Mutta hän vaikuttaa kovin ujolta.. Onko tämä normaalia neitsyen käytöstä? Miten lähestyä tällaista ihmistä ja miten itse näytätte mahdollisia, omia ihastumisen tunteitanne?
Ihastunut neitsyt-naiseen
***
197706
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
itse en näytä ihastumisen tunteita ennen kuin olen ihan varma toisesta osapuolesta, olen tosi varovainen ja cool mutta eiköhän sieltä kuitenkin jotain paista läpi kun uskaltavat yrittää. usko intuitioosi.
jos yrittäisit deittailla minua, saisit olla melko kärsivällinen ja pitkäjänteinen. jos minusta joskus tuntuisi siltä, että epäröit, unohtaisin saman tien koko jutun. miehen pitää olla ihan varma siitä, että haluaa olla juuri minun ja vain minun kanssani. vasta kun se on hänelle selvinnyt, voin mennä mukaan.
onnea matkaan! voin kuitenkin mainita, että kun neitsyt sitten antaa mennä, siitä on oksat pois!
samoilla linjoilla kanssasi.. Miehen on näytettävä, että on varma että haluaa minut ja vain minut. Mutta ei saa kuitenkaan olla ahdistava! Ei saisi lähetellä viestejä joka välissä jne. Myös pieni flirtti ja salaperäisyys uppoaa minuun. Minut täytyy saada nauramaan, ja miehen täytyy osoittaa olevansa kypsä, kohtelias ja rehellinen. Olen otettu, kun minulle uskoudutaan ja kerrotaan jotain salaista tai henkilökohtaista.. Seksinkään suhteen ei minun mielestäni kannata neitsyen kanssa kiirehtiä. Ei ainakaan minun, sillä haluan tuntea kumppanini tarpeeksi hyvin, että voin olla sängyssä normaali hullu itseni.
Vaikutat aivan yhdeltä tutulta ihanalta neitsyt naiselta : ) siis te ilmeisestikin olette juuri tällaisia.
Aivan samoilla linjoilla kanssasi! Onneks en näköjään ole ainut. Miehen on todellakin oltava varma että haluaa vain minut ja näyttää se kanssa. Mies ei kuitenkaan saa olla liian helppo. Rehellisyys on kaiken perusta. Jos kerran petät luottamuksen niin voi olla et turha on enää yrittää mitään, näin ainaki mulla. Lisäks mä ainaki arvostan tekoja paljon enemmän kuin sanoja. Huomioi ihastustasi niin että hänkin sen huomaa mutta älä missään nimessä tyrkytä ittees. Pikku hiljaa hyvä tulee...
Edellä kuvatut ovat tyypillistä minua. Lisäisin vielä että pieni kissa-hiiri-leikki on mukavaa ja haastavaa, mutta sen pitää johtaa eteenpäin. Ihastumisen minussa näkee silmistä kuin myös siitä että ihastukseni lähellä olen hiljainen. Mitä syvimmät tunteeni on sitä hiljaisempi ja ujompi. Tämä tuottaa tietysti suusta hankaluutta jos meinaa päästä lähempää tuttavuutta tekemään. Tähän auttaa vain että kaverin on uskallettava ja otettava minkä haluaa. Itse en ihastukseni lähellä kuule mitään kun veri suhisee korvissa ja lähellä seisoessa tuntuu kihelmöintinä. Näen kaikki usvan läpi ja mut vois puhaltaa kumoon. Olen siis täysin vietävissä. Ihastukseni tuskin tietää tästä mitään ellei osaa lukea kehonkieltä, koska en ole muuten uskaltanut ilmaista itseäni kuin katseella.
siis todellakin juuri näin... oikein naurattaa miten tutulta kuulostaa!
todella tutulta kuulostaa, oon ihan samalainen, kun mun kirjoittama tarina...
minäkään niitä tunteita pahemmin näytä, hyvin harvoin spontaanisti. Toisaalta taas sitten jos huomaan että vastapuoli on luottamuksen arvoinen, ei rajoja ole olemassa. Se tosin saattaa viedä hetken. Kuulostaa ehkä hieman "vanhanaikaiselta", mutta näin se vaan menee..
