KEHON KUONA-AINEET POISTUVAT ULOSTEISSA

Minkälaista näyttöä on siitä, että nuo aineet sitten poistavat niitä kuona-aineita? Miten on mitattu ja mitä aineita?

Asiantuntijana kirjoitti:

Minkälaista näyttöä on siitä, että nuo aineet sitten poistavat niitä kuona-aineita? Miten on mitattu ja mitä aineita?

Tuskin Colontonicilla on mitään kliinisiä testejä tehty ellei sitten jotain pilotti-juttuja, mutta siinä näyttäisi olevan ainesosia, joilla on todettu olevan suoliston ja maksan toimintaa tehostavia vaikutuksia. kaiva jostain esiin vaikka Yvonne Holmin ja Raimo Hiltusen kirja Lääkkeitä Luonnosta.

Tästä jotain artisokasta, toivottavasti luet englantia:
Active constituents: Artichoke leaves contain a wide number of active constituents, including cynarin, 1,3 dicaffeoylquinic acid, 3-caffeoylquinic acid, and scolymoside.3 The choleretic (bile stimulating) action of the plant has been well documented in a controlled trial involving a small sample of healthy volunteers.4 After the administration of 1.92 grams of standardized artichoke extract directly into the duodenum, liver bile flow increased significantly. This choleretic effect has led to the popular use of artichoke extract in Europe for the treatment of mild indigestion—particularly following a meal high in fat. In an uncontrolled clinical trial with 553 people suffering from non-specific digestive disorders (including indigestion), 320–640 mg of a standardized artichoke extract taken three times per day was found to reduce nausea, abdominal pain, constipation, and flatulence in over 70% of the study participants.

Tässä on joitain hyviä reffejä, jos haluaa opetella detoxifikaation perusteita:

1)Bland JS, Bralley JA, Rigden S. Management of chronic fatigue symptoms
by tailored nutritional intervention using a program designed to
support hepatic detoxification. Gig Harbor, WA: HealthComm Inc.,
1997.
2 Buist RA. Chronic fatigue syndrome and chemical overload. Int Clin
Nutr Rev 1988; 8(4):173-5.
3 Bland JS. Oxidants and antioxidants in clinical medicine: past, present
and future potential. J Nutr Environ Med 1995;5:255-80.
4 Timbrell JA. Principles of biochemical toxicology.
2nd ed. London: Taylor & Francis, 1991.
5 Anders MW, Dekant W, editors. Conjugation-dependent carcinogenicity
and toxicity of foreign compounds. New York: Academic Press, 1994.
6 Mulder GJ, editor. Conjugation reactions in drug metabolism: an integrated
approach. London: Taylor & Frances, 1990.
7 Katzung BG. Basic and clinical pharmacology. Los Altos, CA: Lange
Medical Publ., 1982.
8 Ray WJ. Chemical Sensitivity: Clinical Manifestations of Pollutant
Overload. Boca Raton, FL: CRC, 1995.
9 Podolsky DK, et al. In: Stone RM, editor. Harrison’s Principles of
Internal Medicine: pretest self-assessment and review. 13th ed. New
York:. McGraw-Hill Inc., 1994: 1451.
10 Smith TK. Dietary modulation of the glutathione detoxification and
the potential for altered xenobiotic metabolism. In: Friedman M, editor.
Nutritional and toxicological consequences of food processing.
New York: Plenum Press, 1991:165-69.
11 Goldstein JA, Faletto MB. Advances in mechanisms of activation and
deactivation of environmental chemicals. Environ Health Perspect
1993;100:169-76.
12 McFadden SA. Phenotypic variation in zenobiotic metabolism and
adverse envirnomental response: focus on sulfur-dependent detoxification
pathways. Toxicology 1996;111:43-65.
13 Miners JO, Mackenzie PI. Drug glucuronidation in humans. Pharmacol
Ther 1991;51: 347-369.
14 Brockmöller J, Roots I. The assessment of metabolic function. Clin
Pharmacokinet 1994;27(3):216-48.
15 Jost G, Wahlländer A, von Mandach U, Preisig R. Overnight salivary
caffeine clearance: a liver function test suitable for routine use.
Hepatology 1987;7(2):338-44.
16 Renner E, Wietholtz H, Huguenin P, Arnaud MJ, Preisig R. Caffeine: a
model compound for measuring liver function. Hepatology
1984;4(1):38-46.
17 Scavone JM, Greenblatt DJ, LeDuc BW, Blyden GT, Luna BG, Harmatz
JS. Differential effect of cigarette smoking on antipyrine oxidation
versus acetaminophen conjugation. Pharmacology 1990;40:77-84.
18 Sugita M, Aikawa H, Suzuki K, Yamasaki T, Minowa H, Etoh R, et al.
Urinary hippuric acid excretion in everday life. Tokai J Exp Clin Med
1988;13(4):185-90.
19 Patel DK, Ogunbona A, Notarianni, Bennett PN. Depletion of plasma
glycine and effect of glycine by mouth on salicylate metabolism during
aspirin overdose. Human Exp Toxicol 1990;9:389-95.
20 Levy G. Sulfate conjugation in drug metabolism: role of inorganic sulfate.
Federation Proc 1986;45:2235-40.
21 Steventon GB, Heafield MTE, Waring RH, Williams AS, Sturman S,
Green M. Metabolism of low-dose paracetamol in patients with
chronic neurological disease. Xenobiotica 1990;20(1):117-22.
22 Steventon GB, Heafield MT, Waring RH, Williams AC. Xenobiotic
metabolism in Parkinson's disease. Neurology 1989;39:883-7.
23 Bradley H, Waring RH, Emery P, Arthur V. Metabolism of low-dose
paracetamol in patients with rheumatoid arthritis. Xenobiotica
1991;21(5):689-93.
24 Krijgsheld KR, Mulder GJ. The availability of inorganic sulfate as a
rate-limiting factor in the sulfation of xenobiotics in mammals in vivo.
In: Mulder GJ, et al., eds., Sulfate metabolism and sulfate conjugation.
London: Taylor and Francis, 1982: 59.
25 Heafield MT, Fearn S, Steveton GB, Waring RH, Williams AC,
Sturman SG. Plasma cysteine and sulphate levels in patients with
motor neurone, Parkinson’s and Alzheimer’s disease. Neuroscience
Letters 1990;110:216-20.
26 Oguro T, Gregus Z, Madhu C, Liu L, Klaassen CD. Molybdate depletes
hepatic 3-phosphoadenosine 5-phosphosulfate and impairs the sulfation
of acetaminophen in rats. J Pharmacol Experimental Therapeut
1994; 270(3):1145-51.
27 Corcoran GB, Racz WJ, Smith CV, Mitchell JR. Effects of N-acetylcysteine
on acetaminophen covalent binding and hepatic necrosis in
mice. J Pharmacol Experimental Therapeut 1985; 232(3):864-72.
28 Smilkstein MJ, Douglas DR, Daya MR. Acetaminophen poisoning and
liver function [letter]. N Engl J Med 1994;(Nov 10):1310-11.
29 Patel M, Tang BK, Kalow W. Variability of acetaminophen metabolism
in caucasians and orientals. Pharmacogenetics 1992;2:38-45.
30 Abernethy DR, Greenblatt DJ, Divoll M, Shader RI. Enhanced glucuronide
conjugation of drugs in obesity: studies of lorazepam,
oxazepam, and acetaminophen. J Lab Clin Med 1983;101:873-80.

