kun aina puhutaan matkanopeudesta ja huipuista erikseen, niin miten se matkanopeus oikein määritellään? Onko se jokin prosentuaalinen osuus huipuista, vai kuinka se menee?
Matkanopeudesta
tietämätön hän
124367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
nopeutta. Diesel moottorien valmistajat antavat kulutuskäyriä. Omalle bensakoneelle olen etsinyt netistä tietoa eri moottorien ja veneiden testeistä. Mulla V8 max 4600 rpm ja taloudellisin noin 3400 rpm. Sit alkaa kulutus kasvamaan jyrkästi.
Jag har en 100 hk diesel i en halvplanare. Tillverkaren anger max varvtal 3800 rpm, som motorn uppnår tack vare riktigt propellerval. Tillverkaren anger dessutom att motorn får köras högst en timme åt gången med detta varvtal. Detta är alltså toppfarten.
Marchfarten kunde definieras som den högsta fart tillverkaren rekommenderar att man kör kontinuerligt, i mitt fall 3600 rpm.
I praktiken kör jag dock ca. 3400 rpm, eftersom motorbullret är mindre då och båten går bättre i sjön.
Riippuu moottorista, mutta jos luukutat liikaa täysillä niin hajotat koneesi ennen aikoja.
On myös matalakiertoisia heavy duty moottoreita
joista saa ottaa täydet irti ja huoltoväli on
ammattilaiskäyttöön tarkoitettu.
Kaksi esimerkkiä:
2 litrainen Yanmar 77 TDI / Bella 8001, max-kierrokset 3600 ->
12 solmua, max-matkavauhti (marssivauhti) 3200
-> 9 solmua
6 litrainen Iveco 250 TDI / Kulkuri 34, max-kierrokset 2700 -> 23 solmua, max-matkavauhti (marssivauhti) 2450 -> 17 solmua, kuitenkin niin että täysiä voi myös ajaa rajoitetusti
(prosentti käyttötunneista).
Kulutus, veneen ominaisuudet, melu ymv. myös konsultoivat järkevää käytettävää kierroslukua.
Mulla on tollanen 77 heppanen Yanmar, jonka maksimikierrokset on suunnilleen 3600 (15 solmua mun veneellä). Periaatteessa koneen suositeltavin kierrosluku kestävyyden kannalta on n. 2900 (85% huipuista/10.5 solmua). Kts. esim. http://www.yanmarhelp.com/operate.htm
Pelkästään käyntiäänestä kuulee, että näistä kierroksista kone tykkää ja usko vahvistuu aina kun tankkaa tai kurkistaa öljytikkuun. Kulutus nousee aika jyrkästi tästä ylöspäin, ja kone alkaa myös syödä hiukan öljyä, vaikkei vielä puristusmittausten mukaan harva olekaan.
Edellisessä viestissä annoin esimerkilliset
arvot kierroksista ja nopeuksista ja ne olivat
tarkoituksella yläkanttiin (maksimoidaan nopeus, jota kone kestänee, mutta pa-talous heikkenee ja koneen kestoikä lyhenee). Oikeasti Yanmarin fiksu käyntinopeus lienee 3000 rpm:n ja Ivecon
2100 rpm:n tienoilla.
Tuskinpa sitä matkanopeutta on yleispätevästi määritelty missään. Jokainen määrittelee oman matkanopeutensa omista lähtökohdistaan.
Omallaan saa itse kukin pitää vaikka huippunopeutta matkanopeutena. Se ei kuitenkaan ole välttämättä viisasta moottorin kestävyyden, polttoaineenkulutuksen eikä viihtyvyydenkään (lue: moottorimelun) suhteen.
Moottoreiden suurin vääntömomentti saavutetaan yleensä huomattavasti alhaisemmalla käyntinopeudella kuin suurin teho. Moottorin ominaiskulutus eli polttoaineen kulutus moottorin tuottamaa työyksikköä (teho × aika) kohden on normaalisti pienimmillään samoilla käyntinopeuksilla, missä tuo suurin vääntömomenttikin saavutetaan. On luontevaa mitoittaa moottoriteho suhteessa veneen kokoon ja ominaisuuksiin nähden siten, että moottori käy normaalia matkavauhtia ajettaessa tuolla suurimman vääntömomentin / pienimmän ominaiskulutuksen alueella.
Oman uppoumarunkoiseni moottori jaksoi kiertää alkuperäisellä potkurillaan max. 3800 1/min. Pidin matka-ajossa kierroslukumittarin lukemissa 3.000 1/min, jolloin lokini näytti 8,5 solmua.
