Vähän väliä saamme lukea täältä lestadiolaisuus
palstalta, kuinka jonkun mielestä jollakin toisella on lappi- viha. Tai viha lapin miehiä kohtaan, kuten he asian ilmaisevat.
Ihmiset eivät erota sitä, mitkä ovat heidän omia tunteitaan, vaan siirtävät omat kielteiset ja siksi itseltä kielletyt tunteensa muka toisissa ihmisissä oleviksi tunteiksi.
Totuushan on se ettei kukaan ihminen kykene tuntemaan toisen ihmisen tunteita, ainoastaan omia tunteitaan. Monet eivät valitettavasti paljon tunnista omiakaan tunteitaan, niille ei ole nimeä, varsinkin miehillä tämä on hyvin yleinen vaiva ja puutos.
No niin, sitten tulee tämä keksitty lappi- viha.
Sellaiset Ihmiset jotka eivät kunnioita yli- ihmisiksi korotettujen ihmisten Raamatun vastaisia mielipiteitä, vaan uskovat Jumalan sanan sellaisena kun se on Raamatussa kirjoitettuna, heitä aletaan pelätä ja vihata.
Tämä viha tulee puolustusmekanismina, koska Kristuksessa vapaat Jumalan lapset ovat uhka vahvasti perinteisiin nojautuvien ihmisten erehtymättömyydelle ja turvallisuudelle.
He pelkäävät sitä, että jos sittenkin tulee perinteissä sellaista ilmi, joka ei kestäkään tarkempaa tutkimista avoimen Raamatun äärellä.
Siksi he eivät esimerkiksi näe mitään, vaikka avaa Raamatun heidän eteensä, jossa on selkokieliset dokumentit perinteitä vastaan.
Näin aluksi en tuo näitä vääriä opetuksia ilmi tilan säästämiseksi.
Lopuksi vielä toten sen, että missään nimessä en tarkoita sitä, ettei jokainen saisi uskoa niin kuin uskoo. Ja jokaisella on oikeus kunnioittaa niitä mielipiteitä ja läsityksiä joita itse katsoo ja kokee oikeaksi.
Mutta siinä kulkee ehdoton raja, että mitään oikeutta ei ole kenelläkään vaatia muita kunnioittamaan omia käsityksiään ja idoleitaan.
Tästä on kysymys.
palstalta, kuinka jonkun mielestä jollakin toisella on lappi- viha. Tai viha lapin miehiä kohtaan, kuten he asian ilmaisevat.
Ihmiset eivät erota sitä, mitkä ovat heidän omia tunteitaan, vaan siirtävät omat kielteiset ja siksi itseltä kielletyt tunteensa muka toisissa ihmisissä oleviksi tunteiksi.
Totuushan on se ettei kukaan ihminen kykene tuntemaan toisen ihmisen tunteita, ainoastaan omia tunteitaan. Monet eivät valitettavasti paljon tunnista omiakaan tunteitaan, niille ei ole nimeä, varsinkin miehillä tämä on hyvin yleinen vaiva ja puutos.
No niin, sitten tulee tämä keksitty lappi- viha.
Sellaiset Ihmiset jotka eivät kunnioita yli- ihmisiksi korotettujen ihmisten Raamatun vastaisia mielipiteitä, vaan uskovat Jumalan sanan sellaisena kun se on Raamatussa kirjoitettuna, heitä aletaan pelätä ja vihata.
Tämä viha tulee puolustusmekanismina, koska Kristuksessa vapaat Jumalan lapset ovat uhka vahvasti perinteisiin nojautuvien ihmisten erehtymättömyydelle ja turvallisuudelle.
He pelkäävät sitä, että jos sittenkin tulee perinteissä sellaista ilmi, joka ei kestäkään tarkempaa tutkimista avoimen Raamatun äärellä.
Siksi he eivät esimerkiksi näe mitään, vaikka avaa Raamatun heidän eteensä, jossa on selkokieliset dokumentit perinteitä vastaan.
Näin aluksi en tuo näitä vääriä opetuksia ilmi tilan säästämiseksi.
Lopuksi vielä toten sen, että missään nimessä en tarkoita sitä, ettei jokainen saisi uskoa niin kuin uskoo. Ja jokaisella on oikeus kunnioittaa niitä mielipiteitä ja läsityksiä joita itse katsoo ja kokee oikeaksi.