biotutkija kirjoitti:

Tuskin Colontonicilla on mitään kliinisiä testejä tehty ellei sitten jotain pilotti-juttuja, mutta siinä näyttäisi olevan ainesosia, joilla on todettu olevan suoliston ja maksan toimintaa tehostavia vaikutuksia. kaiva jostain esiin vaikka Yvonne Holmin ja Raimo Hiltusen kirja Lääkkeitä Luonnosta.

Tästä jotain artisokasta, toivottavasti luet englantia:
Active constituents: Artichoke leaves contain a wide number of active constituents, including cynarin, 1,3 dicaffeoylquinic acid, 3-caffeoylquinic acid, and scolymoside.3 The choleretic (bile stimulating) action of the plant has been well documented in a controlled trial involving a small sample of healthy volunteers.4 After the administration of 1.92 grams of standardized artichoke extract directly into the duodenum, liver bile flow increased significantly. This choleretic effect has led to the popular use of artichoke extract in Europe for the treatment of mild indigestion—particularly following a meal high in fat. In an uncontrolled clinical trial with 553 people suffering from non-specific digestive disorders (including indigestion), 320–640 mg of a standardized artichoke extract taken three times per day was found to reduce nausea, abdominal pain, constipation, and flatulence in over 70% of the study participants.

Tässä on joitain hyviä reffejä, jos haluaa opetella detoxifikaation perusteita:

