Nämä kameravertailut ja -testailut ovat digikameroiden myötä milestäni saaneet täysin kieroutuneen ja oudon piirteen. Kamera haukutaan armotta maan tasaan jos kuvassa esiintyy pientäkin rakeisuutta (noise) tai epätarkkuutta. Ihan kuin se olisi valokuvaamisen ainut tärkeä asia enää.
Kaikki tuntuvat lisäksi olevan näissä asioissa eksperttejä. Olisi mielenkiintoista tietää moniko näistä "eksperteistä" KOSKAAN 10-15 vuotta sitten otti valokuvan luupin alle ja totesi että "Onpa onnettoman rakeinen!" ja haukkui päälle sekä optiikan että kameran lyttyyn.
Tämä todennäköisesti johtuu tietokoneesta. Kaikilla on se "luuppi" käden ulottuvilla ja kuvien tarkkuutta on helppo tarkastella kuvaa zoomaamalla.
Lisäksi jopa luottokortin kokoisella kameralla pitää ehdottomasti nykyään voida tulostaa 40x30cm kokoinen kuva jossa ei näy pinintäkään sahalaitaa tai epätarkkuutta - muuten se on täysi paska. Veikkaan että 99% näistä "eksperteistä" ei ikinä ole teettänyt mistään filmikameran kanssa otetusta kuvasta 15x10cm suurempaa vedosta. Nyt siihen vedotaan kun arvostellaan pokkarikameroitakin. Älytöntä.
Näiden "eksperttien" alkuperä ja synty lienee sekin saaneen alkunsa tietokoneen ja netin kautta. Ennen kameran hankintaa seltaan läpi kaikki webbisivut mitä löytyy, ja niiden perusteella sitten tehdään valinta. Eipä siinä mitään, mutta kun kyseisillä nettisivuilla kamerat ovat usein todellisten eksperttien arvioimia, alkavat matti meikäläisetkin käyttämään samoja argumentteja kameroita arvioitaessa, usein tietämättä edes mistä oikeastaan on kyse.
Digikameroista on tullut kiplavarustelun uusi kohde, varsinaista varusteurheilua.
Se että valtaosa ihmisistä eivät omaa silmää ottamaan edes sommitelmallisesti hyvää kuvaa on jäänyt toisarvoiseksi. Pääasia että kuva on veitsenterävä ja että sitä pystyy tujottamaan viiden sentin päästä ilman että pikselit erottuu.
Järki käteen ihmiset!
Kaikki tuntuvat lisäksi olevan näissä asioissa eksperttejä. Olisi mielenkiintoista tietää moniko näistä "eksperteistä" KOSKAAN 10-15 vuotta sitten otti valokuvan luupin alle ja totesi että "Onpa onnettoman rakeinen!" ja haukkui päälle sekä optiikan että kameran lyttyyn.
Tämä todennäköisesti johtuu tietokoneesta. Kaikilla on se "luuppi" käden ulottuvilla ja kuvien tarkkuutta on helppo tarkastella kuvaa zoomaamalla.
Lisäksi jopa luottokortin kokoisella kameralla pitää ehdottomasti nykyään voida tulostaa 40x30cm kokoinen kuva jossa ei näy pinintäkään sahalaitaa tai epätarkkuutta - muuten se on täysi paska. Veikkaan että 99% näistä "eksperteistä" ei ikinä ole teettänyt mistään filmikameran kanssa otetusta kuvasta 15x10cm suurempaa vedosta. Nyt siihen vedotaan kun arvostellaan pokkarikameroitakin. Älytöntä.
Näiden "eksperttien" alkuperä ja synty lienee sekin saaneen alkunsa tietokoneen ja netin kautta. Ennen kameran hankintaa seltaan läpi kaikki webbisivut mitä löytyy, ja niiden perusteella sitten tehdään valinta. Eipä siinä mitään, mutta kun kyseisillä nettisivuilla kamerat ovat usein todellisten eksperttien arvioimia, alkavat matti meikäläisetkin käyttämään samoja argumentteja kameroita arvioitaessa, usein tietämättä edes mistä oikeastaan on kyse.
Digikameroista on tullut kiplavarustelun uusi kohde, varsinaista varusteurheilua.
Se että valtaosa ihmisistä eivät omaa silmää ottamaan edes sommitelmallisesti hyvää kuvaa on jäänyt toisarvoiseksi. Pääasia että kuva on veitsenterävä ja että sitä pystyy tujottamaan viiden sentin päästä ilman että pikselit erottuu.