Mutta siinä kulkee ehdoton raja, että mitään oikeutta ei ole kenelläkään vaatia muita kunnioittamaan omia käsityksiään ja idoleitaan.
Tästä on kysymys.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Room. 3:23 Sillä *kaikki* ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
Room. 3:24 ja saavat
1. lahjaksi vanhurskauden
2. hänen armostaan
3. sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
Room. 3:25 jonka
- Jumala on asettanut armoistuimeksi
- uskon kautta hänen vereensä, ...
osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
Room. 3:26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, ...
sitä, että ...
- hän itse on vanhurskas ja
- vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Room. 3:27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain?
*) - Ei, vaan uskon lain kautta.
Room. 3:28 Niin päätämme siis, ...
-------------------------------------------
- että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
------------------------------------------
Aamen hallelujaa! Kiitos sinulle Jeesus rakkaudestasi!
Jokainen joka uskoo tulee HÄNESSÄ VANHURSKAAKSI.
On se veljet ja sisaret mahtava evankeliumi vaikkapa ihmisoppien ja waadittujen tekojen oruujessa eläneelle ihmiselle.
Ei uskoisi, ellei itse olisi saanut sitä suurta ja ihmeellistä lahjaa. Eikä tarvitse vihata kerään ihmisiä. Ainoastaan rukoilla Jumalan voimaa voittamaan ja välttämään vihollisen töitä ja eksytysten monenlaisa vääriä profetioita.
Ja ennen muuta, saa ylistää täydestä sydämestään Hyvää ja lempeätä Abba Jumalaa armosta ja anteeksiantamuksesta, hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen täytetyn työn turvassa ja suojassa.
Ainoastaan Kristuksen vanhurskaus on riittävä vanhurskaus.
Ja sen voi ainoastaan uskolla ottaa vastaan. Oman ansion rääpäleet, tuo saastainen vaate, on riisuttava, ennen kun voi pukeutua uuteen.
Tämä on nyt mahtava ilosanoma sinullekin, joka katsot tuvattomana ja häpeillen usein itseesi, ja etsit sieltä jotakin vanhurskauden rippeitä, jotta voisit paremmin tulla Jumalan hyväksymäksi perilliseksi, lapseksi.
Riisu rohkeasti kaikki omat rääpäleet pois ja ota lahjavaatteet itsellesi, täysin ilman omia ansioitasi. Niin olet ylistävä ja kunnioittava Herraa sinun autuutesi Jumalaa.
Tule, sillä kaikki on valmistettu.
Lappiusko on paaviuskon korpisuomalainen versio, kuten joku sanoi.
Kumpikin elää tietämättömyyden ja nimikristillisyyden turvin. Tarkoitan nimikristillisyydellä sitä, että raamatullisen opin sijasta turvataan perinteeseen.
Kristuksen sijasta tärkeimmäksi tulee kirkko eli ristillisyys. Nyt seurataan kirkon eli ristillisyyden neuvoja ja ohjeita.
Puhutan, että "olemme ristillisyydestä hengen ja elämän saaneet". Sitä ei siis olekaan saatu Pyhästä Hengestä Jumalan sanan kautta.
Sana ei ole enää mitään, tärkeintä ovat "neuvot".
Lappiuskoiset eivät ole selvillä Jumalan sanasta, kuten täällä käytävät keskustelut osoittavat.
Julistus on syntimainontaa ja pelottelua.
Koko ajan on skarpattava, parannetta, valvottava paremmin, jaksettava valvoa yhdessä suuren yönvalvojan kanssa.
Kokonainen saarna voi keskittyä kaidan tien vaeltamiseen, synnin välttämisen kehittämiseen.
Sanaakaan ei puhuta siitä, että suuri yönvalvoja kantoi meidän valvomattomuutemme, että me saamme uskoa.
Uskon saarna onkin hylätty tarpeettomana, koska autuus tulee valvomisesta ja korjaamisesta, parannuksen tekijänä kulkemisesta.
Aivan vierasta on sellainen opetus, että kaikki valvominen ja hurskaus tulee yksin lahjana uskosta, uskon hedelmänä Jumalan voimasta.
Evankeliumista on tehty uusi laki, vaikka vielä vanhat opettajat sanoivat, että laista ei tule voimaa taistelussa syntiä, maailmaa ja omaa lihaa vastaan, vaan uskosta.