1)Bland JS, Bralley JA, Rigden S. Management of chronic fatigue symptoms
by tailored nutritional intervention using a program designed to
support hepatic detoxification. Gig Harbor, WA: HealthComm Inc.,
1997.
2 Buist RA. Chronic fatigue syndrome and chemical overload. Int Clin
Nutr Rev 1988; 8(4):173-5.
3 Bland JS. Oxidants and antioxidants in clinical medicine: past, present
and future potential. J Nutr Environ Med 1995;5:255-80.
4 Timbrell JA. Principles of biochemical toxicology.
2nd ed. London: Taylor & Francis, 1991.
5 Anders MW, Dekant W, editors. Conjugation-dependent carcinogenicity
and toxicity of foreign compounds. New York: Academic Press, 1994.
6 Mulder GJ, editor. Conjugation reactions in drug metabolism: an integrated
approach. London: Taylor & Frances, 1990.
7 Katzung BG. Basic and clinical pharmacology. Los Altos, CA: Lange
Medical Publ., 1982.
8 Ray WJ. Chemical Sensitivity: Clinical Manifestations of Pollutant
Overload. Boca Raton, FL: CRC, 1995.
9 Podolsky DK, et al. In: Stone RM, editor. Harrison’s Principles of
Internal Medicine: pretest self-assessment and review. 13th ed. New
York:. McGraw-Hill Inc., 1994: 1451.
10 Smith TK. Dietary modulation of the glutathione detoxification and
the potential for altered xenobiotic metabolism. In: Friedman M, editor.
Nutritional and toxicological consequences of food processing.
New York: Plenum Press, 1991:165-69.
11 Goldstein JA, Faletto MB. Advances in mechanisms of activation and
deactivation of environmental chemicals. Environ Health Perspect
1993;100:169-76.
12 McFadden SA. Phenotypic variation in zenobiotic metabolism and
adverse envirnomental response: focus on sulfur-dependent detoxification
pathways. Toxicology 1996;111:43-65.
13 Miners JO, Mackenzie PI. Drug glucuronidation in humans. Pharmacol
Ther 1991;51: 347-369.
14 Brockmöller J, Roots I. The assessment of metabolic function. Clin
Pharmacokinet 1994;27(3):216-48.
15 Jost G, Wahlländer A, von Mandach U, Preisig R. Overnight salivary
caffeine clearance: a liver function test suitable for routine use.
Hepatology 1987;7(2):338-44.
16 Renner E, Wietholtz H, Huguenin P, Arnaud MJ, Preisig R. Caffeine: a
model compound for measuring liver function. Hepatology
1984;4(1):38-46.
17 Scavone JM, Greenblatt DJ, LeDuc BW, Blyden GT, Luna BG, Harmatz
JS. Differential effect of cigarette smoking on antipyrine oxidation
versus acetaminophen conjugation. Pharmacology 1990;40:77-84.
18 Sugita M, Aikawa H, Suzuki K, Yamasaki T, Minowa H, Etoh R, et al.
Urinary hippuric acid excretion in everday life. Tokai J Exp Clin Med
1988;13(4):185-90.
19 Patel DK, Ogunbona A, Notarianni, Bennett PN. Depletion of plasma
glycine and effect of glycine by mouth on salicylate metabolism during
aspirin overdose. Human Exp Toxicol 1990;9:389-95.
20 Levy G. Sulfate conjugation in drug metabolism: role of inorganic sulfate.
Federation Proc 1986;45:2235-40.
21 Steventon GB, Heafield MTE, Waring RH, Williams AS, Sturman S,
Green M. Metabolism of low-dose paracetamol in patients with
chronic neurological disease. Xenobiotica 1990;20(1):117-22.
22 Steventon GB, Heafield MT, Waring RH, Williams AC. Xenobiotic
metabolism in Parkinson's disease. Neurology 1989;39:883-7.
23 Bradley H, Waring RH, Emery P, Arthur V. Metabolism of low-dose
paracetamol in patients with rheumatoid arthritis. Xenobiotica
1991;21(5):689-93.
24 Krijgsheld KR, Mulder GJ. The availability of inorganic sulfate as a
rate-limiting factor in the sulfation of xenobiotics in mammals in vivo.
In: Mulder GJ, et al., eds., Sulfate metabolism and sulfate conjugation.
London: Taylor and Francis, 1982: 59.
25 Heafield MT, Fearn S, Steveton GB, Waring RH, Williams AC,
Sturman SG. Plasma cysteine and sulphate levels in patients with
motor neurone, Parkinson’s and Alzheimer’s disease. Neuroscience
Letters 1990;110:216-20.
26 Oguro T, Gregus Z, Madhu C, Liu L, Klaassen CD. Molybdate depletes
hepatic 3-phosphoadenosine 5-phosphosulfate and impairs the sulfation
of acetaminophen in rats. J Pharmacol Experimental Therapeut
1994; 270(3):1145-51.
27 Corcoran GB, Racz WJ, Smith CV, Mitchell JR. Effects of N-acetylcysteine
on acetaminophen covalent binding and hepatic necrosis in
mice. J Pharmacol Experimental Therapeut 1985; 232(3):864-72.
28 Smilkstein MJ, Douglas DR, Daya MR. Acetaminophen poisoning and
liver function [letter]. N Engl J Med 1994;(Nov 10):1310-11.
29 Patel M, Tang BK, Kalow W. Variability of acetaminophen metabolism
in caucasians and orientals. Pharmacogenetics 1992;2:38-45.
30 Abernethy DR, Greenblatt DJ, Divoll M, Shader RI. Enhanced glucuronide
conjugation of drugs in obesity: studies of lorazepam,
oxazepam, and acetaminophen. J Lab Clin Med 1983;101:873-80.

Lue lisää

Esitit aiemmassa viestissäsi useita konkreettisia toimintasuosituksia jotka eivät siis kuitenkaan perustu mihinkään tietoon vaan kuvitelmaan. Lainaamasi englannikielinen artikkelinpätkä on oivallinen esimerkki siitä, miten asiasta tietämätön menee päätelmissään syvälle metsään. Siinähän on todettu, että tietyllä ruuansulatuskanavan stimulaatiolla saadaan sapen eritys lisääntymään. Niin pitääkin tapahtua - sehän on täysin normaali fysiologinen ilmiö, ja on saatavissa aikaan hyvin monella, etenkin rasvaisella ruoka-aineella. Ja sinä pidät sitä merkkinä maksan parantuneesta puhdistusvaikutuksesta???

Maksan merkitys erilaisten elimistöön tavalla tai toisella tulevien aineiden muokkaajana paremmin eritettävissä olevaan muotoon on nykyään hyvin tunnettu. Esimerkiksi jokaisen lääkkeen kulku elimistössä joudutaan tutkimaan ja kuvaamaan erittäin yksityiskohtaisesti ennen kuin ne hyväksytään kliiniseen käyttöön. Miten on luontaistuotteiden laita? Viestiisi liittämät lukuisat viiteet eivät mitenkään osoita, että normaalia elämää elävä ja tavanomaista ravintoa nauttiva henkilö tarvitsisi jotain erityistä puhdistuskuuria saati sitä, että luontaistuotekauppojen tarjoamat valmisteet mitään sellaista edes saisi aikaankaan.

