Kun uskoton muuttuu uskovaiseksi, sanotaan, että hän saa kokea "parannuksen armon". Tällainen kokemus varmasti tuntuu joltakin, koska sitä pidetään niin tärkeänä.
Voisiko joku kertoa, miltä "parannuksen armon" saaminen oikeasti tuntuu?
Voisiko joku kertoa, miltä "parannuksen armon" saaminen oikeasti tuntuu?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Lueskelin juuri Juhani Raattamaan elämästä ja hänen kuvauksensa omasta parannuksestaan Lestadiuksen saarnaa kuunnellessaan oli minun mielestäni niin osuva, että kopioin sen tähän:
"Mutta kun sain uskossa ja hengessä katsella veripunaista, orjantappuroilla, kruunattua kuningasta, silloin voima läksi Hänestä ja Kristuksen kärsiminen vaikutti sielussani elävän voiman. Minä uskoin synnit anteeksi vuotaneessa ja priiskuvaisessa veressä, josta myös seurasi ylösnousseen ja elävän Herran Jeesuksen tunteminen. Se, jota etsin kaukaa, se olikin läsnä ja vaikutti ilon ja rauhan sielussani. Olin ennenkin mielestäni uskonut, että Jeesus on kuollut ja kuolleista ylösnoussut, mutta nyt häpesin epäuskoani ja havaitsin, etten olekaan ennen sydämestäni uskonut."
Eri ihmiset kokevat asioita eri tavalla, joten varmastikaan tuo ei ole ainoa versio. Mutta siihen liittyy varmastikin useimmiten ymmärryksen 'muuttuminen', oivallus, että joku, minkä on ehkä luullut tuntevansa, onkin jotain muuta, suurempaa ja todellisempaa.
Ihana vapaus ja rauha. Kuin olisi juossut pitkän matkan ja saavuttaa maalin ja saa kylmää vettä juodakseen ja saa heittäytyä pitkälleen nurmikolle.
Helpotus, keveys. Koko maailma oli yhtäkkiä rakkautta täynnä. Selkeätä, kirkasta. Siihen olisi voinut kuolla vaikka heti eikä olisi ollut pienintäkään epävarmuutta, etteikö taivaaseen pääse. Jonkinlainen avartuminen, laajeneminen. Kiitos.
Ajan myötä tuntemiset ovat vaihdelleet. Joskus saavuttaa ylläkuvatun vapauden ja varmuuden, joskus taas menee turriuskon puolelle ( Ma-ria yhdessä ketjussa puhui siitä ja se on tosi kuvaava sana).
Voi jos kaikki Vl:t tekisivät tuolla tavoin parannuksen niin kuin Raattamaa olisi kaikki hyvin.
Tuo Raattaman kokemus oli kyllä melko teoreettista.
Vaikka olen ollut uskossa ikäni, en ole kokenut mitään suuria elämyksiä.
Ehkä sen kokee vain sellainen, joka niin sanotusti "tulee" jossain vaiheessa uskoon.
Ymmärrän, että jollekkin alkoholin orjalle pääsy alkoholista uskoontulon yhteydessä on suuri ja vapauttava kokemus, mutta rivijäsenelle, joka on imenyt uskoa äidinmaidosta asti, ei tätä kokemusta ole.
Tarkoittaako se parannuksen armo vain niitä, jotka ensimäistä kertaa tulevat uskoon.
Me rivijäsenethän emme tällaista koe koskaan, vaan pannaan normaalisti syntiä pois käymällä seuroissa.
Mitään huikaisevia onnentunteita en ole kokenut uskonelämässä.
Exoottiset elämykset on koettu aivan muulla tavoin kuin uskonelämässä.
Tällaisia hetkiä ovat olleet aviopuolison löytyminen, ensimäisen lapsen syntymä, ripille pääsy, ylioppilaaksi valmistuminen ja viimeinen ilta armeijassa.
..vaan todellisinta todellisuutta ja nimenomaan sitä. Todellisempaa siis kuin mikään, mitä ehkä pitää tavallisesti todellisena. Ei siis mikään tunne tai hurmos, näky tai liikutus tms..
Luther varoittaa rakentamasta uskoa sellaisen varaan, vaan ainoastaan kehottaa pitäytymään sanassa ja sen lupauksissa. Samasta varoittaa myös Paavali kolossalaiskirjeessä:
Kol. 2:18 Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan, joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä. Sellaisen ihmisen tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi,
19 eikä hänellä ole yhteyttä Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla.
