sairaudet yms. jne.)
Pääsykoe oli naurettavan helppo itse opintoihin verrattuna, ja aikaa Gallen tietojen omaksumiseen oli ylipaljon. Et oikeasti taida tietää yhtään, mitä lääkisopinnot oikeasti pitävät sisällään? Tautiprosessit ja anatomiset rakenteet opiskellaan solutasolta asti, ja sieltä kyllä sitä fysiikkaa ha kemiaa löytyy niin että hitaampia heikottaa. Joka päivähän täällä joutuu kemian ja fysiikan perusteita tonkimaan ja pohjatietoina hyödyntämään.
Jos haluatte opiskella pelkkää paapotiedettä ja sairauksia pintapuolisesti, tervemenoa sh-kouluun.
>pitää sitä muutakin osata lääkärinä kuin >ulkomuistista vedettyjä fysiikan teorioita ja >matematiikan hienoja hohtavia kaavoja ja niiden >soveltamista, toki niistä on hyötyä en ala sitä >kiistämään, mutta pitäähän lääkärillä olla >aivojen lisäksi myös "sydän" ja ehkäpä myös >tunteet - ei kuitenkaan liioin. =)
Vuorovaikutustaidot ovat elintärkeitä, aivan totta! Mutta: niistä ei ole mitään apua silloin jos lääkärillä ei ole hajuakaan siitä, mitä tekee. Miksi tietyllä labrakokeella voi tutkia tiettyä elimistön toimintoa? Miten bakteerit vaikuttavat elimistön toimintaan? Miksi geenivirhe voi aiheuttaa aineenvaihduntasairauden? Lääkärin on tunnettava luonnontieteitä jotta hän osaa arvioida uusia tutkimustuloksia ja perustaa hoitonsa tieteellisiin faktoihin. Vankka teoriapohja on juuri se, joka erottaa lääkärit puoskareista.
Lahjakkuus on toisarvoinen asia kun ajatellaan lääketieteen opiskelua; tottumus tosi kovaan työntekoon on tärkein. Pelkällä lahjakkuudella ei sisään pääse tai tenttejä läpäise, töitä joutuu tekemään.
se ja sama tarvitaanko jotain fysiikkaa siellä lääkiksessä, jos ja kun sitä kuitenkin tarvitaan pääsykokeessa. On ihan turha ryhtyä pohdiskelemaan fysiikan tarpeellisuutta lääkiksessä, jos ei tajua sitä, että lääkikseen päästäkseen on läpäistävä riittävän hyvin tuloksin pääsykoe, jossa sitä fysiikkaa tarvitaan. Koska lääkikseen hakija ei pysty vaikuttamaan pääsykokeen sisältöön, on täysin turhaa energian haaskaamista edes ajatella sellaisia asioita - keskittyy senkin ajan opiskelemaan pääsykoetta varten. Haihattelu on aivan turhaa.
Samoin lääkikseen haluava on mielestäni haihattelija silloin, jos ei ole lukiossa opiskellut juuri niitä aineita, joista pääsykokeessa on ihan selvästi hyötyä - siis pitkää matikkaa laskurutiinin takia ja ottanut kaikkia kemian, fysiikan ja biologian kursseja. Tokihan lääkikseen voi päästä ja pääseekin lyhyen matikan lukeneita vähän kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa opiskelleita, mutta jos ja kun kerran on mahdollisuus opiskella niitä lukiossa kunnolla, niin on todella typerää jättää se apu käyttämättä.
Ja tosiaan, se varsinainen lukeminen alkaa vasta siellä lääkiksessä. Eli tietynlaista lahjakkuutta tarvitaan, mutta vielä enemmän sitkeyttä opiskella ne asiat mitä vaaditaan ja ennen kaikkea ymmärtää, että työtä on tehtävä koko ajan.