Näin se juuri on - täsmälleen teidän kaikkien kirjoitusten mukaan. Olen juuri tuollainen, ulospäin saatan vaikuttaa ujolta, etäiseltä, omissa ajatuksissani olevalta, jopa ylpeältä ja tavoittamattomalta, mutta kunhan mies jaksaa yrittää päästä "sisimpääni" ja lähelleni, leikkiä juuri tuota "saalistamis"-leikkiä eikä luovuta helpolla niin...lisäksi tuo luottamukseni voittaminen, se että olen varma miehestä - kaikki tämä saa minut tekemään kaikkeni toisen puolesta ja heittäytymään aivan täysillä tunteeseen. Silloin rajoja ei todellakaan ole olemassa !!!!
Olen juuri nyt rakastunut Kauriiseen, aivan upeaan mieheen ja hän voitti luottamukseni ja olen täysillä hänessä kiinni - valitettavasti hän ehkä säikähti tätä minuna "muuttumistani", otti etäisyyttä, mutta ollaan yhteydessä vieläkin...kunpa nyt malttaisin ottaa päivän kerrallaan enkä roikkua hänessä...rauhoittaa tilanne, niin ehkä me onnistuisimme vielä... Olen nimittäin aivan myyty !!! :))
neitsyesi ?? ;))
Ei tietenkään kannata kiirehtiä, mutta jos jätät tunteesi liian pitkäksi aikaa näyttämättä(=kertomatta), voin olla ihan varma että hän (itsesuojeluvaistonsa varassa)ei suostu mahd.vinkeistä huolimatta uskomaan tätä sinun kinnostustasi ja pakittaa kovin äkkiä. Näin meinasi käydä minulle. Olin kiinnostunut neitsyt-naisestani (kolmas vakava suhde elämässäni, kaikki sattumalta neitsyitä..enkä kyllä varmaan muita huolisi) jo pitemmän aikaa, kunnes lopulta uskaltauduin juttusille. Kävi ilmi että kiinnostus oli ollut molemminpuolista jo kauan, jopa silloin kun hän oli ollut yhdessä exänsä kanssa..Onnea sinulle,ujoja ovat nuo neitsyet, mutta niin mahdottoman ihania luonteeltaan. Ainakin tämä omani.
Luin tätä juttua ja tämä ei ehkä tähän kuulu...mutta kirjoituksesi herätti huomiota koska olet Kaurismies ja rakastunut Neitsytnaiseen...Haluaisin siis tietää miten teillä menee ? Hyvin? Onko erimielisyyksiä ? Onko ollut mitään vaikeuksia ?
Itse olen todella rakastunut Kaurismieheen ja tuntuu että meissä on tosi paljon samaa mutta kuitenkin en aina ymmärrä häntä, hänestä ei "pääse selville", tosin minulle on ennen sanottu ettei minustakaan ota selvää mikä oikein olen.
Neitsyet ovat ehkä ujohkoja, mutta luulen että ujoja erityisesti sellaisen seurassa johon tunteita tai ihastumista...muuten neitsyet tulevat hienosti ihmisten kanssa toimeen eivätkä ujostele. Tosin ovat hyvin rauhallisia ja eivät näytä tunteitaan ulospäin, heistä voi saada sellaisen käsityksen että ovat ylpeitä tai välinpitämättömiä tms...
Haluaisn että voisimme onnistua tämän Kaurismiehen kanssa...muuta en jouluksi toivo !!! :))
...minusta Kauriitkin ovat vähän ujon oloisia ? Onko näin ??
me kauriit kuulemma aika pidättyväisiä olemme. Tämä meidän suhteemme toimii oikein hyvin. Nauramme (paljon) samoille asioille ja elämänarvotkin ovat pitkälti samat. Neitsyeni ajattelee aika paljon muita ihmisiä ennen kuin itseään ja joskus tuppaa tästä asiasta jotain kinaa tulemaan. Tarkoitan että joskus hänen mielestään minä ajattelen liian usein vain itseäni ja minun mielestäni hän taas on liian kiltti. Ja joskus minua taas ärsyttää hänen perfektionisminsa, kun asiat pitäisi aina viedä niin täydellisesti loppuun, vaikka onhan se jossain määrin tietysti ihan hyväkin piirre. Mutta jo noiden ex-naisystävienikin perusteella uskollisia ovat. Ne suhteet kaatuivat ihan muihin juttuihin.
poikkeus NEITSYISSÄ, olen kaikkea muuta kuin ujo.
