No niin. Olen tapaillut yhtä jouskaria nyt reilun kuukauden enkä silti ole varma hänen tunteistaan. Puhuu monesti tulevasta siihen malliin, että minäkin kuulun osaksi sitä, mutta onko jousimiehillä tapana puhua läpiä päähänsä, vai onko kaikessa niiden sanomassa aina joku totuuden siemen?
Ja sitten on vähän huono ottamaan yhteyttä. Jos minä soitan niin usein ehdottaa tapaamista, mutta itse voi olla soittamatta vaikka viikon jos niikseen tulee. Aina kun ollaan yhdessä niin kohtelee mua kuin kuningatarta mutta en ole tottunut tällaiseen "hitaaseen" etenemiseen. Asiasta on puhuttu ja sovittukin, mutta silti oma epävarmuus ajoin nostaa päätään...
Kommentoikaa jotenkin jos vaikka saisin jotain valaistusta:)
Ja sitten on vähän huono ottamaan yhteyttä. Jos minä soitan niin usein ehdottaa tapaamista, mutta itse voi olla soittamatta vaikka viikon jos niikseen tulee. Aina kun ollaan yhdessä niin kohtelee mua kuin kuningatarta mutta en ole tottunut tällaiseen "hitaaseen" etenemiseen. Asiasta on puhuttu ja sovittukin, mutta silti oma epävarmuus ajoin nostaa päätään...
Kommentoikaa jotenkin jos vaikka saisin jotain valaistusta:)
Vastaukset 14
Vanhimmat
niin ihan varmaan ottaa yhteyttä, se viikko on jouskarille lyhyt aika.Ei se halua aina vaan olla puhelimessa ja "lörpötellä".Tykkää silti, minulla 30 v.kokemus jouskarista.
Ois enemmänkin kommentoitavaa mutta näillä palstoilla on joku "kyttää" mun sanomisia ja haukkuu lapselliseksi. Toivottvasti te toiset saatte ilmaista mielipiteenne vapaasti.
Hyvät jatkot Sulle jouskarin kanssa!
kommentista, itsellä kun tuo parikin päivää tuntuu joskus ikuisuuden mittaiselta niin on joskus vaikea ymmärtää erilaista ajantajua...
Olisi tosi kiva kuulla lisääkin, mitä sulla olisi sanottavaa, ainahan niitä kyttääjiä löytyy joka lähtöön. Kirjoita vaan jos viitsit, kaikki tieto otetaan kullanarvoisena vastaan:)
oletko horoskoopiltasi kenties neitsyt?
Minä olen neitsyt, ja jos ihan suoraan sanotaan niin en tiedä mitään karmeampaa kuin ihmiset joiden/joihin on jatkuvasti pidettävä yhteyttä, tyyliin soitellaan/tekstaillaan päivittäin, nähdään 5 kertaa viikossa (!) ja ihmetellään jos ei kahteen päivään kuulu mitään (jälleen syvä ihmetys, siis onko joku oikeasti sitä mieltä että 2-5 päivää ilman yhteydenpitoa on epänormaalia?!). Itseltä moinen takiainen saisi kenkää alta aikayksikön, hermot menisi kyllä hyvin nopeasti.
Ps. Olen sekä nousevalta että kuumerkiltäni jousimies, ja jos noita horoskooppi(luonne)kuvauksia uskoo niin melkein enemmän tunnistan itseni jousimiehen kuvauksista kuin neitsyen. Mutta luonnollisesti ihmiset ovat yksilöitä ja erilaisia, horoskooppimerkistä riippumatta..
..niin siis puhuin nimen omaan suhteen alkuvaiheesta. Tilannehan tietysti muuttuu jonkin verran viimeistään siinä vaiheessa jos aletaan yhteen muuttamaan. Mutta itselläni on ollut useita suhteita joissa vastapuoli on ensimmäisistä treffeistä lähtien odottanut päivittäistä yhteydenpitoa, ja yksikään näistä suhteista ei toiminut pidemmän päälle; mitä enemmän aikaani annoin, sitä enemmän toinen sitä vaati, kunnes mikään ei enää riittänyt. En saanut olla edes töissä enkä koulussa rauhassa, kotitehtävien tekeminen, tenttiin lukeminen, kampaajalla käyminen, kavereiden tapaaminen ym. olivat vastapuolen tulkinnan mukaan henkilökohtaisia loukkauksia ja selviä merkkejä siitä että en välitä hänestä tippaakaan. Siis kun en voinut viettää JOKAISTA vapaa-aikani minuuttia JOKA päivä vain ja ainoastaan hänen kanssaan, niin umpikujaanhan siinä ajauduttiin. Ja tämä todella koski kaikkia näitä "mikset sä ole kahteen päivään soittanut.."-tapauksia, kaikki noudattivat täsmälleen samaa kaavaa.