Eipä uskoisi kirjoitti:

Esitit aiemmassa viestissäsi useita konkreettisia toimintasuosituksia jotka eivät siis kuitenkaan perustu mihinkään tietoon vaan kuvitelmaan. Lainaamasi englannikielinen artikkelinpätkä on oivallinen esimerkki siitä, miten asiasta tietämätön menee päätelmissään syvälle metsään. Siinähän on todettu, että tietyllä ruuansulatuskanavan stimulaatiolla saadaan sapen eritys lisääntymään. Niin pitääkin tapahtua - sehän on täysin normaali fysiologinen ilmiö, ja on saatavissa aikaan hyvin monella, etenkin rasvaisella ruoka-aineella. Ja sinä pidät sitä merkkinä maksan parantuneesta puhdistusvaikutuksesta???

Maksan merkitys erilaisten elimistöön tavalla tai toisella tulevien aineiden muokkaajana paremmin eritettävissä olevaan muotoon on nykyään hyvin tunnettu. Esimerkiksi jokaisen lääkkeen kulku elimistössä joudutaan tutkimaan ja kuvaamaan erittäin yksityiskohtaisesti ennen kuin ne hyväksytään kliiniseen käyttöön. Miten on luontaistuotteiden laita? Viestiisi liittämät lukuisat viiteet eivät mitenkään osoita, että normaalia elämää elävä ja tavanomaista ravintoa nauttiva henkilö tarvitsisi jotain erityistä puhdistuskuuria saati sitä, että luontaistuotekauppojen tarjoamat valmisteet mitään sellaista edes saisi aikaankaan.

Lue lisää

Jo on taas tarve huudella asioista, joista et tiedä. Todettiinhan juuri, että sisältävät aineosia joilla on todettu olevan tällainen vaikutus. Ja sittenkö ne yhtäkkiä eivät vaikuttaisi kun ne uutetaan samaan pulloon. Voi pyhä sylvi.

medina kirjoitti:

Jo on taas tarve huudella asioista, joista et tiedä. Todettiinhan juuri, että sisältävät aineosia joilla on todettu olevan tällainen vaikutus. Ja sittenkö ne yhtäkkiä eivät vaikuttaisi kun ne uutetaan samaan pulloon. Voi pyhä sylvi.

Lue lisää

Sappinesteen erityksen lisääntyminen suolistostimulaation seurauksena ei ole osoitus minkään myrkyn detoksifikaation paranemisesta tai "kuona-aineen" poistumisen tehostumisesta. Perehdyhän vähän tarkemmin maksan toimintaan niin tiedät sinäkin.

Pyhälle Sylville kirjoitti:

Sappinesteen erityksen lisääntyminen suolistostimulaation seurauksena ei ole osoitus minkään myrkyn detoksifikaation paranemisesta tai "kuona-aineen" poistumisen tehostumisesta. Perehdyhän vähän tarkemmin maksan toimintaan niin tiedät sinäkin.

Lue lisää

Kyse on paljon laajemmasta vaikutuksesta. Tutki joskus vaikka sitä Raimo Hiltusen Farmakognosian kirjaa, niin voi sunkin huudot muuttua.

medina kirjoitti:

Kyse on paljon laajemmasta vaikutuksesta. Tutki joskus vaikka sitä Raimo Hiltusen Farmakognosian kirjaa, niin voi sunkin huudot muuttua.

Onko Raimo Hiltunen sitä mieltä, että sapen erityksen stimuloiminen ylempänä esitetyllä tavalla on merkki siitä, että maksa detoksifioi silloin tehokkaammin kuona-aineita? Ja millä perusteella? Ja parantaako se sairauksia tai edistääkö edes terveyttä? Tutkimusnäytöthän laitat luonnollisestikin mukaan, jotta voin arvioida väitteiden perusteita. Katsotaan sitten muuttuuko huutoni.

Tämän haluan tietää kirjoitti:

Onko Raimo Hiltunen sitä mieltä, että sapen erityksen stimuloiminen ylempänä esitetyllä tavalla on merkki siitä, että maksa detoksifioi silloin tehokkaammin kuona-aineita? Ja millä perusteella? Ja parantaako se sairauksia tai edistääkö edes terveyttä? Tutkimusnäytöthän laitat luonnollisestikin mukaan, jotta voin arvioida väitteiden perusteita. Katsotaan sitten muuttuuko huutoni.

Lue lisää

oli antaa sinulle vinkki siitä, mistä saat näitten tuotteiden sisältämien yrttien vaikutuksista. Puhumme nyt eri asioista.

medina kirjoitti:

oli antaa sinulle vinkki siitä, mistä saat näitten tuotteiden sisältämien yrttien vaikutuksista. Puhumme nyt eri asioista.

Sinä puhut eri asiasta.

