Olemme kasvattajatuttujeni kanssa käyneet pitkin vuotta keskusteluja eri rotuyhdistysten jalostustoimikunnista ja jalostusohjesäännöistä ja tavoiteohjelmista.
Usein tuntuu unohtuvan se ettei hyviä koiria kasvata jalostustoimikunan jäsenet papereillaan ja kokouspöytäkirjoillaan. Harvassa yhdistyksessä tai rotujärjestössä toimikunnissa jäseninä ovat vanhat kokeneet kasvattajat, jotka tuntevat rodun hyvin.
Monet näistä uusista säännöistä ovat kaukana todellisuudesta ja ovat periaatteessa vain papereita muiden joukossa. Terveystuloksia luetaan kuin piru raamattua. On unohtunut vanha tosiasia, jos jalostaa yhtä vikaa pois saa tilalle yhdeksän muuta.
Puhutaan myös paljon ulkosiitoksesta ja kuitenkin on tosiasia, että nykyään ns. halpatuontimaista tuotettuja materiaalia käytetään tietämättä koirien taustoista juuri mitään. Luomutuotanto tuntuu olevan pääasia.
On aivan erilaista laatia ohjesääntö ja tavoiteohjelma esim. Suomenajokoirille, Saksanpaimenille ja monille muille jossa on populaatio aivan eri asia kuin jossain harvinaisemmassa rodussa.
Enemmän uhkana näen nuo luomu viljelijät jotka astuttavat narttunsa paljon ennen kuin narttu olisi siihen valmis, ja myyvät koiria puhtaasti tuotannollisista syistä. Joka juoksusta astutetaan ja pennut jätetään ilman muuta rekkaamatta.Ainakin välipentueet. Kun narttu väsyy haetaan uusi.
Se mikä minun mielestäni puuttuu on yhteistyö kasvattajien kesken ja avoimuus. Sairaudet vaietaan kuoliaiksi ja vahingossakaan ei uskalleta mainita pentueeseen tulleen jonkun pennun osalta vian. Ei siitä ollaan hipi hiljaa. Jos vika tulee tietoon niin ensimmäiseksi alkaa jutut kiertää, varsinkin jos kasvattaja on saavuttanut jonkintasoista menestystä, näytetään sormella ja kuiskitaan hänellä olevan sohloja koiria.
Sitten syytetään aina kuitenkin sitä urosta.
Avoimuutta kehiin ja keskustelua ilman tuomitsemista. Sitä nyt tarvitaan.
Usein tuntuu unohtuvan se ettei hyviä koiria kasvata jalostustoimikunan jäsenet papereillaan ja kokouspöytäkirjoillaan. Harvassa yhdistyksessä tai rotujärjestössä toimikunnissa jäseninä ovat vanhat kokeneet kasvattajat, jotka tuntevat rodun hyvin.
Monet näistä uusista säännöistä ovat kaukana todellisuudesta ja ovat periaatteessa vain papereita muiden joukossa. Terveystuloksia luetaan kuin piru raamattua. On unohtunut vanha tosiasia, jos jalostaa yhtä vikaa pois saa tilalle yhdeksän muuta.
Puhutaan myös paljon ulkosiitoksesta ja kuitenkin on tosiasia, että nykyään ns. halpatuontimaista tuotettuja materiaalia käytetään tietämättä koirien taustoista juuri mitään. Luomutuotanto tuntuu olevan pääasia.
On aivan erilaista laatia ohjesääntö ja tavoiteohjelma esim. Suomenajokoirille, Saksanpaimenille ja monille muille jossa on populaatio aivan eri asia kuin jossain harvinaisemmassa rodussa.
Enemmän uhkana näen nuo luomu viljelijät jotka astuttavat narttunsa paljon ennen kuin narttu olisi siihen valmis, ja myyvät koiria puhtaasti tuotannollisista syistä. Joka juoksusta astutetaan ja pennut jätetään ilman muuta rekkaamatta.Ainakin välipentueet. Kun narttu väsyy haetaan uusi.
Se mikä minun mielestäni puuttuu on yhteistyö kasvattajien kesken ja avoimuus. Sairaudet vaietaan kuoliaiksi ja vahingossakaan ei uskalleta mainita pentueeseen tulleen jonkun pennun osalta vian. Ei siitä ollaan hipi hiljaa. Jos vika tulee tietoon niin ensimmäiseksi alkaa jutut kiertää, varsinkin jos kasvattaja on saavuttanut jonkintasoista menestystä, näytetään sormella ja kuiskitaan hänellä olevan sohloja koiria.
Sitten syytetään aina kuitenkin sitä urosta.
Avoimuutta kehiin ja keskustelua ilman tuomitsemista. Sitä nyt tarvitaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
joita olen miettinyt minäkin.Siksi pyysin sinua taannoin katsomaan jal.netistä sitä ukin koiraa.Tarviisi asua yksi uma naapurissa,olisi tietolaari vieressä.
minulle ole kiltti, sillä sohlasin oikein kunnolla postini kanssa ja tyhjensin valitettavasti väärän kansion.
laitan.
voi mitään lisätä :)
Mitä tarkoittaa tuo ilmaisu: luomutuotanto? Olen asunut kauan ulkomailla ja varmaan uusia ilmaisuja on jäänyt oppimatta.
rehellinen vastaus. Minä kutsun luomutuotannoksi halpatuontien käyttöä kasvatuksessa.
luomuviljelijä viljelee luomuja ilman huolenhäivää rodustaan. Rodun ulkomuodosta, rodun erityispiirteistä, rodun terveydentilasta piittaamattomia tuottajia kutsun luomutuottajiksi, en kasvattajiksi.
Hyvänä esimerkkinä Venäjän Toy terrieri.
puute/ongelma siitä että ihmisillä on kummallinen tapa ryhmittyä, tulee niinkuin kaksi tai useampia porukoita jossa kyyräillään sitten niitä muita ja niiden koiria (yleinen kateellisuus). Eikö olisi hyvä "yhdistää voimat"
ja myöntää omat virheensä jalostuksessa (koska niitä varmasti jokaiselle tulee ja kantapään kautta oppii) ottaa voimavaroja myös muista kasvattajista, antaa tietoa ja ennenkaikkea olla avoin kuulemaan ja oppimaan. Kaikkista ei tarvitse pitää mutta kaikkien kanssa olisi hyvä tulla toimeen. Toiveajatteluako?
kyllä näkyy joissakin roduissa toimivan aika hyvin.Suomi on pinta-alaltaan liian suuri että kaikki tieto välittyisi kivuttomasti sitä tarvitsevalle.Kuitenkin paikallisesti jotkut rodut toimii ulkopuolisen silmin todella mallikkaasti.
Ja ainahan se on asiassa kuin asiassa,että kun piiri pieni alkaa pyöriä,vauhdista tulee liian kova ja osa tippuu kyydistä.Siksi kaikkien kannattaisi oppia että pieni piiri ei kannata pitkällä aika välillä.
mieletön kilpailu vietti ja sokeus omiin koiriin, pistää ne eri porukat klikkautumaan keskenään. Jos jonkun kennelin koirat voittavat tavallista useammin tai joku koira pärjää liian hyvin, alkaa spekulaatiot kehän reunoilla.