Ote Pienestä tietosanakirjasta:
Ruotsin suomalaiset. 1.
Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin rannikolla, lienee
suomalaisia asunut jo ajanlaskumme
ensimmäisistä vuosisadoista lähtien. Sekä
heidän murteensa että nimistönsä
viittaavat Satakuntaan. Heidän
lukumääränsä oli 1920 29,028 (1860: 13,739).
Suomalaisalue on n. 500
neliöpenikulman laajuinen ja käsittää seuraavat
Länsipohjan ja Lapin seurakunnat ja
kappelit: Alatornion, Karungin,
Hietaniemen, Ylitornion, Korpilompolon,
Tärännön, Pajalan ynnä Muonionalustan
kappelin, Junosuannon, Kaaresuannon,
Jukkasjärven ynnä Vittangin kappelin
ja suurimman osan Jällivaaraa.
Voimakkain on suomalaisasutus Suomen rajaa
vastassa olevissa pitäjissä. Vähintään
50 % on suomalaisia: Ylitorniolla 50,7 %,
Korpilompolossa 63,3, Tärännössä 59,4,
Pajalassa 50,1, Muonionalustalla 100,
Kaaresuannossa 95,4 ja Vittangissa 69,6 %.
Suomalaisväestö elää pääjokien varsilla
suhteellisen hyvissä taloudellisissa oloissa,
muualla heikommissa. 1870-luvulta
lähtien on R. s:ia ruotsalaistutettu. Nyk.
ei ainoassakaan koulussa opeteta
suomeksi, korkeintaan käytetään sitä
alkuopetuksessa apukielenä. Suomalaislapsia
on ajaksi lähetetty etelämmäksi
ruot-ink. perheisiin ja n.s. työtupien avulla,
joissa jokapäiväisenä kielenä on ruotsi,
on ruoka- ja asuntoavustuksin tehty
vähävaraisille suomalaislapsille
mahdolliseksi käydä koulua, vrt. Länsipohja
(kartta). — 2. Keski-Ruotsissa
suomalaiset ovat asuttaneet melkoisia alueita.
Jo Kustaa Vaasan aikana heitä oli
Ruotsissa, mutta varsinainen siirtolaisuus
alkoi 1580-luvulla, sittenkun
Kaarle-herttua oli luvannut seitsemän
verovapaata vuotta herttuakuntansa
asumattomien alueiden viljelijöille. Savosta
ja myös Pohjois-Hämeestä tulvi vars.
1600-luvun alkupuoliskolla n. 5,000-6,000
uudisasukasta Ruotsin ja Norjan puolelle
150 pitäjään, etenkin Vermlantiin ja
Taalainmaahan. Vermlannissa arvellaan
suomalaisia olleen 1800-luvun alussa n.
14,000 ja Keski-Skandinaaviassa
kaikkiaan 40,000. Pääelinkeino oli
kaskiviljelys. Melkoinen osa suomalaisia jätti hankkimatta kunink. vahvistuskirjan
asumansa maan omistamiseen. V. 1636
kiellettiin kaskenpoltto ja määrättiin,
että vahvistuskirjoja vailla olevat
suomalaiset oli häädettävä. Seur.
vuosikymmenenä käskettiin polttaa suomalaisten
rakennukset ja polttaa tai takavarikoida
heidän viljansa. Kaskeamiskiellon lisäksi
ahdistettiin kodin polttamisen,
talonkirjan mitättömäksi tekemisen ja
henkipatoksi julistamisen ohella suomalaisia,
jotka eivät tahtoneet oppia ruotsia. V:sta
1641 lähtien suomalaisia vangittiin
laumoittain vietäviksi siirtolaisina
Amerikkaan Delaware-joen tienoille
perustettuun Uuden-Ruotsin siirtokuntaan. Näistä
y. m. sortotoimenpiteistä oli
seurauksena, että suomalaiset kaskimaikseen
etsivät yhä kaukaisempia seutuja ja
joutuivat aseellisiin taisteluihin
ruotsalaisten kera. 1700-luvulla luultiin
metsäsuomalaisten ruotsalaistuneen. Heidät
ikäänkuin uudelleen löysi K. A.