Nyt olen kokemuksesta oppinut että jos tyyppi odottaa jatkuvaa yhteydenpitoa/ehdottaa tapaamisia peräkkäisinä päivinä jo suhteen alkuvaiheessa, niin tapaamiset ja yhteydenpito ihan vuorenvarmasti loppuvat siihen. Argh, sitä helvettiä en halua enää koskaan kokea, silläkin uhalla että jään yksin. Parempi niin.
oon itse seurustellut nyt puolisen vuotta jouskarimiehen kanssa enkä aina jaksa käsittää juuri tuota aikakäsitteen venymistä.. omasta mielestä tässä vaiheessa olisi jo ihan luonnollista tavata joka päivä mutta tämä mies ei olekaan ihan samoilla linjoilla, riittää 1-2 kertaa viikossa.. pinna venyy ja välillä tulee räjähdeltyä.. ja samoin ne tulevaisuuden suunnitelmat, toisinaan ollaan ostamassa omakotitaloa ja joskus taas herra on yksin lähdössä ties minne päin maailmaa.. oon kyllä suht. kärsivällinen ihminen että siksi tässä kai vielä yhdessä jatketaan. luonteeltaan tämä jouskarimies on kuitenkin mitä kultaisin ja herttaisin, siis aina silloin kun järjestyy aikaa..;)
vaan härkä, vastauksena ylempään viestiin.
Onpa lohduttavaa kuulla, että muilla on samanlaisia kokemuksia tuon ajankäytön suhteen. Nyt on kulunut huimat viisi päivää ja todellakin päätin, etten ota yhteyttä tällä kertaa, menköön vaikka sitten kuukausi ennekuin soittaa...Ehkä vähän lapsellistakin ajattelua, eihän sillä oikeasti ole mitään merkitystä kuka ensiksi soittaa mutta jos multa kysytään niin minähän soittaisin vaikka joka päivä! Kai tämä vaan tekee hyvää meikäläisen malttamattomalle mielelle joutua odottamaan eikä kaikki tapahdukaan just nyt tässä ja heti niinkuin haluaisin...
Eli voiko jousimies tapailla jotakuta vain "kohteliaisuudesta", niin ettei viitsi/kehtaa sanoa toiselle ettei enää kiinnosta? Olen ymmärtänyt, että ne ovat aika rehellistä porukkaa, päteekö se myös tässäkin? Voinko siis odottaa suoraa puhetta siinä vaiheessa jos kiinnostus lakkaa?
...että me jouskarit olemme diplomaatteja, emmekä välttämättä suoraan kerro ikäviä asioita päin naamaa. Mutta jos suoraan kysytään, niin suoraan myöskin vastataan.... ja kiertelemättä.
Ja vielä tuosta ajasta. Itse ainakin olen erittäin huono ottamaan yhteyttä, tavallaan odotan että minut muistetaan. Toisaalta joissain tilanteissa saatan olla yliaktiivinenkin, asiasta riippuen.
Eli neuvona: KYSY SUORAAN ÄLÄKÄ MIETI.
Minä olen seurustellut yli kaksi kuukautta jouskarimiehen kanssa ja kovin samanlaiselta kuulostaa. Ottaa yhteyttä viisi kertaa viikossa ja tapailua aina kun kiireiltään ehtii. On kuitenkin aina yhtä rakastuneen oloinen. ei auta muu kuin kärsivällisyys. Mielenkiintoista olisi kyllä tetää, kykeneekö sanomaan suoraan, jos ei halua jatkaa seurustelua.
Meillä tilanne on vielä sellainen, ettei useammin tapaaminen tällä hetkellä edes onnistuisi vaikka halua riittäisikin. Sekin turhauttaa vaikka tiedän kyllä tilanteen siitä muuttuvan puolen vuoden kuluttua. Tuntuu vaan ettei se tällä hetkellä haittaa toista yhtään, mennä porskuttaa vaan tyytyväisenä omissa touhuissaan ja minä riudun ikävästä...Osaisikin ottaa tilanteen iisisti mutta ei, pitää vaan panikoida koko ajan.
että ettei vaan kaikki tapailtais samaa miestä? Silloin ymmmärtäis sen kiireen.
heh,minunkin jouskarikultani yhteydenpitofrekvenssi ei päätä huimaa. täytyy ajatella niin, että elää elämäänsä ja kaikki mikä siihen ulkoapäin myönteisenä tulee, on plussaa!
Mä joskarinaisena tunnistan itseni tästä tekstistä täysin (TÄYSIN!!!!) ja hyvinkin paljon miehes vaikuttaa samanlaiselta.
(ja tän arvotuksen vastaus on siis jousimies, joka myöhemmistä kohdista selviää...)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000007&conference=4500000000000086&posting=22000000011662586