Sitä puolestaan, pitäytyykö tosiaan itse siinä sanassa ja sen lupauksissa, kannattaa aina tarkistaa ja pyytää ymmärrystä. Jumalalla on varmasti jotain annettavaa jokaiselle, joka pyytää.
>> Tarkoittaako se parannuksen armo vain niitä, jotka ensimäistä kertaa tulevat uskoon.
Koin sen näin vaikka en vl uskova olekkaan.
Tämä siksi että ehkä vl uskovat uskoisivat uskovia olevan muaallakin kuin lestadiolaisten piirissä.
Kuulis saarnan ensimmäistä kertaa kun kaverin kanssa menimme lämmittelemään yksi Talvi vuosi taisi olla 1982 tai jotain lähelle.
Saarnaaja sanoi sinä voit pelastua ja tulla uskoon Jeesus on vuodatti verensä sinun edestäsi.
Ensimmäistä kertaa elämäsäni kuulin että uskoon tulo on myös kokemus ja ihminen voi tulla uskoon.
No kun menin siitä kotiin niin mietin asiaa ja mietin monta päivää uskon asioita ja rukoilin ja kyselin ylhäältä, miksi on sotia ja muuta pahaa ja kapinoin ajatusta uskoon tulosta ja Jumalasta. No sana oli kuitenkin alkanut vaivaamaan ja sain ymmärrystä että pahuus johtuu ihmisten omista valinnoista ja kapinasta Jumalaa kohtaan jos kaikki olisivat uskossa sotia ei ole ja on väärin syyttää Jumalaa.
No tein päätöksen antaa elämäni Jeesukselle.
Menin taas kokoukseen ja kun kysyttiin onko täällä ketään kun haluaa antaa elämäsnä Jeesukselle tulkoon eteen. Menin eteen rukoiltavaksi ja heti kun puolestani rukoiltiin koin valtaa iloa. Tuntui ympärillä suurinpiirtein kuin enkelit olisivat laulaneet ja ilonneet.
Se oli uskoon tulo.
Onneksi se ei tapahtunut vl-seuroissa niin se ei jäänyt siihen.
Kun siitä menin sitten kotiin tuli mieletön synnintunto. Itkin syntejäni ja rukoilin epätoivoisesti ja luulin että en kestä, no siitä kuitenkin selvisin, mutta moni asia mitä olin laiminlyönyt ja mitä olin tehnyt pahoin vaivisi ja piti kauan rukoilla asioiden puolesta ennenkuin tuli rauha.
Siitä päivästä lähtien Jeesus ja hengelliset asiat ovat olleet aivan todellisia ja Jeesuksen läsnä olo ja Hengen ilo on ollut todellinen.
Kerran rukouksessa ollessani alkoi suusta tulla kielilläpuhumista.'
Ihmettelin mitä tapahtuu kun en ollut kuullut enkä tiennyt sellaista olevankaan. Meni joitain kuukausia tapahtumasta ja tapasin erään uskovan ja hän selitti sen olevan kielilläpuhumista mitä alkoi tulemaan ja se on uskovilla aivan normaalia.
Sen jälkeen olen käynyt uskovien kasteella.
Jumala on todellinen ja vaikuttaa muutosta elämässä, jää pikkuhiljaa asioita elämästä ja hän muuttaa. Ei niin että itselläni olisi lista minkä mukaan muuttelisin ihmisvoimin utseäni.
Herra johdattaa eli laskee asioita sydämelle mitä tehdä ja rukoilla.
Uskon elämä ei todellakaan ole vain synnit anteeksi ja piste. Siitä se lähtee.
Kirjoitin jo yhden viestin, mutta se hävisi. Jos ilmestyy, niin on tämän toistoa. Halusin sanoa tp:lle, että sinulla on etsikon aika, älä heitä sitä hukkaan. Voi jos olisit saanut siellä edessä ollessasi parannuksen armon, ei olisi kotiin tarvinnut lähteä mielettömän synnintunnon kanssa.
Uskonelämä ei ole synnit anteeksi ja piste. Se on elämistä Jumalan armolupausten varassa. Joka päivä on lupa uskoa uudestaan ja uudestaan, aina kun lankeaa.