Näyttää olevan liikenteessä taas tälläisiä "pääsinpää lääkikseen -jee jee- haistakaapas te vähäonnisemmat pas*a"-tyyppejä. Todellakaan kaikki eivät tiedä jo 14-15 vuotiana miksi haluavat opiskella "isona", saati sitten tietävät kun menevät raatamaan lukioon. Lukiohan on useimmiten se paikka monelle nuorelle jossa mietitään minne sitä halutaan mennä sitten ja miksi halutaan opiskella. Todella inhottavia nämä tällaiset tyypit täällä palstoilla jotka ovat niin täynnä itseään ja joilla on niin vähän empatiaa muita kohtaan. En sano että tämänkään palstan pitäisi olla joku lässyn lässyn palsta jossa määmitään heikompia. Mutta tuollaiset röyhkeät itseään täynnä olevat aivokääpiöt "siis tota niinku matikka ja fyssa on mun elämä - ilman niitä et selviä"-tyypit pistävät kyllä aivokopassa kiehahtamaan hieman rajusti. Toivottavasti teillä tulevilla lääkäreillä on edes jonkinlaista empatiaakin ns. aivojenne lisäksi - olisi sääli jos kaikki suomen lääkärit olisivat tällaisia vain itseään ajatteleviä ku*ipäitä. Shame on you.
Lääkistä tuntuu vaivaavan ongelma. Hirvittävä määrä hakijoita hukkaa omaa lukion aikaista aikaansa pyrkimällä väkisin lääketieteelliseen vain siksi, että se on niin kovin hienoa. Tälläkin palstalla näkee jatkuvasti ihmisiä, jotka vielä neljännelläkin yrittämällä jaksavat todistella itselleen että "kaikilla on kyllä mahdollisuus" ja "pääsykokeissa painotetaan kyllä aivan turhaan luonnontieteitä". Jossain vaiheessa pitää vain hyväksyä se, ettei jokaisesta voi tulla lisensiaattia huolimatta alan muodikkuudesta.
Mielestäni tälläkin hetkellä esimerkiksi Tampereella hyysätään aivan liikaa huonommalta lähtötasolta ponnistavia (50% hakijoista pääsee pelkän pääsykokeen perusteella). Jos ei ole lukiossa viihtynyt laskimen kanssa, mikä pistää uskomaan että se lukion jälkeenkään muuttuu. Pääsykokeissakaan ei pitäisi turhaan valaa toiveita näille "luin pakolliset kurssit ja lyhyen matikan" -tyypeille. En väitä, etteikö osa heistä ilman muuta kuulu lääkikseen, mutta tällä hetkelläkin moni haaveilee valkoisesta takista turhaan. Lääkärin ammatissa kun ei enää pärjää ulkoa sanasta sanaan pänttäämällä vaikka sillä kokeista läpi pääsisikin.
Kaikki meistä ei ole tosiaan tiennyt 16v mitä haluaa elämässään. Ehkä siellä Tampereella halutaan kaikkien vaan valmistuvan...
Kai sitä nyt joku pieni haju voi olla edes suuntaan "mua kiinnostaa / ei kiinnosta luonnontieteet". Jos ei kiinnosta, niin ei niitä myöskään lue.
Se, kumman fraaseista valitsee ratkaiseekin jo aika pitkälle sen, kannattaako lääkikseen hakea.
Ei sillä ole väliä, milloin ja mistä luonnontieteen perusopit hakee, tärkeintä on että ne hakijalta löytyvät. En missään nimessä vastusta myöhään heräävien pyrkimistä, mutta olen samaa mieltä siitä että turha päänsä seinään hakkaaminen (=276 kertaa hakeminen kun vain ei onnistu) ja itsensä sumuttaminen tyyliin "no ne nyt vaan ovat pottumaisia ja siksi kysyvät kemiaa ja fyssaa pääsykokeessa, eihän niillä voi lääkäri oikeasti mitään tehdä eihän???".
Ei sillä ole mitään väliä mistä ja milloin ne tarpeelliset pohjatiedot hankkii, kunhan ne hankkii.
Itse ärsyynnyin vain tuosta täysin hullusta oletuksesta, että kun lääkikseen sisään pääsee voi luonnontieteen unohtaa välittömästi kun eihän sillä muka mitään tee.
Niin, olen sillain samaa mieltä että ammattiin kuuluu kyllä luonnontieteet olennaisena osana, eikä niitä voi vaan lukea pelkkien pääsykokeiden takia. Itselläni on perhejutuista johtuen ranska ollut vahvana koko ajan ja ajattelin jossain vaiheessa mennä lukemaan sitä. Kielenopiskelu sulki tosin pois myös pitkän matikan ja fysiikan. Että näin...