Gottlund. Hän kulki 1817 ja 1821 tiheimmin
asutut suomalaisseudut keräillen
kansanrunoutta ja ottaen selvää suomalaisten
tilasta. Hän lähetti heille kirjallisuutta
ja alkoi ajaa heidän asiaansa, mutta
hänet karkoitettiin Ruotsista. Suoma-
Keski-Ruotsin suomalaisia.
laisten asia sai sellaisen käänteen, että
heitä alettiin kirkon ja koulun avulla
ruotsalaistuttaa. Nyk. vain muutama
sata vanhusta Östmarkissa ja Nyskogassa
Ruotsissa sekä Solörin metsissä Norjassa
puhuu suomea. Siirtolaisuuden takia
monet suomalaiskylät ovat autioituneet.
[Salminen, „Skandinaavian
metsäsuomalaisten vaiheet" (1909) ; Lampén,
„Värmlannin matka" (1925).
Ruotsin suomalaiset. 1.
Pohjois-Ruotsissa, Norrbottenin rannikolla, lienee
suomalaisia asunut jo ajanlaskumme
ensimmäisistä vuosisadoista lähtien. Sekä
heidän murteensa että nimistönsä
viittaavat Satakuntaan. Heidän
lukumääränsä oli 1920 29,028 (1860: 13,739).
Suomalaisalue on n. 500
neliöpenikulman laajuinen ja käsittää seuraavat
Länsipohjan ja Lapin seurakunnat ja
kappelit: Alatornion, Karungin,
Hietaniemen, Ylitornion, Korpilompolon,
Tärännön, Pajalan ynnä Muonionalustan
kappelin, Junosuannon, Kaaresuannon,
Jukkasjärven ynnä Vittangin kappelin
ja suurimman osan Jällivaaraa.
Voimakkain on suomalaisasutus Suomen rajaa
vastassa olevissa pitäjissä. Vähintään
50 % on suomalaisia: Ylitorniolla 50,7 %,
Korpilompolossa 63,3, Tärännössä 59,4,
Pajalassa 50,1, Muonionalustalla 100,
Kaaresuannossa 95,4 ja Vittangissa 69,6 %.
Suomalaisväestö elää pääjokien varsilla
suhteellisen hyvissä taloudellisissa oloissa,
muualla heikommissa. 1870-luvulta
lähtien on R. s:ia ruotsalaistutettu. Nyk.
ei ainoassakaan koulussa opeteta
suomeksi, korkeintaan käytetään sitä
alkuopetuksessa apukielenä. Suomalaislapsia
on ajaksi lähetetty etelämmäksi
ruot-ink. perheisiin ja n.s. työtupien avulla,
joissa jokapäiväisenä kielenä on ruotsi,
on ruoka- ja asuntoavustuksin tehty
vähävaraisille suomalaislapsille
mahdolliseksi käydä koulua, vrt. Länsipohja
(kartta). — 2. Keski-Ruotsissa
suomalaiset ovat asuttaneet melkoisia alueita.
Jo Kustaa Vaasan aikana heitä oli
Ruotsissa, mutta varsinainen siirtolaisuus
alkoi 1580-luvulla, sittenkun
Kaarle-herttua oli luvannut seitsemän
verovapaata vuotta herttuakuntansa
asumattomien alueiden viljelijöille. Savosta
ja myös Pohjois-Hämeestä tulvi vars.
1600-luvun alkupuoliskolla n. 5,000-6,000
uudisasukasta Ruotsin ja Norjan puolelle
150 pitäjään, etenkin Vermlantiin ja
Taalainmaahan. Vermlannissa arvellaan
suomalaisia olleen 1800-luvun alussa n.