Kun heille puhutaan syntisenä uskomisesta, on se heille outoa opetusta. Siksi he ajattelevat, että siinä kehoitetaan elämään vapaasti synnissä, uskomaan ja tekemään iloiten syntiä.
Paitsi sen korjaisin, että tuttu joukkohan tämä on, veljiämme ja sisariamme.
En tiedä sitten miten tämän viestin voisi tuoda esiin niin hellästi, ettei leikkaisi ketään pois, eikä turmelisi sitä työtä jonka Jumala on itse kunkin kohdalla aloittanut. Minä tahtoisin niin kovasti, mutta en valitettavasti kykene siihen.
Jumalan tahto on kuitenkin se, että jokainen tuntisi hänet, ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Eikä Jumalaa voi tunteakaan laupiaana isänä, ellei henkilökohtaisesti tunne Jeesusta Kristusta Herrakseen ja Mestarikseen, Lunastajakseen ja Vapahtajakseen.
Sitä ennen ihminen on lain alla. Ihmisellä on Mooseksen peite silmillään, ja hän on koko ajan niin häikäistynyt, (pelkää häpeää ja on syyllinen), lain vaatimusten kirkkaudesta, ettei uskalla katsoa turvallisesti ja rohkeasti Kristukseen, joka lahjoittaisi hänelle oman vanhurskautensa juuri sellaisena kun hän on.
Uskonvanhurskaus on sellainen vanhurskaus joka omistetaan yksin /uskolla/uskolle, jo yksikin tehty teko omaksi vanhurskauttamiseksi, on poispäin Kristuksesta. Ja tämä tekojen ja yrittämisen tie johtaa lopulta vääjäämättä aina vain lisääntyviin tekoihin, legalismiin eli lainvanhurskauden tavoitteluun, ....
... jos se ei tule synniksi, ja parannusta ei tule.
Kun me elämme uskonvanhurskaudessa, niin silloin syntinen on lihansa puolesta (ruumis ja sielu) kokonansa läpikotaisin syntinen, mutta on saanut uskon kautta Kristukselta lahjaksi, korostan - *ilman omia ansioitaan*, Kristuksen täydellisen vanhurskauden vaatteen.
Silloin Jumala ei enää lue hänen syntejään, vaan lukee Poikansa Kristuksen täydellisen vanhurskauden syntisen vanhurskaudeksi. Aamen!
Silloin soivat ne ihanat sydämen kanteleet kiitosta ja ylistystä. Nämä soinnut ovat tuttuja myöskin lestadiolaisuuden alkuajoilta, jolloin herätys oli sitä, mitä sen pitääkin olla.
Mutta uskonvanhurskauteen pääsemiseen on monesti hyvin pitkä ja raskas tie, kasvattajan eli lain alaisuudessa.
Kasvattaja kasvattaan tasan niin kauan kun ihmisellä on jotakin vaelluksen kautta kertynyttä omaa, johon ihminen voi luottaa tulematta kokonaan ja täydellisesti tyhjäksi omasta hyvästään.
Sanalla sanoen, tulee sellaiseksi syntiseksi, jollainen hän oikeasti onkin, ja joka tarvitsee kokonaisen armon, jota ei ole paikkailtu YHTÄÄN omilla ansioilla.
Vasta USKO Kristukseen JOHTAA oikeisiin RAKKAUDEN TEKOIHIN.
Siihen asti teot ovat pakonomaisesti tehtyjä lainomaisia suorituksia, joiden tiedostamattomana motiivina on ihmisten ja Jumalan hyväksynnän ja rakkauden ansaitseminen.
olo tuntuu turvalliselta, kun voi nojata siihen, mitä itse suorittaa ja ansaitsee. Samalla voi pilkata vapaita kristittyjä synnin rakastajiksi. Sanan "usko iloon ja vapauteen asti syntisi anteeksi" toivoisin tulevan todeksi jokaisen kohdalle.
Kyllä kalikka totta puhuu.
Nytkin on eräs paikkakunta sekaisin, kun alkavat tutkia kristityt yhdessä Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä. Ennenkuulumatonta, haluavat tutkia Kristuksen oppia.
Miten tämä mielettömyys selittyy?
Tärkeintä ei ole Jumalan sanan perustus, vaan liikkeen traditio.