Järki käteen ihmiset!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kilpavarustelu on varmasti myyjillekin se herkullisin tilanne kun jengi joutuu vaihtamaan uuteen kameraan kolmen kuukauden välein:) tähän tietysti liittyy myös se aikuiselle ihmiselle patologinen suhtautumistapa, että kamera voi olla joka täysin loistava tai täysin paska (hupaisinta, että toisinaan yksi ja sama kamera voi täyttää nuo splitin polemmat päät). Toinen hupaisa piirre on, että kansainväliset tuoteprandit on ihan oikeasti alkanut korvata kansallisvaltiota ihmistä korkeampana yhteenkuuluvuuden tekijänä. Täällä jengi maanpuolustushengessä puolustaa canonia tai nikonia ja välillä loikataan vihollisleiriin (kovin tiukkoja nuo siteet siis eivät ole). Varmasti iso osa meistä käyttää jokaisen kaupasta ostettavan mahdollisuuden tuntea kuuluvansa tähän maailmaan, oli se sitten canon, nikon tai nokia.
Kohina on eräs niistä helpoista argumenteitsta jolla tuotteita voidaan arvioida tai luoda niistä mielikuvia. Kohina on vähän samanlainen helppo suuren kuten megahertsit tietokoneissa tms.
...nääs - luullaan että digikamera ottaa tarkkoja kuvia jopa pimeässä.
Varsinaista huijausta - herkälle negalle saa jotain sentään pitkällä ajalla - mutta digillä ei.
Onhan siinä hyväkin puolensa; jotkut kameranvalmistajat ehkä käyttää osan tuloista tuotekehittelyyn - ihan oikeasti.
No johan pomppas. Digillähän tuo hämäräkuvaus nimenomaan onnistuu. Digillä saa hämäräkuvaan infoa enemmän kuin silmä pystyy maisemasta erottamaan. Eikä siihen tarvita edes mitään huippuvehjettä. Monipuoliset manuaalisäädöt riittää. Kuvaajasta se on kiinni. Pimeässä en viitsi edes kuvata. Eihän siellä ole mitään nähtävää.
Kun aloitin 70-luvulla valokuvaharrastuksen oli harrastajien yleisenä puheenaiheena juuri samat asiat, objektiivin piirtokyky, filmin rakeisuus ym. ym.
Niin... kyllä niitä kuvia ihan luupilla silloinkin katseltiin.
Kyllä niistä rakeista on puhuttu kaikenaikaa.
Kohinalla ja rakeela on kuitenkin vissi ero, kohina on yleensä haitallista, rae on sillointällöin tehokeinokin.
Toki kohinaa lisäillään kuvaan ihan tarkoituksellisestikin, mutta se pitää olla hallittua.
Pistäisitkö jotain linkkejä kuviin josta näkyy selvästi ero kohinan ja rakeisuuden välillä, niin tietää amatööritkin mistä on kyse?
linkkejä. Se tekee aloittelijoille hyvää perehtyä kohinan ja rakeisuuden eroihin.. opettavaista.
En väitäkkään, etteikö rakeisuus olisi haitallistakin, useinmiten onkin, mutta kennon kohinaa ei kyllä parhaalla tahdollakaan voi sanoa tehokeinoksi.
Itse kärsin 2 vuotta kohinaisesta järkkäristä, se riitti sitälajia....
(Osittain OT)
Ei sekään mielestäni tee kuvaajasta experttiä, että hän on 20 vuotta sitten kuvannut filmille ja nyt myöhemmin siirtynyt digikameraan. Sekin on mielestäni liian yleinen käsitys. Lisäksi vähätellään nuoria kuvaajia joilla ei ole ollut mahdollisuutta kehittää omia filmejään omissa labroissaan.
Mutta tämä sama ilmöhän esiintyy mitä erilaisimmilla elämänaloilla. Eikä se ole edes mikään uusi ilmiö, niinkuin tuossa jossakin aikaisemmassa viestissäkin osuvasti mainittiin, ennen oli kansallisvaltiot, nyt merkkituotteet. Eiköhän se vaan ole niin, että ihmisillä on pätemisentarpeensa ja jollakin sitä on tyydytettävä! :o)
Nämä netin keskustelupalstat ovat täynnä joutavaa suunpieksentää, mutta kyllä asiallistakin tietoa ja jopa keskustelua saattaa löytää, jos tietää mitä etsii ja jaksaa etsiä.
Puhuminen on hopeaa mutta vaikeneminen kultaa. Antaa kuvien puhua puolestaan, kyllä ne osaavat arvostaa, joilla on "näkemisen" lahja! :o)