14,000 ja Keski-Skandinaaviassa
kaikkiaan 40,000. Pääelinkeino oli
kaskiviljelys. Melkoinen osa suomalaisia jätti hankkimatta kunink. vahvistuskirjan
asumansa maan omistamiseen. V. 1636
kiellettiin kaskenpoltto ja määrättiin,
että vahvistuskirjoja vailla olevat
suomalaiset oli häädettävä. Seur.
vuosikymmenenä käskettiin polttaa suomalaisten
rakennukset ja polttaa tai takavarikoida
heidän viljansa. Kaskeamiskiellon lisäksi
ahdistettiin kodin polttamisen,
talonkirjan mitättömäksi tekemisen ja
henkipatoksi julistamisen ohella suomalaisia,
jotka eivät tahtoneet oppia ruotsia. V:sta
1641 lähtien suomalaisia vangittiin
laumoittain vietäviksi siirtolaisina
Amerikkaan Delaware-joen tienoille
perustettuun Uuden-Ruotsin siirtokuntaan. Näistä
y. m. sortotoimenpiteistä oli
seurauksena, että suomalaiset kaskimaikseen
etsivät yhä kaukaisempia seutuja ja
joutuivat aseellisiin taisteluihin
ruotsalaisten kera. 1700-luvulla luultiin
metsäsuomalaisten ruotsalaistuneen. Heidät
ikäänkuin uudelleen löysi K. A.
Gottlund. Hän kulki 1817 ja 1821 tiheimmin
asutut suomalaisseudut keräillen
kansanrunoutta ja ottaen selvää suomalaisten
tilasta. Hän lähetti heille kirjallisuutta
ja alkoi ajaa heidän asiaansa, mutta
hänet karkoitettiin Ruotsista. Suoma-
Keski-Ruotsin suomalaisia.
laisten asia sai sellaisen käänteen, että
heitä alettiin kirkon ja koulun avulla
ruotsalaistuttaa. Nyk. vain muutama
sata vanhusta Östmarkissa ja Nyskogassa
Ruotsissa sekä Solörin metsissä Norjassa
puhuu suomea. Siirtolaisuuden takia
monet suomalaiskylät ovat autioituneet.
[Salminen, „Skandinaavian
metsäsuomalaisten vaiheet" (1909) ; Lampén,
„Värmlannin matka" (1925).
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos nykyruosut peilaavat olotilaansa Ruotsissa v. 2005 noihin aikoihin niin onko Ruotsi kehittynyt ja muuttunut?
Onko esim. pyydetty julkisesta anteeksi ja maksettu korvauksia?
Muistutan Turkin armenialaisten kohtalosta,joka vaikuttaa samanlaiselta.
rinnalla Venäjää vastaan.
Mutta suomalaiset ovat sotineet keskenään ja tappaneet toisiaan, eikös ole sivistynyttä kansaa.
Nykyään näyttää uusi sukupolvi olevan melko yhtä tyhmiä kuin isosiänsä aikoinaan. Hävetkää ja alkakaa sivistyä siellä Suomessa.
Ruotsi hyökkäsi Suomeen viimeksi v. 1918.
Sitä ennen lukemattomia kertoja.
Suomi tuli itsenäiseksi Venäjän ansiosta v. 1917.
Sen jälkeen Suomi oli sodassa Neuvostoliittoa vastaan eikä Venäjää. Ruotsi ei auttanut muita kuin rantaruotsalaisia rintamakarkureita.
Niiden henkisiä serkkuja ruosutkin ovat. Nykyajan rintamakarkureita.
Sattuneista syistä sitä ovat monet suomalaiset muuttaneet johonkin toiseen maahan, kuten minä esimerkiksi työn perässä Ruotsiin. Ja kun rakkaus ei tunne rajoja, sitä tuli jäätyä tänne.
Silti tunnen itseni suomalaiseksi.
Mutta sinunkaltaisesi haistattelijat eivät mitenkään edistä sitä asiaa, joka teillä tuntuu olevan päällimmäisenä: että Suomessa lopetettaisiin pakkoruotsitus. Se on sellainen juttu, jolle me Ruotsissa asuvat suomalaiset emme voi yhtään mitään.
Olemme todellakin ihan syyttömiä siihen poliittiseen tilanteeseen, joka Suomessa vallitsee (RKP hallituksessa ym.ym.). Miksi käytte täällä meitä haukkumassa?
Annatte itsestänne hyvin typerän ja sivistymättömän kuvan, ettekä auta asiaanne tippaakaan vaan päin vastoin haittaatte edistystä.