Hengellisen kaavun alla vaikuttavat myös poliittiselle puolueelle tyypilliset asenteet ja henkiset vaikuttimet: herraviha, köyhäilyn ihannointi, pappisviha jne.
Meirän pojasta ei herraa tehrä - se sopii myös korpikommunistin suuhun - ja tiukkiksen. Alkaa tietysti laimeta, mutta 50-luvulla se oli vielä melkein sääntö.
Itse vierastan "Lappi-usko"-käsitettä, koska luulen, että sen käyttäminen voi olla kunnioituksen puutetta niitä kohtaan, jotka uskovat olevansa Jumalanlapsia, armosta autuaita ja näkevät yhteydenpidon myös Lapin saarnaajien kanssa tärkeäksi.
He "uskovat" lappiin ainakin siinä mielessä, että haluavat pitää yhteyttä kristittyihin kaikkialla.
Tuon ja vain tuon määritelmän mukaisesti minäkin lukeudun "lappi-uskovaisiin".
Aito ja todellinen yhteydenrakentaminen lähtee vilpittömistä vaikuttimista, yhteisen uskon kokemisesta, siitä yhteisen ilon lähteenä.
Tällainen yhteys ei poista inhimillisiä erimielisyyksiä eikä rakentavaa keskustelua niistä asioista, joissa ei olla samaa mieltä.
Yhteydenkokeminen ei sulje pois myöskään sitä, etteikö inhimillisyys joskus nostaisi päätään myös vallankahvaan mielivien osalta - osa voi kokea suurena arvonnousuna kuulua saarnaajien lähimpään piiriin ja jotkut voivat nostaa lapin saarnaajien julistuksen niin paljon yli muiden, että joka joulu samat ihmiset matkaavat lappiin.
Minun on vaikeaa ymmärtää näitä viimeksimainittuja ilmiöitä, varsinkin kun tiedän, ettei kukaan juuri kehota kovin suurin joukoin matkaamaan, vaan tärkeintähän olisi olla vanhan norjalaissaarnaaja Elvebakin sanoilla "kristittyin kristityt" - eli omalla paikkakunnalla pitää yhteyttä toisiin.
Eihän se matkustelu synti ole, mutta hengellinen turismi on minusta joskus aivan oivallinen nimitys,
Nimikristityn vikaa taitaa meissä kaikissa löytyä, emme ole se suola ja valo, joiksi meidät on kutsuttu.
Puhuit jonkin verran saarnojen sisällöstä ja siitä, miten koet ne vaativiksi. Jotakin tunnistin niissä itsekin.
Se, mikä oli tekstisi ehdoton huippukohta, joka oli sopiva evankeliuminsana myös tälle päivälle oli.... "että suuri yönvalvoja kantoi meidän valvomattomuutemme, että me saamme uskoa."
"Lappi-usko" ja vastaavat termit ovat tosiaan turhan loukkaavia eikä niitä siksi tulisi käyttää.
Itse en pidä Lapin vanhimpia minään mutta näen silti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi pitää yhteys Jellivaaran seurakuntaan. Se on yksi tekijä joka pitää laumaa kasassa. Samoin arvokasta on yhteyden säilyttäminen Pohjois-Amerikan es.lestoihin.
Ylipäätään asetelma jossa olet joko "Lappi-uskovainen" tai Lapin vastustaja on aivan liian mustavalkoinen. Ystävämme George W pitää tällaisesta luokittelusta "olet joko meidän puolellamme tai meitä vastaan". Itse en kuulu mihinkään karsinaan. En ole Lappia vastaan mutta en sen puolellakaan. Keskitietä on hyvä kulkea. Kaikkea porukoitumista ja luokittelua tulisi välttää kristitittyjen välisen rakkauden nimissä.
"Itse en pidä Lapin vanhimpia minään mutta näen silti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi pitää yhteys Jellivaaran seurakuntaan.
Se on yksi tekijä joka pitää laumaa kasassa. Samoin arvokasta on yhteyden säilyttäminen Pohjois-Amerikan es.lestoihin."
Olen eri mieltä. Nimittäin nykyisen johtometodin "luottakaa meihin" mukana on tullut hyvin paljon hajaannusta.
Muistan kuinka eräs heistä (mainituista) nimitteli Helsinkin rukoushuonella julkisessa tilsauduudessa muita kristittyjä, (kun heihin luottavia), sioiksi ja vuohiksi.
