Ohessa kuvaus stalinistiseen traditioon phjaavasta ilmiantomentaliteetista:
KIRJALLINEN KYSYMYS E-1414/99
esittäjä(t): Heidi Hautala (Verts/ALE) komissiolle
(1. syyskuuta 1999)
Aihe: Suurpetojen metsästys Suomessa
Onko komissio tietoinen, että Suomessa harjoitetaan sudenmetsästystä EU:n säädösten vastaisesti? Susia saa metsästää Suomessa vuosittain myönnettävän kiintiön puitteissa 1.11.-31.3. välisenä aikana. Vuonna 1997 myönnettiin lupakiintiö 15 suden ja vuonna 1998 9 suden metsästykseen.
Suomen oma susikanta on hyvin pieni, noin 70-90 yksilöä, eli viisi vuosittain lisääntyvää susiparia. Kun lasketaan mukaan myös sellaiset sudet, joiden pesä ja elinalue on valtaosin Venäjän puolella, vuonna 1997 suomessa arvioitiin olleen 120 yksilöä.
Susia metsästetään vahinkoeläinten poiston nimikkeellä. Suden aiheuttamat kotieläinvahingot ovat kuitenkin vähäiset. Vuonna 1997 suden aiheuttamat vahingot olivat Pohjois-Karjalassa 63 912 markkaa. Niiden torjumiseksi maa- ja metsätalousministeriö myönsi lupakiintiön 10 suden metsästykseen. Vertailun vuoksi vuonna 1997 ahma aiheutti peräti 5 648 700 markan porovahingot. Siitä huolimatta ahman pyyntilupia ei myönnetty.
EYVL C 27 E, 29/01/2000 (s. 56).
Komission jäsenen Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus
(7. lokakuuta 1999)
Suomessa sudenmetsästykseen mahdollisesti liittyvät ongelmat ovat tulleet komission tietoon valitusten kautta. Asiasta on saatu tietoja myös kahden vuoden välein laadittavasta, täytäntöönpantuja poikkeuksia koskevasta kertomuksesta, jonka Suomi on toimittanut komissiolle luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(1) 16 artiklan mukaisesti. Kyseinen kertomus, joka vastaanotettiin komissiossa 9. heinäkuuta 1999, koskee vuosia 1997 ja 1998.
Komissio tutkii parhaillaan kertomusta tehdäkseen päätöksen siitä, onko susien ja muiden suurpetojen ampumista koskeva poikkeus direktiivin säännösten mukainen. Komissio pyysi tästä syystä Suomen viranomaisia toimittamaan lisätietoja neuvoston direktiivin 92/43/ETY 16 artiklassa säädettyjen erityisperusteiden soveltamisesta. Komissio sai nämä tiedot elokuussa 1999. Kun tutkimus on saatettu loppuun, komissio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jos säännöksistä poikkeamista havaitaan.
(1) EYVL L 206, 22.7.1992.
Huomattava on juuri vastauksen alkuosa eli 'ongelmat ovat komission tietoon tulleet valitusten kautta'
KIRJALLINEN KYSYMYS E-1414/99
esittäjä(t): Heidi Hautala (Verts/ALE) komissiolle
(1. syyskuuta 1999)
Aihe: Suurpetojen metsästys Suomessa
Onko komissio tietoinen, että Suomessa harjoitetaan sudenmetsästystä EU:n säädösten vastaisesti? Susia saa metsästää Suomessa vuosittain myönnettävän kiintiön puitteissa 1.11.-31.3. välisenä aikana. Vuonna 1997 myönnettiin lupakiintiö 15 suden ja vuonna 1998 9 suden metsästykseen.
Suomen oma susikanta on hyvin pieni, noin 70-90 yksilöä, eli viisi vuosittain lisääntyvää susiparia. Kun lasketaan mukaan myös sellaiset sudet, joiden pesä ja elinalue on valtaosin Venäjän puolella, vuonna 1997 suomessa arvioitiin olleen 120 yksilöä.
Susia metsästetään vahinkoeläinten poiston nimikkeellä. Suden aiheuttamat kotieläinvahingot ovat kuitenkin vähäiset. Vuonna 1997 suden aiheuttamat vahingot olivat Pohjois-Karjalassa 63 912 markkaa. Niiden torjumiseksi maa- ja metsätalousministeriö myönsi lupakiintiön 10 suden metsästykseen. Vertailun vuoksi vuonna 1997 ahma aiheutti peräti 5 648 700 markan porovahingot. Siitä huolimatta ahman pyyntilupia ei myönnetty.
EYVL C 27 E, 29/01/2000 (s. 56).
Komission jäsenen Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus
(7. lokakuuta 1999)
Suomessa sudenmetsästykseen mahdollisesti liittyvät ongelmat ovat tulleet komission tietoon valitusten kautta. Asiasta on saatu tietoja myös kahden vuoden välein laadittavasta, täytäntöönpantuja poikkeuksia koskevasta kertomuksesta, jonka Suomi on toimittanut komissiolle luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(1) 16 artiklan mukaisesti. Kyseinen kertomus, joka vastaanotettiin komissiossa 9. heinäkuuta 1999, koskee vuosia 1997 ja 1998.
Komissio tutkii parhaillaan kertomusta tehdäkseen päätöksen siitä, onko susien ja muiden suurpetojen ampumista koskeva poikkeus direktiivin säännösten mukainen. Komissio pyysi tästä syystä Suomen viranomaisia toimittamaan lisätietoja neuvoston direktiivin 92/43/ETY 16 artiklassa säädettyjen erityisperusteiden soveltamisesta. Komissio sai nämä tiedot elokuussa 1999. Kun tutkimus on saatettu loppuun, komissio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jos säännöksistä poikkeamista havaitaan.
(1) EYVL L 206, 22.7.1992.
Huomattava on juuri vastauksen alkuosa eli 'ongelmat ovat komission tietoon tulleet valitusten kautta'
Vastaukset 2
Vanhimmat
eikös rikokset (salametsästys, pedofilia, rattijuopot) kuulu ilmiantaa?
Oikea homma, kaikki rosvot ja rikolliset on ilman muuta käräytettävä!
Vanha sananlasku sanoo että likapyykki pestään kotona.
Vaan ainahan nämä ns. "luonnonsuojelijat" ovat omaan pesäänsä paskantaneet kantelujen muodossa, milloin Eeuulle, milloin taas on huudettu greenweeceetä apuun.
Harventamisesta huolimatta susikanta kasvaa vauhdilla, nykyisin taitaa olla jo yli 200 yksilöä.