Eipä uskoisi kirjoitti:

Esitit aiemmassa viestissäsi useita konkreettisia toimintasuosituksia jotka eivät siis kuitenkaan perustu mihinkään tietoon vaan kuvitelmaan. Lainaamasi englannikielinen artikkelinpätkä on oivallinen esimerkki siitä, miten asiasta tietämätön menee päätelmissään syvälle metsään. Siinähän on todettu, että tietyllä ruuansulatuskanavan stimulaatiolla saadaan sapen eritys lisääntymään. Niin pitääkin tapahtua - sehän on täysin normaali fysiologinen ilmiö, ja on saatavissa aikaan hyvin monella, etenkin rasvaisella ruoka-aineella. Ja sinä pidät sitä merkkinä maksan parantuneesta puhdistusvaikutuksesta???

Maksan merkitys erilaisten elimistöön tavalla tai toisella tulevien aineiden muokkaajana paremmin eritettävissä olevaan muotoon on nykyään hyvin tunnettu. Esimerkiksi jokaisen lääkkeen kulku elimistössä joudutaan tutkimaan ja kuvaamaan erittäin yksityiskohtaisesti ennen kuin ne hyväksytään kliiniseen käyttöön. Miten on luontaistuotteiden laita? Viestiisi liittämät lukuisat viiteet eivät mitenkään osoita, että normaalia elämää elävä ja tavanomaista ravintoa nauttiva henkilö tarvitsisi jotain erityistä puhdistuskuuria saati sitä, että luontaistuotekauppojen tarjoamat valmisteet mitään sellaista edes saisi aikaankaan.

Lue lisää

En mä hitto mistään hatusta niitä ole keksinyt, ne on biokemiaa hyvä lääk kandi tai mikä lienetkin, rohkenetko edes paljastaa koulutustasi. Konkreettisesti sen näkee siinä jos vetää liikaa rasvaliukoisa betakaroteenia, jos maksa ei pysty sitä kaikkea käsittelemään niin heittää rasvakudokseen ja iho alkaa kellertämään, betakaroteeni ei tosin ole myrkky mutta periaate on sama.

Latva-artisokan vaikutus sappeen on vähän eri juttu kuin rasvan sapeneritystä stimuloiva vaikutus.

Yleisesti ottaen lääkeiden metabolia tunnetaan kohtalaisesti, mutta maksan entsyymien eroista johtuen eri yksilöillä annos buranaa voi pahimmillaan tappaa ja toinen ei ole moksiskaan vaikka syö saman määrän koko ikänsä.

Latva-artisokasta käytetään lääkkeiksi lehtiä, versoja, kukintoja ja juurta. Lehdistä valmistetaan yleensä teetä, tinktuuraa tai standardoitua uutetta. Juurista valmistetaan teetä ja tinktuuraaa. Kukintoja käytetään ruoissa.

Latva-artisokkavalmisteita käytetään sappivaivoihin, korkeaan kolesteroliin ja suojaamaan maksaa myrkyiltä. Latva-artisokkavalmisteilla pyritään myös keskeyttämään ns. enterohepaattinen kierto, jossa myrkyt kiertävät jatkuvasti ruoansulatuskanavan ja maksan väliä ja lisäävät näin koko ajan enemmän maksan taakkaa.

biotutkija kirjoitti:

En mä hitto mistään hatusta niitä ole keksinyt, ne on biokemiaa hyvä lääk kandi tai mikä lienetkin, rohkenetko edes paljastaa koulutustasi. Konkreettisesti sen näkee siinä jos vetää liikaa rasvaliukoisa betakaroteenia, jos maksa ei pysty sitä kaikkea käsittelemään niin heittää rasvakudokseen ja iho alkaa kellertämään, betakaroteeni ei tosin ole myrkky mutta periaate on sama.

Latva-artisokan vaikutus sappeen on vähän eri juttu kuin rasvan sapeneritystä stimuloiva vaikutus.

Yleisesti ottaen lääkeiden metabolia tunnetaan kohtalaisesti, mutta maksan entsyymien eroista johtuen eri yksilöillä annos buranaa voi pahimmillaan tappaa ja toinen ei ole moksiskaan vaikka syö saman määrän koko ikänsä.

Latva-artisokasta käytetään lääkkeiksi lehtiä, versoja, kukintoja ja juurta. Lehdistä valmistetaan yleensä teetä, tinktuuraa tai standardoitua uutetta. Juurista valmistetaan teetä ja tinktuuraaa. Kukintoja käytetään ruoissa.

Latva-artisokkavalmisteita käytetään sappivaivoihin, korkeaan kolesteroliin ja suojaamaan maksaa myrkyiltä. Latva-artisokkavalmisteilla pyritään myös keskeyttämään ns. enterohepaattinen kierto, jossa myrkyt kiertävät jatkuvasti ruoansulatuskanavan ja maksan väliä ja lisäävät näin koko ajan enemmän maksan taakkaa.

Lue lisää

Kysymys koski millaista näyttöä on siitä, että puhdistuskuurit tehostavat elimistön detoksifikaatiota. Annoit väitteen tueksi tukimuksen latva-artisokasta. Sen havainto oli kuitenkin: "After the administration of 1.92 grams of standardized artichoke extract directly into the duodenum, liver bile flow increased significantly." Ruuansulatuksen tehostuminen ei ole osoitus detoksifikaation tehostumisesta. Jos latva-artisokalla on jotakin muutakin vaikutusta sappeen, niin ei se ainakaan tästä käynyt ilmi.