Akateemisesti koulutetulta ihmiseltä on lupa osottaa vallan muuta. Tällaisten lasumien jälkeen pitäsi henkilö erottaa tehtävästään välittömästi, ilman irtisanomisaikaa. Ihmettelen ettei mikään hälyryskello varoita.
Muun muassa Iisakson nimitteli naisiakin naaraiksi, röyhkeästi ja häpeämättä. Tällaisen takana on äärimmäinen hengellinen sokeus ja ylpeys vailla vertaa.
Martti Luther ja hänen työtoverinsa olivat sitä mieltä loppuun asti, että paavin virka kirkon päänä sinänsä on oikea.
Se saisi olla, mutta sen pitäisi olla raamatullinen virkakäytäntö.
Tästä on lappikritiikinkin kohdalla kysymys.
Ei muusta.
Lappi-usko ja yhteyden pitäminen Lappiin ja sen seurakuntaan, ne ovat vallan eri asioita.
Kun ne ovat menneet sekaisin, ollaa tässä suossa missä ollaan. Raamattu-kartalta ulkona.
eriseuraisen tuntomerkki. Jo Lutheria haukuttiin paaviksi. Niin tekivät eriseuraiset hajaannusten aikana 1900-luvun taiteessa. He sanoivat lapin vanhinten hengittävän paavin keuhkoilla yms. Sama näyttää jatkuvan vielä tänä päivänä.
Kristillisyys on alennuksessa ja se on lapsentie. Olemme saaneet tulla lastenvaltakuntaan. Jotkut vain ovat kasvaneet niin suuriksi, etteivät enää mahdu sinne. He ovat tulleet niin viisaiksi, että ymmärtävät itse paremmin, kuin Pyhä Henki seurakunnassa ilmoittaa. Jeesus kuitenkin kiittää Isää siitä, että hän on salannut taivaan valtakunnan salaisuudet viisailta ja toimellisilta.
Ota, ystävä kiltti, asioista selvää, ettet joudu kirjoittamaan julkisesti tuollaista soopaa.
Näin on valitettavasti totuus. Jos sinulta ottaisin selvää, niin joutuisin kirjoittamaan soopaa.
Vain "paikkakunta" jäi arvoitukseksi! Vai jäikö?
Tutki itsesi onko sinulla rakkaus ilo ja rauha?
Onko turvallinen ja täydellinen varmuus siitä että jos tuohon kaadut, niin heräät taivaassa?
Jos ilo Herrassa ei ole ihmisen väkevyytenä, niin hänen kannattaisi tutkia rukouksen kanssa sitä, miksi ei.
Jos ihminen kulkee päivästä toiseen kärsivän näköisenä epäilyksissä, mitätöiden ja halveksien itseään ja toisia, niin syy ei ole Kristuksen, olen siitä varma.
Miksi ei ihminen jo silloin osaa arvata että nyt on tullut uskottua itse saatanan valheisiin.
Saatana on hyvin ovela silloin, kun se tulee enkelin haamussa ja lakikirja kourassa. Se ottaa tekstin lihasn heikkouksista ja sanoo, tuollaisena et kelpaa.
Jos ihminen ei siinäkään vaiheessa vielä herää ja sano saatanalle, että oikein sinä sanot, ja juuri siksi minun koko vanhurskauteni onkin Kristuksen uhrissa, lunastustyössä.
Jos sulla ketkulla on minua koskevia vaateita, niin esitä ne Kristukselle, hän on luvannut maksaa joka pennin minun velastani. Sieltä pesee, heippa vaan sulle saatana!
Mikä siis olet neuvomaan? Saarnasi ei koskettanut minua. En tunne itseäni sellaiseksi kuin ajattelet.
"Saatana on hyvin ovela silloin, kun se tulee enkelin haamussa ja lakikirja kourassa. Se ottaa tekstin lihasn heikkouksista ja sanoo, tuollaisena et kelpaa."
Saatanahan on langennut enkeli. Sitähän on kristillisyydessä aina sanottu, että se on silloin vaarallinen kun se tulee valkeuden enkelin haamussa. Voisin myös sanoa, että se on myös vaarallinen silloinkin, kun se tulee esim. Lutherin haamussa. Laestadius kuvaa hyvin tätä asiaa sudella, joka tulee talon lasten luo ja tekeytyy vaarattomaksi tai kuolleeksi. Kuitenkin se voi yht´äkkiä iskeä. Täälläkin yritetään tehdä synti vaarattomaksi, mutta seurauksena voi olla ensin hengellinen kuolema ja sitten iankaikkinen onnettomuus.
