Mä en naura enää melkein millekkään ja mä oon melkein aina väsyny. Mua pelottaa et masennun kunnolla. Mä haluun et mulla olis hauskaa ja et vois nauraa kevereitten kanssa. Mä olin viimeks ilonen joskus viikko sit.jos tulee otettuu alkoholii ni sit oon yleensä paljon ilosempi ja virkeempi. Olis kiva jops keksisitte mulle jotain juttuja mistä vois tulla iloseks ja hyvä mieli. Mut näin sitten.
Melkein masentunut
poika14v...
7718
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikella kunnioituksella, ota poika ittees niskasta nyt kiinni.
Tollanen on lähinnä säällittävää.
Ihmisellä on kausia kun ei oo niin hirveen iloinen.
Viikko ei ole pitkä aika, sehän on vain muutama päivä.
Alkoholi-->pirteys, täysin normaalia.
Väsymystä ilmenee yli puolella suomalaisella pimeään aikaan.
Ehdottaisin tulla tänne narisemaan puolen vuoden masennuksen jälkeen, ei viikon pikku synkistelyn ja angstailun jälkeen.
Viimeks olin ilonen n. viikko sit. mut mä en muista et millo viimeks sitä ennen. Mä tiedän et tää on säälittävää, mut mä oon koko ajan negatiivinen, väsyny, kyllästyny elämään eikä mikään enää naurata.
Ja minkä angstailun? Mä sanoin et mä en haluu masentuu. Enkä yritä olla mitenkään kova tai mitään sellast.
Heips, mä tajuun miltä susta tuntuu.ite oon 15v tyttönen.Mulla on kans sellanen olo et oon masentumaan päin.silloin tarttee vaan lähimmäisten tukea ja apua.vaik mulla itsellä ei paljoa oo läheisiä, vain kavereita.on aika rankaaa välillä.kanttaa tehä sellaisia asioita joista tykkää ja olla niiden kanssa kenestä välitää, eikä toi mitenkään säälittävää ole :) voimia sulle!
jos haluut vaihtaa ajatuksia mun kaa enemmin, kaipaisin luotettavaa juttu kamua, mielellään poikapuolisesta ;) :)pojille on vaa helpompi puhua.
Moi
Mä olin kanssa tosi massa jotenkin jaksoin 8:iin asti mut sit ysillä ei enää jaksanut näytellä ja koulu ja kaikki meni sit päin helvettiin. Ei tuohon auta muu ku ajatella vaan et kul se siit ei se viina ny mitään ratkase. Mä ajattelin puol vuotta sitten et oon Ruma/lihava eikä kukaan tyttö tykkää must mut sit eräänä päivänä yks tyttö tuli mulle juttelemaan ja tajusin et mustakin välitetään ei me koskaan seurusteltu eikä mitään enkä oo vieläkään ketään löytänyt mut joskus sit kai, nyt kuitenkin uskon sen et en oo tuommoinen. Kannataa oikesti puhua siit jollekin se auttaa
miten me juteltais?
ihan miten vaan vaikka sähköpostilla tai niin :)
..dream lives on...