Buranan vaarallisuus pitkäaikaiskäytössä perustuu sen suoliston verenvuotoja lisäävään vaikutukseen. Ibuprofeenin suora myrkkyvaikutus on pieni.

Se, miten ja millä ajatuksella latva-artisokkaa käytetään, ei millään muotoa ole osoitus siitä, että se myös toimisi niin kuin mainoksissa väitetään.

Urasi/harrastuksesi biotutkijana näyttää olevan vielä aika syvällä lähtökuopissa. Uskottavan tutkijan perusominaisuuksia on se, että hän ei omaa erilaisista ilmiöistä niin vahvaa ennakkokäsitystä, että se vinouttaa tutkimusmenetelmät ja tulosten tulkinnan. Toisaalta täytyy olla avoin ja innovatiivinen uusille ajatuksille, mutta toisaalta täytyy olla valmis luopumaan ehkä hyvinkin rakkaista ajatusrakennelmistaan ja luuloistaan, jos objektiivinen näyttö jää puuttumaan tai jopa puhuu omia käsityksiä vastaan.

Detoksifikaatioon liittyen minulla on antaa sinulle muutama pohtimisen aihe:

Maksan toiminta erilaisten aineiden käsittelyssä on keskeinen. Sen entsymaattinen kapasiteetti on yleisesti ottaen hyvä - reservejä riittää. Onko maksan kapasiteetti jonkun ns."kuona-aineen" käsittelyssä niin kriittinen kohta, että sitä parantamalla "kuona-aineiden" eritys tehostuisi? Jos niin on, niin onko esittää tutkimuksia, että ko. tuote parantaa ko. maksan entsyymin toimintaa siten, että "kuona-aine" poistuu tehokkaammin kuin ilman sitä? Mikä on mittari, kuinka hyvin se kuvaa juuri kiinnostuksen kohteena olevaa tapahtumaa (vrt em. sappiesimerkki). Vinkki: yleensä aineiden eliminaatiota seurataan mittaamalla niiden puhdistumaa (clearance) elimistön eri osista.

Muita varteenotettavia seikkoja ovat mihin muotoon maksa ko aineen muuttaa, ovatko ne jotenkin aktiivisia elimistössä ja miten hajoamistuotteet eritetään (yleensä sellaisiksi, että ne erittyvät munuaisten kautta). Onko nämä otettu huomioon, kun arvioidaan jonkun "kuonanpoistoaineen" vaikutusta?

Jos "kuonanpoistoaineet" pystyvät todellisuudessa vaikuttamaan noin selvästi niinkin keskeisiin elimistön toimintoihin kuin mm maksaan, niin löytyykö riittävän perusteellisia ja laajoja tutkimuksia siitä, että ne eivät aiheuta vakavia haittoja? Entä mitkä ovat yhteisvaikutukset muiden aineiden, esim. lääkkeiden, kanssa? Muuttuko niiden eliminaatio? Näytöksi ei riitä se, että jotakin kasvia on käytetty jo vuosisatoja. Tarvitaan myös tietoa siitä, mitä kaikkea kunkin valmistajan tuote sisältää ja kuinka paljon tuotteen ainesosien pitoisuudet heittelevät purkista toiseen ja valmistuserästä toiseen (siis tuotteen tasalaatuisuus). Onko näistä asioista saatavissa luotettavaa tietoa?

Onko tutkimuksia, joissa olisi koetettu selvittää ensiksikin sitä, että elimistössä oikeasti on sellaisia määriä "kuona-aineita", että niitä kannataisi poistaa jollakin tehokeinolla? Mitä nämä "kuona-aineet" ovat konkreettisesti? Mitä haittaa niistä on ja millä pitoisuuksilla haitat ilmenevät? Miten asia on tutkittu? Onko näyttöä, että "kuona-aineiden puhdistuskuurit" sitten oikeasti puhdistavat elimistöä (vähenevätkö pitoisuudet elimistössä, kasvavatko pitoisuudet eritteissä, esim virtsassa)? Ja paranevatko sairaudet tai koheneeko terveydentila tämän jälkeen?

Yleisesti ottaen aineiden akuutti myrkkyvaikutus liittyy myrkyn suuriin pitoisuuksiin verenkierrossa ja elimistön soluvälitilan/solun nesteissä (kriittisissä kudoksissa). "Kuona-aineteoreetikot" esittävät usein, että ravitsemuksen kauttaa elimistöön kertyy pikkuhiljaa erilaisia ei-toivottuja ainnenvaihduntatuotteita ja jopa ympäristömyrkkyjä, mm. raskasmetalleja. Nämä sitten majailevat esim. rasvakudoksissa, joista ne saadaan "tehokuureilla" liikkeelle ja pois elimistöstä. Jos oletettaisiin, että niin tapahtuisi, niin onko selvitetty, kuinka vaarallista on ajaa myrkyt äkkiä liikkeelle, jolloin niiden pitoisuudet kriittisissä elimissä nousisivat nopeasti? Eikö olisi paljon vaarallisempaa "pöllytellä" myrkkyjä likkeelle isoina pitoisuuksina aika ajoin sen sijaan, että antaisi niiden poistua pikku hiljaa pitoisuusgradienttien suuntaan? Rasvakudoksiin sitoutuneita aineita hävitettäisiin silloin järkevämmin vähentämällä kehon rasvaprosenttia pitkäjänteisen laihdutuskuurin avulla.

