moi!
mull on sellainen asia...:
olen raskaana, rv8 6, minä ja mieheni ollaan tosi onnellisia koska haluttiin sitä lasta todella paljon. minua jännitti tosi paljon kun olen kertonu sen mun äidile. mutt hän otti sen ihan rauhallisesti ja näytti kyll onnelliselt meidän puolesta.
mutt nyt aioin huomata ett se ei ole iloinen tästä asiasta vaan toisin päin! hän ei halua ett meill tulee lasta koska ollaan nuoria ja mun piti tammikuussa aloittaa opiskelun. odottin ett mun äiti auttaisi ja tukisi minua mutt sen mielest hän on aika nuori vielä mummoksi!
en tiedä mitä miettiä... halusin niin kovasti ett voisin keskustella hänen kanssa raskaudestani. mutt hän vain vaihtaa puheenaihetta.
voiko joku neuvoa jotain tai onko ollu samalaisia tilanteita?
=(
mull on sellainen asia...:
olen raskaana, rv8 6, minä ja mieheni ollaan tosi onnellisia koska haluttiin sitä lasta todella paljon. minua jännitti tosi paljon kun olen kertonu sen mun äidile. mutt hän otti sen ihan rauhallisesti ja näytti kyll onnelliselt meidän puolesta.
mutt nyt aioin huomata ett se ei ole iloinen tästä asiasta vaan toisin päin! hän ei halua ett meill tulee lasta koska ollaan nuoria ja mun piti tammikuussa aloittaa opiskelun. odottin ett mun äiti auttaisi ja tukisi minua mutt sen mielest hän on aika nuori vielä mummoksi!
en tiedä mitä miettiä... halusin niin kovasti ett voisin keskustella hänen kanssa raskaudestani. mutt hän vain vaihtaa puheenaihetta.
voiko joku neuvoa jotain tai onko ollu samalaisia tilanteita?
=(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se ole kiinni sinun iästäsi,jotkut mummut ovat vain sellaisia,josta ei ole mummuiksi.
Yleensä tytäräiti suhde on hieman vaikea,niinkuin minunkin kohdalla.
Itse olin 34,kun sain ensimmäisen lapseni ja koko raskauden ajan ,ei äidin kanssa keskusteltu raskaudesta.
Kyllä aika saattaa innoittaa mummit ja papatkin odotukseen. Alussa tuntui että se olin vain minä joka olin innoissani ja olisin halunnut puhua raskaudesta lakkaamatta. Muut tavallaan innostui vasta siinä vaiheessa kun maha alkoi kasvaa ja raskaus tuli konkreettisemmaksi muille...myös miehelle. Alussa sinä vain tunnet olevasti raskaana ja tiedät sen vaikka sitä ei näe...muut näkee sen vasta myöhemmin vatsakummusta.
Nykyään äitini soittaa päivittäin että joko alkaa syntymään :D RV 37 1
Ai niin...äidilläni vaikutti myös se ettei halunnut puhua ja innostua raskaudesta liian aikaisin sillä hän on nuorempana saanu keskenmenon rv12 ja varoittelikin jatkuvasti minua etukäteen mahdollisuudesta menettää alkio.
Minäkin olen vasta 20v. ja äitini oli todella yllättynyt raskaudestani.
Sanoi vaan, että olisi tietty toivonut että olisin ollut hieman vanhempi mutta tukee ja auttaa minua kaikilla mahdollisilla tavoilla, mikä on minulle eerettömän tarkeää. En tiedä miten selviäisin raskaudesta ja vauvan kanssa jos hän ei olisi tukenani!!
Anna äitillesi aikaa...kyllä hän vielä ilostuu asiasta alkujärkytyksen jälkeen. Viimestään kun tulee kääröä laitokselle katsomaan =) Tsemppiä!
kiitos paljon kaikille vastauksista!
en tiedä minkä takia koko ajan hermostun pienistä asioista mutt oli tosi kivaa saada tukea tuntemattomilta ihmisiltä.
hyvää odotusta teille =)