Kristillisyydessä on tullut sekin selväksi, ettei rietas anna uskoa. Se on johdattamasta pois Golgadalta. Jeesuksen sovintoveri on tähän hyvä lääke, sitä rietas pelkää ja pakenee.
Toisaalta rietas antaa niiden uskoa vapaasti, jotka ovat hänen omiaan.
Jeesus itse puhuu seuraavaa:
Luuk.18:16. Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
17. Totisesti sanon minä teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle.
Raamattu kertoo Jeesuksen äidistä Mariasta seuraavaa:
Luuk.1:46. Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
47. Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,
48. Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman:
49. Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä,
50. Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät.
51. Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä.
52. Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.
Apostoli Pietari kirjoittaa nöyryydestä ja alamaisuudesta seraavasti:
1.Piet.5:5. Niin myös te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset ja olkaat kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pitäkäät teitänne kiintiästi nöyryyteen; sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
6. Nöyryyttäkäät siis teitänne Jumalan väkevän käden alle, että hän teitä ajallansa korottais.
7. Kaikki teidän murheenne pankaat hänen päällensä; sillä hän pitää murheen teistä.
8. Olkaat raittiit, valvokaat; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielis.
Apostoli Jaakob kirjoittaa kristityille tarpeellisia neuvoja
Jaakobin Epistola 4
1. Kusta sodat ja tappelukset tulevat teidän seassanne? Eikö siitä, (nimittäin) teidän himoistanne, jotka teidän jäsenissänne sotivat?
2. Te himoitsette, ja ette saa sillä mitään. Te kadehditte ja kiivaatte, ja ette sillä voita mitään. Te soditte ja tappelette, ja ei teillä mitään ole, ettette mitään anokaan.
3. Te anotte, ja ette saa, että te kelvottomasti anotte, että te teidän himoissanne sen kuluttaisitte.
4. Te huorintekiät ja huorat! ettekö te tiedä, että maailman ystävyys on viha Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo maailman ystävä olla, hän tulee Jumalan vihamieheksi.
5. Eli luuletteko, että Raamattu sanoo turhaan: henki, joka meissä asuu, himoitsee kateutta vastaan?
6. Ja antaa runsaasti armon; sentähden hän sanoo: Jumala seisoo ylpeitä vastaan, mutta nöyrille antaa hän armon.
7. Niin olkaat siis Jumalalle alamaiset, mutta vastaan seisokaat perkelettä, niin hän teistä pakenee.
8. Lähestykäät Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaat kätenne, te syntiset, ja peratkaat teidän sydämenne, te kaksimieliset.
9. Olkaat surulliset, murehtikaat ja itkekäät. Teidän naurunne kääntyköön itkuksi ja ilonne murheeksi.
10. Nöyryyttäkäät teitänne Jumalan kasvoin edessä, niin hän teitä ylentää.
11. Älkäät toinen toistanne panetelko, rakkaat veljet: joka veljeänsä panettelee ja veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain. Mutta jos sinä tuomitset lain, niin et sinä ole lain tekiä vaan tuomari.
12. Yksi on lain antaja, joka voi vapahtaa ja kadottaa. Kuka sinä olet, joka toista tuomitset?
"Tutki itsesi onko sinulla rakkaus ilo ja rauha?"
Nämä ovat elävän uskon hedelmiä, eivätkä sen perusteita. Autuus on sen ihmisen, jonka synnit ovat anteeksi annetut ja pahat teot pois pyyhityt.
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Se on hienoa, että saat olla tyytyväinen itseesi.
Ota kuitenkin selvää asioista, ettet häpäise omaa hengellistä kotiasi.
Koetko itse että juuri sinua vihataan ? Tämä kokemus voi olla joko kokonaan tai osittain väärä.
Olen kohdannut kaksi sellaista henkilöä, jotka kokivat jotenkin niin. He molemmat kokivat suurinpiirtein samoin, vaikka asuivat eri maissa. He kertoivat minulle että heitä katsottiinkin pahasti.
Tämä kokemus antoi heille vauhtia astua ratkaiseva askel ulos Lammashuoneesta metsätokkaan.