Toivottavasti tämä hiukan avartaa maailmankuvaasi tältä pieneltä elimistön toiminnan osa-alueelta, jotta voisit jatkossa paremmalla omallatunnolla jakaa valistusta. Olethan valinnut nimimerkiksesi "Biotutkijan", joka mielestäni edellyttää huomattavasti parempaa argumentaatiokykyä ja suurempaa vastuuta esittämiensä väitteiden oikeellisuuden puolesta, kuin olet tähän saakka kyennyt. Toinen vaihtoehto on tietysti valistaa vain niistä asioista, joista oikeasti tiedät jotakin.

Ummetuksessa suolen toiminta hidastuu, uloste kuivuu ja suolen tyhjeneminen saattaa jopa pysähtyä. Ei se p...a mihinkään seinämiin erityisesti tartu. Tämän sanon muutaman sadan suolileikkauksen kokemuksella.

Puhdasta puppua kirjoitti:

Ummetuksessa suolen toiminta hidastuu, uloste kuivuu ja suolen tyhjeneminen saattaa jopa pysähtyä. Ei se p...a mihinkään seinämiin erityisesti tartu. Tämän sanon muutaman sadan suolileikkauksen kokemuksella.

Lue lisää

Suolileikkauksissahan suoli tyhjennetään perusteellisesti, et kai ala leikkaamaan täynnä p-kaa olevaa paksusuolta.
Ei kai se paska siellä suolessa sinänsä itsessään ole vaarallista ole, vaan uudelleen kiertoon lähtevät myrkyt kun dysbioottinen massa (mm. glukuronidaasi-entsyymi) dekonjugoi myrkyt uudelleen verenkiertoon

biotutkija kirjoitti:

Suolileikkauksissahan suoli tyhjennetään perusteellisesti, et kai ala leikkaamaan täynnä p-kaa olevaa paksusuolta.
Ei kai se paska siellä suolessa sinänsä itsessään ole vaarallista ole, vaan uudelleen kiertoon lähtevät myrkyt kun dysbioottinen massa (mm. glukuronidaasi-entsyymi) dekonjugoi myrkyt uudelleen verenkiertoon

Lue lisää

Paksusuolen myrkyt imeytyvät verenkierron kautta maksaan puhdistettavaksi ja maksa rasittuu.
Seurauksena voi syntyä allergioita tai yliherkkyyksiä.

Myrkyt voivat aiheuttaa jopa riippuvaisuutta kun myrkylliset yhdisteet vaikuttavat keskushermostoon ja hormonien eritykseen.
Jotkut voivat olla myrkyistä 'juopuneina' koko elämänsä siitä tietämättään.

Itselläni on addiktio maidon ja vehnän opioideille, jotka eksorfiineina vaikuttavat hormonien eritykseen ja jotka aiheuttavat ummetusta.

biotutkija kirjoitti:

Suolileikkauksissahan suoli tyhjennetään perusteellisesti, et kai ala leikkaamaan täynnä p-kaa olevaa paksusuolta.
Ei kai se paska siellä suolessa sinänsä itsessään ole vaarallista ole, vaan uudelleen kiertoon lähtevät myrkyt kun dysbioottinen massa (mm. glukuronidaasi-entsyymi) dekonjugoi myrkyt uudelleen verenkiertoon

Lue lisää

Valmistelemattoman suolen leikkaukset ovat käytännössä yhtä yleisiä kuin valmisteltujenkin. Esimerkiksi silloin, kun joudutaan leikkaamaan päivystyksenomaisesti kasvaimen tukkima suoli, kiinnikeokkluusio, kiertymä, tulehdus, suolenpuhkeama, vamma jne. Sitäpaitsi suolen seinämä on niin ohut ja läpinäkyvä, että muissakin vatsaontelon leikauksissa on helppo havaita, että seinämissä ei ole mitään mönjää kiinni. Ilmeisesti nykyihmiselle on pitänyt kehitellä vesiperäruiskeelle hi-tech -vastine ja monimutkaisempi kaupankäyntiretoriikka, jotta kauppa kävisi.

Älä luule kirjoitti:

Valmistelemattoman suolen leikkaukset ovat käytännössä yhtä yleisiä kuin valmisteltujenkin. Esimerkiksi silloin, kun joudutaan leikkaamaan päivystyksenomaisesti kasvaimen tukkima suoli, kiinnikeokkluusio, kiertymä, tulehdus, suolenpuhkeama, vamma jne. Sitäpaitsi suolen seinämä on niin ohut ja läpinäkyvä, että muissakin vatsaontelon leikauksissa on helppo havaita, että seinämissä ei ole mitään mönjää kiinni. Ilmeisesti nykyihmiselle on pitänyt kehitellä vesiperäruiskeelle hi-tech -vastine ja monimutkaisempi kaupankäyntiretoriikka, jotta kauppa kävisi.