Näytän tunteeni avoimesti,niin hyvät kuin huonotkin.
Puhetta tulee kuin papupadalta ja olen erittäin vilkas.
Minua ainakin jos ketä on maailman helpointa lähestyä...
Hmm. Kun potentiaalinen kohde tulee kuvioihin, ensin sitä varsinaista tunteen syttymistä harkitaan kauan. Kun rakastuminen on havaittu ja lupa siihen edes omalta puolelta on, onkin hyvin vaikea näyttää mitään niin että Sinäkin huomaisit. Hihittely, typerästi käyttäytyminen tai vallattomaksi ja spontaaniksi heittäytyminen on erittäin epäluontevaa neitsyelle, joten nuo em. rakastumisen merkit jäävät Sinulta piiloon. Ajan myötä neitsyen ihastuminen kuivuu useimmiten juuri siihen, ettemme alennu käyttäytymään huomiotaherättävällä tavalla ja Sinä kyllästyt odottamaan. Iske kiinni hellällä tavalla äläkä jätä omia tunteitasi epäselviksi, arvailujen varaan, neitsyelle. Tee edes yksi tämän maailman neitsytnaisista onnelliseksi.
No en todellakkaan ole UJO. Tietenkin hankalaa jos toinen osa puoli ujo,mutta kylmä hommat hoidan et ujous lähtee,siis jos olen todellakin kiinnostunut hänestä,ihastunut/rakastunut.Toi on totta kun ihast/rakastun. annan kaikkeni mutta auta armias jos mies tekee yhdenkin väärän liikkeen esim.lyö,pettää
niin tältä neitsykältä saa mennä omia teitä. Eipä HÄN sillon välittänyt minusta.Son loppu sit.
Ehkä olen villimpi neitsykäinen,elämää enempi nähnyt,tiedä häntä.Nuorempana mahottoman ujo,joo niin varmaan on toisissakin merkeissä.Wuf...ja noi maku kammarin jutut sit...molen peto,mut jos toinen lahnukka...saa painuu muualle.
Hirmu kiltti olen jos minulle ollaan,et ei säikähtää tarvi.
Kyl me ollaan ihania!Myöntäkää pois!
Olenko poikkeus?
käytöstä. itse en todellakaan näytä tunteita ellen ole ihan varma toisen tunteista. Minun kiinnostumisen voi huomata ainoastaan katseesta ja ehkä hymystäkin. En juurikaan puhu ihastuksen kanssa enkä ainakaan koske häneen missään tapauksessa. mieluummiin pidän etäisyyttä ja tarkkailen häntä kauempaa. Kannattaa edetä varovasti, koska liian hyökkäävä käytös voi pelästyttää tai vaikuttaa epäuskottavalta. minuun ainakin tehoaa suora mutta hieno tunteinen puhe. pitää sanoa suoraan mitä haluaa koska se on hirveää sitten miettiä mitä toinen oikein haluaa. rohkeasti vain juttelemaan aiheella ei niin välii ja sitten voi kysyä ihan suoraa huvittaisko häntä lähtee kahville tai mihin nyt haluatkin häntä pyytää.
Ihana huomata, että muutkin ovat samanlaisia. Olen elänyt sinkkuna muutaman kuukauden ja yrittänyt luoda uusia suhteita. Vaikka tyyppi olisi kiva, niin mua rupee ahdistaa jos se on yli-innokas esim. lähettelee kokoajan tekstiviestejä. Ja sitten tuo -varma tunteistaan- juttu. Minä voin antaa ristiriitaisia viestejä, voin rentoutua vasta kuin tiedän, että tonien osapuoli on varma. Seurustelin vähän aikaa vesimiehen kanssa, siitä soutamisesta ja huopaamisesta meinasi tulla hulluksi. Vesimies ei osaa sitoutua ja Neitsyt ei osaa rentoutua ennen kuin on varma toisen sitoutumisesta.