Vaikka tuttu veli sanoikin minun olevan saatamasta. Pyrin silti ymmärtämään häntäkin ja hänen pelkojaan, vaikka en mene itse siihen mukaan.
Minulla on vankka perustura Jumalan sana, eikä ihmisten sanomiset taikka kielteiset tunteet merkitse minun Jumala suhteeseeni mitään.
Kohdistin tämän pelkästään täällä olleisiin viesteihin, jotka ovat minulle kirjoitettu vastauksiksi, ja joissa väitetään että joku henkilö tuntisi minun tunteitani.
Valtaosaltaan kaikki ystäväni ovat hyvin ihania rakastavia ystäviä.
"Martin veli" - Sepehän se siinä! Pidä tukevasti kiinni "vankasta perusturastasi"! Siitä se "Martti-velikin" valtaosaltaan tykkää!
Väärän todistuksen lausuminen on syntiä.
Siksi uskovaisen pitäisi olla tarkkana.
Kannattaisi ihan tutustua tämän 1500 luvulla vaikuttaneen uskonpuhdistajan elämään.
Rakkauden vastakohta on viha.
Tässäkin kirjoituksessa väität, että et vihaa, mutta puhut silti pahaa ja valhetta.
"Totuushan on se ettei kukaan ihminen kykene tuntemaan toisen ihmisen tunteita, ainoastaan omia tunteitaan. Monet eivät valitettavasti paljon tunnista omiakaan tunteitaan, niille ei ole nimeä, varsinkin miehillä tämä on hyvin yleinen vaiva ja puutos."
Ihan politikon puhetta. Tällä perusteella voidaan sanoa, että et tunnista omia tunteitasi. Voidaan myös sanoa oikeuden mukaisesti, että syytöksesi toisten yli-ihmisenä pitämiseen ja monet muut arviot tunteista, jota en nyt ala kirjottamaan, ovat silkkaa valhetta. Et ole uskonut sitä, vaikka siitä on moneen kertaan kirjoitettu. Valheellista on myös tämä arvio:
"Sellaiset Ihmiset jotka eivät kunnioita yli- ihmisiksi korotettujen ihmisten Raamatun vastaisia mielipiteitä, vaan uskovat Jumalan sanan sellaisena kun se on Raamatussa kirjoitettuna, heitä aletaan pelätä ja vihata."
Huomasitko, että syytit toisia vihasta? Mistä voit tietää toisten tunteet?
Luuletko rakkaudella saarnattua parannussaarnaa vihaksi? Mielestäni toisinajatelijat ovat saaneet mellastaa liikaakin. Jos tietäisit, kuinka paljon ja millaisia nimettömiä ja nimellisiä kirjeitä ja puhelinsoittoja Jumalan sanalle uskolliset saarnaajat saavat, niin olisit hiljaa.
"Lopuksi vielä toten sen, että missään nimessä en tarkoita sitä, ettei jokainen saisi uskoa niin kuin uskoo. Ja jokaisella on oikeus kunnioittaa niitä mielipiteitä ja läsityksiä joita itse katsoo ja kokee oikeaksi."
Toteuttaisitkin tätä. Olisin säästynyt paljolta kirjoittamiselta jos et olisi kirjoittanut tänne valheita kristillisyydestä, saarnaajista ja kristityistä.
"Mutta siinä kulkee ehdoton raja, että mitään oikeutta ei ole kenelläkään vaatia muita kunnioittamaan omia käsityksiään ja idoleitaan."
Ihan oikea periaate tämäkin. Ei sinunkaan tarvitse vaatia toisia muuttumaan ja muuttamaan kristillisyyttä sinun mieleiseksesi. Henkilöpalvonta on kyllä väärin, mutta se ei ole henkilöpalvontaa, jos nauttii siitä sanasta, mitä joidenkin henkilöiden suun kautta Jumala Pyhän Henkensä kautta antaa. Rakkaus puhujaa kohtaan on oikein. Käskeehään raamattu rakastamaan lähimmäistään. Vapaus on myös uskoa, että saarna ei ole Jumalan Sanaa, mutta vaikeneminen olisi tässä kultaa ja puhuminen korkeintaa hopeaa. Uskon kuitenkin, että tälläisessä tapauksessa ei kuulijalla ole rakkautta puhujaa kohtaan.