Lue lisää

Säännöllistä ulostamista ja ummetuksen välttämistä on pidetty tärkeänä kautta aikojen eikä varmasti syyttä.
Ja aivan varmasti sitä vuorokausia suolessa hautoutunutta paskaa voi kuivettua johonkin suolenmutkiin ja aiheuttaa terveysongelmia kuten itse läpi-imeytyminenekin.
Minusta suolen putsaaminen silloin tällöin on ihan järkevä ajatus, jos ei elimistö toimi kuten pitäisi. Ennen vanhaan suositeltiin akanaisen puuron syömistä, jolloin akanat (siis viljan kuoret, jotka yleensä poistetaan myllyssä)toimivat kuten joku harja suolen pintaa putsaten.
Itsekin voisin kokeilla, mutta nykyään on vaikea saada akania...
Tärkeää suoliston normaalille toiminnalle olisi ruokavalion muutos ja tähän auttaisi niin yksinkertainen asia kuin ottaa tavakseen syödä muutama kerta viikossa jotain karkeammasta hiutaleista tehtyä puuroa kuten kaurapuuroa.

toiset konstit kirjoitti:

Säännöllistä ulostamista ja ummetuksen välttämistä on pidetty tärkeänä kautta aikojen eikä varmasti syyttä.
Ja aivan varmasti sitä vuorokausia suolessa hautoutunutta paskaa voi kuivettua johonkin suolenmutkiin ja aiheuttaa terveysongelmia kuten itse läpi-imeytyminenekin.
Minusta suolen putsaaminen silloin tällöin on ihan järkevä ajatus, jos ei elimistö toimi kuten pitäisi. Ennen vanhaan suositeltiin akanaisen puuron syömistä, jolloin akanat (siis viljan kuoret, jotka yleensä poistetaan myllyssä)toimivat kuten joku harja suolen pintaa putsaten.
Itsekin voisin kokeilla, mutta nykyään on vaikea saada akania...
Tärkeää suoliston normaalille toiminnalle olisi ruokavalion muutos ja tähän auttaisi niin yksinkertainen asia kuin ottaa tavakseen syödä muutama kerta viikossa jotain karkeammasta hiutaleista tehtyä puuroa kuten kaurapuuroa.

Lue lisää

Suolen normaalille toiminnalle on tosiaan hyödyksi, että suolessa on sopivasti sopivaa massaa. Kuitupitoinen ravinto tuottaa juuri sellaista. Tuo puhdistuskuvitelmasi taas kertoo, että kaikenlaisten käärmeöljykauppiaiden ja helppoheikkien myyntipuheet ovat langenneet otolliseen tiedeonpuuttesta kärsivään maaperään. Ei siellä suolessa tosiaankaan ole mitään harjattavaa. Suoli ei ole samanlainen putki kuin mikä vessanpytystä lähtee puhdistamon suuntaan. Jos oikeasti uskot tuollaiseen harjahuumoriin, niin suosittelen vielä tehokkaampana vaihtoehtona teräsvillaa.

Älä luule kirjoitti:

Valmistelemattoman suolen leikkaukset ovat käytännössä yhtä yleisiä kuin valmisteltujenkin. Esimerkiksi silloin, kun joudutaan leikkaamaan päivystyksenomaisesti kasvaimen tukkima suoli, kiinnikeokkluusio, kiertymä, tulehdus, suolenpuhkeama, vamma jne. Sitäpaitsi suolen seinämä on niin ohut ja läpinäkyvä, että muissakin vatsaontelon leikauksissa on helppo havaita, että seinämissä ei ole mitään mönjää kiinni. Ilmeisesti nykyihmiselle on pitänyt kehitellä vesiperäruiskeelle hi-tech -vastine ja monimutkaisempi kaupankäyntiretoriikka, jotta kauppa kävisi.

Lue lisää

Kun palstalla tuntuu olevan kirugiasta tietäviä, niin kiinnostaisi tietää onko ne isot kaljamahat tosiaan rasvakerrosta vai kroonisesta ummetuksesta johtuvaa suoliston turvotusta, tuntuu uskomattomalta että rasvaa olisi jollain niin paksu kerros.

tepa kirjoitti:

Kun palstalla tuntuu olevan kirugiasta tietäviä, niin kiinnostaisi tietää onko ne isot kaljamahat tosiaan rasvakerrosta vai kroonisesta ummetuksesta johtuvaa suoliston turvotusta, tuntuu uskomattomalta että rasvaa olisi jollain niin paksu kerros.

Lue lisää

Kyllä sinä nahan ja vatsakalvon välissä on usein vaaksankin verran rasvaa. Superlihavat (paino lähentelee 200 kg) on sitten vielä ihan eri juttu. Toinen keskivartalolihavutta lisäävä asia on ravainen vatsapaita (omentti). Lisää löytyy sitten vatsaontelon elinten ympäriltä ja suoliliepeestä. Ei kaljamaha ole mikään ummetustauti.

Monessa paikassa kirjoitti:

Kyllä sinä nahan ja vatsakalvon välissä on usein vaaksankin verran rasvaa. Superlihavat (paino lähentelee 200 kg) on sitten vielä ihan eri juttu. Toinen keskivartalolihavutta lisäävä asia on ravainen vatsapaita (omentti). Lisää löytyy sitten vatsaontelon elinten ympäriltä ja suoliliepeestä. Ei kaljamaha ole mikään ummetustauti.

Lue lisää

Mutta usein näillä kavereilla alkoholin liikakäyttö aiheuttaa ummetusta, tietty, osasyynä on sekin että ainoa vihannes jota nämä syövät on lenkkimakkara eikä kuituja saada riittävästi