Viime keväänä vaihdoin potkurin hivenen kookkaampaan ja isonousuisempaan. Maksimikierrokset putosivat jonnekin 3.500-3.600 1/min seutuville. Ajelin kesän entisillä 3.000 varvin lukemilla; nopeus oli nyt luokkaa 9,3 kn.
Moottorin kuormitus matkakierroksilla oli sen verran kovempi, että p-ainetta meni tunnissa 8 litraa, kun sitä oli aiemmin mennyt alle 7 litraa. Kulutus ajettua merimailia kohden kasvoi siis hienokseltaan myös. Vaihtoehtoisesti olisin voinut ajaa entistä 8,5 solmun vauhtia vähän vähäisemmillä kierroksilla, jolloin kulutus olisi todennäköisesti ollut hieman aikaisempia kesiä pienempi niin aika- kuin matkayksikköäkin kohti laskettuna.
Jäähdytysjärjestelmä on aika usein mitoitettu niin "knaftisti", ettei moottoria voi ajaa pitkääkään aikaa täysillä ilman että se ylikuumenee. Tämäkin on yksi syy olla ajamatta urku auki.
Potkuri pitää mitoittaa siten että moottori jaksaa ottaa valmistajan ilmoittamat max. kierrokset, vaikka houkuttelevalta tuntuu valita potkuri max.väännön mukaan ,max. tehoa ei saa yrittää ottaa puolella huippukierroksista.
"Potkuri pitää mitoittaa siten että moottori jaksaa ottaa valmistajan ilmoittamat max. kierrokset"
Tämä ei pienissä (avo)veneissä (paino alle 750 kg) aina onnistu sillä lisämatkuistajat tuovat suhteellisesti enemmän kuormaa kuin esim. 8t painoisessa potskissa ja moottori ei mitenkään voi saavuttaa samaa kierrosnopeutta jos vene on täytee lastattu (ellei sitten potkurin luisto lisäänny lisäpainon suhteessa)!
Eli potkuri on aina kompromissi veneessä (ääripäät joko paljon huippuja vähäisellä kuormalla tai hyvän liukuunnousunopeus täyteen kuormatulla veneellä) ja tähän markkinarakoon on mm. ProPulse tuonut säädettävän potkurin, jossa saapi venee toimimaan paremmin esim. täyteen kuormatussa tilanteessa.
Aion silti jatkaa nykyisen "liian tehokkaan" potkurin käyttöä.
Sillä pienemmällä ja pieninousuisemmalla potkurilla moottori otti täydet kierrokset varsin helposti ja nopeasti. Luulen, että ihanteellinen potkuri olisi jossakin näiden kahden potkuriyksilön välimaastossa.
Runkomuodot ja vesilinja aiheuttaa vain mahtavan peräaallon ja polttoaineen kulutuksen tuollaisella matkanopeudella. Tiputa nopeus 6solmuun niin kulutus laskee alle puolen, teho ja nopeus on hyvä olla tarpeen niin vaatiessa.
Matkanopeus on mielestäni se nopeus jolla vene ja kone käyttäytyvät matkustajien mielestä parhaiten.
Tällöin kriteereinä ovat mm. Koneen käyntiäänen aiheuttama melu (= oltava suht lahainen eikä häiritse esim keskustelua).
Koneen / potkurikoneiston aiheuttama tärinä, Aalto (jos alus on peräaaltoa muodostava on matkanopeutta muutettava peräaallon vaikutusken mukaan = ei saa häiritä muita vesillä/rannalla olijoita)
Koneen taloudellisuus on usein tekijä jolla määritetään matkanopeus, silloin ko kirroslalueella ei myöskään esiinny aiemmin mainittuja "häiriöitä"
Matkaniopeus on siis useimpiena asioiden summa eli nopeus jota on kaikin puolin miellyttävä ajaa.
Usein puhutaan runkonopeudesta. Se onkin uppoumarunkoisilla usein myös ns matkanopeus eli marssinopeus. Liukuvilla veneillä runkonopeutta ei varsinaissti ole jos emme nimeä ns nousukynnystä sellaiseksi. Nousukynnyksen ylitettyään jättää runko peräaallon ja nousee keulaaallon päälle tai sen yli ja alus likuu.
Rnkonopeuden nyrkkisääntönä voidaan pitää normaalieilla uppoumarunkoaluksilla = vesilinjan pituus metreinä = runkonopeus solmuina.