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/puheenvuorot/id2421.shtml
On se tosiaan jännä, että samoja asioita vatvotaan ketjusta toiseen... :)
No, sitä fys ja kem tosiaan tarvitsee enimmäkseen sisään pääsemiseen - onhan hakjat pakko laitta järjestykseen. Toiseksi ed. mainitut alat ovat hyviä mittareita soveltamiskyvylle ja ennen kaikkea riittävä osaaminen on edellytys myös lääkiksen opinnoille. (oma tausta 1 kurssi lukiossa kemiaa ja 9 fysiikkaa ja sisään meni, kun kemia upposi kupoliin!!!)
Sinne tosiaan pääsee, mutta motivaatio saa olla korkealla!!!! Työtä... ja työtä...
Sen verran on itsekin pakko kommentoida, että fysiikka ja kemia ovat ihan syystä tärkeimmät aineet
pääsykokeessa. Kumpaakin ainetta tarvitaa erityisen paljon prekliinisissä opinnoissa.
Lisäksi matemaattinen taito tuppaa olemaan yhteydessä analyyttiseen ajatteluun. Analyyttinen ajattelu on taas pohja diagnooseille ja tavallisessa lääkärin työssä pärjäämiselle.
Biologian nostaminen tärkeimmäksi aineeksi toisi lääkikseen liikaa ns. perseellä eli lukemalla 24/7 vuoden ajan pääsykokeet läpäisseitä opiskelijoita. He tuskin sitten pääsisivät kursseja läpi. Nimittäin lääkiksessä ei ole enään aikaa kuluttaa määrättömästi tietyn asiakokonaisuuden sisäistämiseen.
Lääkis on mahtava paikka opiskella. Pääsykoe on hankala ja syystä. Myöskin ainepainotukset ovat melko loogisia pääsykokeessa. Silti tämäkin pääsykoe on ihmisille tehty ja se on täysin normaalillekin ihmiselle mahdollista selvittää vajaan 2 kk:n lukemisella.
Ps. vinkkinä niille, joilla on fysiikka ja kemia heikkoja. Hankkikaa vaikkapa jokin materiaali valmennuskurssien järjestäjiltä ja opiskelkaa niiden perusteella. Galenos-fysiikka ja kemia nimittäin silti hieman eroaa lukio tai yliopisto sellaisesta....
..Itse tilasin tässä Epione valmennuksen itseopiskelumateriaalit. Onko kellään kokemusta niistä? Onko paljonkin hyötyä? Huomenissa kaiketi saan ne postin mukana :) ja opiskelu jatkuu. :D.. opiskelu on ihan kivaa, lääkiksen pääsykokeeseen lukeminen on yllättävän mielenkiintoista ja mukavaa kun motivaatiota ja intoa on tarpeeksi. Galenoksen alupäästä olen lukenut. 90sivua ja sen lisäksi vielä käynyt läpi kohtapuoliin sydämen ja verenkierron.. jep jep. Lukeminen jatkuu, mut ei se mitään -toivottavasti ankara työurakka palkitaan ensikesänä..! :D Intoa vaan teille muillekki, jaksakaa jaksakaa, kyl se vain vaivan maksaa kun pääsee lääkikseen, siis jos se nyt kaikilla on tavoitteena, kuten miulla. :D
http://www.trasek.net/tiedotteet/01_3/arstila.htm
Itse tiedän vaan näitä rajatapauksia. En ole kuullut kenestäkään ns. 10 oppilaasta, joka olisi lääkikseen mennyt, mutta kasin tasoa tiedän senkin edestä. Kaverini meni kys. laitokseen vuosi sitten. Oli lukenut pitkät matikat, kemiat ja fysiika, tosin ei niistäkään kaikkia mahdollisia kursseja. Bilsaa pari pakollista 7 keskiarvolla. Hän alkoi lukemaan tammikuussa lääkikseen ja sisään pääsi. Tyyppi on laiska lukemaan, mutta lukee silloin kun on täysin pakko. Näitä pärjää kun haluaa tyyppejä. Että eiköhän se sinultakin onnistu. Toinen tuttuni oli lukenut pitkän matikan, lyhyen fysiikan, pari bilsaa ja pari kemiaa. Sisään meni hänkin. Tosin piti välivuoden ja luki siinä sitten pääsykokeisiin. Tsemppiä sulle!