Sinulla on varmaan joku uudenlainen vaihe uskossasi, kun olet kovasti täällä kyselemässä. Tavallaan olet oikeassa paikassa, on sinulla osoite ainakin tiedossa. Taivaan isän siunausta elämääsi. Kaikista kansoista on Jumala luvannut omansa etsiä.
mukavan lämminhenkinen kirjoitus, johon on helppo yhtyä. Samanlaisia kaivataan lisää tälle palstalle :)
Vl tädillä on kyllä lämmin ja hyvä sydän.
Ilo lukea tuon henkistä kirjoitusta.
No nyt kuitenkin synnintunto tuli vaikka sitä en pyytänyt ja sain rauhan itse rukoillessani.
Eli yksinkin voi tulla uskoon.
Nyt kun olen yrittänyt selittää täällä vl uskoville että he ovat jääneet synnit anteeksi kohtaan ja eivät ole menneet eteenpäin, niin on paljon epäselvyyttä ja riitaakin ollut kun väitän, että vl uskovat eivät julista ja ole sisällä täydessä evankeliumissa, johon kuuluu armolahjat ja muut Hengen ilmoitukset.
Joku raamattu piiri missä tutkitaan mitä raamattu sanoo näistä mainitsemistani asioista olisi hyvä ja ottaisin varmasti sellaiseen osaa ja antaisin omat näkemykset.
Josko sellaisia on niin ilmoittakaa ja varmasti tulen sellaiseen.
voi tulla uskoon, niin silloin paljolti tehdään seurakunta ja muut Jumalan lapset tarpeettomiksi. Raamattu opettaa myös, että aina Jumala lähetti toisen uskovaisen paikalle, saarnaamaan synnit anteeksi. Kun meillä on Raamattu ja ymmärrystä siihen se riittää.
Voisiko joku kertoa tämän raamatun kohdan:
"Raamattu opettaa myös, että aina Jumala lähetti toisen uskovaisen paikalle, saarnaamaan synnit anteeksi."
Kiitos!
Annatko tarkan paikan Raamatusta missä on tuollainen jae/ luku ? Kiitos!
Esimerkiksi Apt.10. Siinä Jumala lähetti Pietarin Korneliuksen luokse. Pietarin puheessa 42. jakeesta alkaen kerrotaan, kuinka Pietari Jeesuksen nimessä saarnasi synnit anteeksi. Lue myös, kuinka valtava vaikutus tällä syntien anteeksi antamisella oli Korneliuksen talossa.
Mitä höpötät, saarnata synnit anteeksi?
Vaikka Paavalilla oli ”avaimet” Hän ei kuitenkaan missään saarnannut syntejä anteeksi, NÄMÄ ON VL RAAMATTUA; ei muuta.
Jae 42 kuuluu; Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että JUURI HÄNET ON JUMALA ASETTANUT elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Lestadiolaiset saarnaa; Jumala on elävien ja kuolleiden tuomari.
Pieleen meni juttusi
Ei Pietari saarnannut syntejä kenellekään anteeksi, vaan hän julisti pelastuksen evankeliumia ihmisille, niinkuin Jeesus oli käskenyt.
Tarkalleen ottaen Apt.10. sanoo näin:
42 Ja HÄN käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että HÄN on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten TUOMARIKSI.
43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka USKOO HÄNEEN, SAA synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Jokainen joka uskoo siihen SANAAN jonka Jeesus julisti, on toivo saada synnit anteeksi. Sen anteeksiannon antaa Jeesus, ei yksikään ihminen. Miksei?
Koska Jeesus näkee jokaisen ihmisen sydämeen ja uskon. Ihminen ei näe kenekään sydämeen eikä uskoon. Siellähän voi joukossa olla sellainen, joka uskoo ennemmin ihmisten oppeja kuin Jeesusta, mutta hänkin "saa" syntinsä anteeksi ihmisen toimilla. Se on valhetta ja luuloa.
Niinpä ihminen ei voi antaa kenenkään syntejä anteeksi.
Ok. Arvasin tuon vastauksesi. Ei aihetta enempään.
Täyttä pas.kaa te vanhoillislestadiolaiset opetatte!
n-n. Noin se asia todellisuudessa on ja toimii. Uskonnot toki voivat tehdä niinkuin luulevat asioiden olevan.
No. Kirjoitin vain mitä Raamatussa lukee. En luule mitään.
Et laittanut, vaan miten VL lukee OMASTA LAISTAAN.
Kes.
Voi ei.. Minun ei ollut tarkoitus aiheuttaa mielipahaa, mutta kiitos teidän vastauksistanne.
Kovasti kamppailen uskonkysymyksien kanssa ja ajattelin tätä asiaa täältä kysäistä.