Nimimerkki "Nykypäivänä" kirjoittaa eräässä aiemmassa ketjussa näin vanhoillislestadiolaisuuden seitsemästä synnistä:
"
1. Television ja kaupallisten ohjelmien suosinta (huom. netti-tv sallittu).
2. Rytmillisen musiikin kuunteleminen ja tanssi
3. meikit ja ehostetuotteet (huulikiilto sallittu, koska ei peitetä huulta, vaan parannetaan oman ihokudoksen kiiltoa).
4. Ehkäisy ja syntyvyyden säännöstely
5. ylimääräisen materiaalin kerääminen
6. hulvaton elämäntyyli
7. hiusten värjäminen (huom. permis sallittu). "
Luulenpa, että tämä juttu oli kirjoitettu lähinä huumorimielessä, mutta suurin osa rajoituksista koskee juuri naisia. Vai voiko näitä rajoituksiksi sanoa; nehän ovat ennemminkin tapoja ja opittuja käyttäytymismalleja.
Haluasin kysyä, miten käy turhamaiselle vl:lle. Tunnen erään vanhoillislestadiolaisen tytön, joka on kotoaan muuton jälkeen alkanut varsinaiseksi diivaksi. Tämä lienee harvinaista, mutta ilmeisesti näin voi käydä, kun patoutunut pinnallisuus purkautuu kerrallaan. Voin aivan rehellisesti sanoa, että tuo tyttö on laitettuna aivan sairaan hyvännäköinen. Mutta perhe lieneekin nykyään hänelle paljon etäisempi. Sanotaanko vanhoillislestadiolaisille kotona jossain vaiheessa, että te saatte valita, oletteko lestadiolaisia vai ei? Erään perheen kohdalla olen tällaista ihmetellyt.
Onko näin, että lestadiolaisille miehille on jollain tavalla vähemmän rajoituksia? Välillä ainakin tuntuu siltä. Tai ei heidän käyttäytymiseensä ainakaan kiinnitetä niin paljon huomiota. Mielestäni näillä "rajoituksilla" ei sinänsä pitäisi olla mitään tekemistä uskossa olemisen kanssa.
"
1. Television ja kaupallisten ohjelmien suosinta (huom. netti-tv sallittu).
2. Rytmillisen musiikin kuunteleminen ja tanssi
3. meikit ja ehostetuotteet (huulikiilto sallittu, koska ei peitetä huulta, vaan parannetaan oman ihokudoksen kiiltoa).
4. Ehkäisy ja syntyvyyden säännöstely
5. ylimääräisen materiaalin kerääminen
6. hulvaton elämäntyyli
7. hiusten värjäminen (huom. permis sallittu). "
Luulenpa, että tämä juttu oli kirjoitettu lähinä huumorimielessä, mutta suurin osa rajoituksista koskee juuri naisia. Vai voiko näitä rajoituksiksi sanoa; nehän ovat ennemminkin tapoja ja opittuja käyttäytymismalleja.
Haluasin kysyä, miten käy turhamaiselle vl:lle. Tunnen erään vanhoillislestadiolaisen tytön, joka on kotoaan muuton jälkeen alkanut varsinaiseksi diivaksi. Tämä lienee harvinaista, mutta ilmeisesti näin voi käydä, kun patoutunut pinnallisuus purkautuu kerrallaan. Voin aivan rehellisesti sanoa, että tuo tyttö on laitettuna aivan sairaan hyvännäköinen. Mutta perhe lieneekin nykyään hänelle paljon etäisempi. Sanotaanko vanhoillislestadiolaisille kotona jossain vaiheessa, että te saatte valita, oletteko lestadiolaisia vai ei? Erään perheen kohdalla olen tällaista ihmetellyt.
Onko näin, että lestadiolaisille miehille on jollain tavalla vähemmän rajoituksia? Välillä ainakin tuntuu siltä. Tai ei heidän käyttäytymiseensä ainakaan kiinnitetä niin paljon huomiota. Mielestäni näillä "rajoituksilla" ei sinänsä pitäisi olla mitään tekemistä uskossa olemisen kanssa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ikävä kyllä noin saattaa joskus käydä. Kai toiset ihmiset ovat luonteeltaan enemmän pinnallisia, eikä sille voi mitään.
Naisille on noita "säännöksiä" enemmän ehkä siksi että juuri naisten kaikkeen kaunistautumiseen kiinnitetään eniten huomiota vl:n ulkopuolisten keskuudessa. Miehien elämässään toteuttamat arvot eivät välttämättä näy niin selkeästi ulospäin kuin meikkaamattomuus tai hiuksien värjäämättä jättäminen.