Chrystall

minä tumma nainen, mielessäni vihreäsilmäinen mies.

Takanamme on lähes 2 vuoden vuoristorata: kiihkeää rakkautta, luopumisen tuskaa, tappeluita, sopimisia, kaveruuden yrittämistä. Kaikki aina vaikeaa.

Kun tapasin miehen, tapahtui jotain joka on tapahtunut vain pari kertaa elämässäni. Sain kristallinkirkkaan tiedon, aivan "jysäyksen", että tämä mies on kohtaloni. KUitenkin elämän ollessa kovin monimutkaista, emme ole koskaan päässeet aidon seurustelun asteelle, ja ehkä juuri siksi välimme ovat niin monimutkaiset.

Monet asiat toistuvat, väärinkäsitykset ja mielen pahoittamiset. Kuitenkaan emme ole osanneet päästää toisistamme irti, vaan haluamme pitää toisemme elämässämme. Viime kuukaudet olemme olleet "ollan nyt sitten kavereita" -yhteydessä. Olin itse valmis lopettamaan yhteydenpidon, mutta mies halusi nähdä silloin tällöin.

Nyt luulen, että on aika ratkaisulle. Haluaisin kertoa miehelle, että tunnen vieläkin paljon häntä kohtaan. Mutta: onko hänellä jo joku toinen? Näetkö hänellä enää mitään tunteita minua kohtaan? Vielä vuosi sitten hän vakuutti minun olevan elämänsä rakkaus, oliko mikään siitä totta?

Kiittäen,
ellis
179
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

mutta sellainen tämä teidän elämänne on. Ette voi elää ilman toisianne mutta ette pitkään toistenne kanssa. Jysäyksesi oli oikeassa ja sinä olet sen miehen elämän rakkaus eikä hänellä ole toista vaikka hän on yrittänyt katsella ympärilleen. Helppoa ratkaisua ei ole, mutta teidän pitää pyrkiä löytämään sopiva ratkaisu. Molemmat tarvitsevat tilaa ympärilleen mutta jos olette pitkään erossa, ette kestä pitkään ikävää. Olkaa yhdessä mutta älkää asuko yhdessä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ellis kirjoitti:

minä tumma nainen, mielessäni vihreäsilmäinen mies.

Takanamme on lähes 2 vuoden vuoristorata: kiihkeää rakkautta, luopumisen tuskaa, tappeluita, sopimisia, kaveruuden yrittämistä. Kaikki aina vaikeaa.

Kun tapasin miehen, tapahtui jotain joka on tapahtunut vain pari kertaa elämässäni. Sain kristallinkirkkaan tiedon, aivan "jysäyksen", että tämä mies on kohtaloni. KUitenkin elämän ollessa kovin monimutkaista, emme ole koskaan päässeet aidon seurustelun asteelle, ja ehkä juuri siksi välimme ovat niin monimutkaiset.

Monet asiat toistuvat, väärinkäsitykset ja mielen pahoittamiset. Kuitenkaan emme ole osanneet päästää toisistamme irti, vaan haluamme pitää toisemme elämässämme. Viime kuukaudet olemme olleet "ollan nyt sitten kavereita" -yhteydessä. Olin itse valmis lopettamaan yhteydenpidon, mutta mies halusi nähdä silloin tällöin.

Nyt luulen, että on aika ratkaisulle. Haluaisin kertoa miehelle, että tunnen vieläkin paljon häntä kohtaan. Mutta: onko hänellä jo joku toinen? Näetkö hänellä enää mitään tunteita minua kohtaan? Vielä vuosi sitten hän vakuutti minun olevan elämänsä rakkaus, oliko mikään siitä totta?

Kiittäen,
ellis

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu