Tietääkö kukaan

F.E. Sillanpäällä on muutamia hyviä lyhyitä kirjoja, kuten esim. "Hiltu ja Ragnar" noin 100 sivua, "Ihmisiä suviyössä" noin 230 sivua, "Silja, nuorena nukkunut" noin 260 sivua. Lisää löytyy varmasti myös kirjastoista, joista autetaan kyllä löytämään mielekäs kirja vaikkapa joltakulta muulta kirjailijalta.

Toisaalta, olisiko mielekkäämpää lukea vaikkapa mielenkiintoinen vähän suuremman sivumäärän omaava kirja kuin pakkolukea ja puurtaa tylsän mutta lyhyen kirjan parissa? Sivumäärä ei välttämättä ole avain onneen =)

Lisää Sillanpäästä, jota on aina nautinto lukea, linkin takana:

http://www.aralis.fi/page_exhibition.asp?path=9278,9292,11248,16864,18957

Pentti Haanpäätä. Klassikko,novellisti, suomalaisen proosan ehdotonta kivijalkaa, ja uskottavasti sinulle vielä helppo lukea, koska kirjoittaa lyhyitä juttuja.

Tee siis näin: Mene kirjastoon, hanki hyppysiisi Haanpään kokoelma nimeltä Jutut (käytä kirjastoväen apua jollei hyllystä löydy, voi olla vaikka varastossa) ja hae sieltä esim. tarina nimeltä "Reppuselkäinen mies ja laiha hevonen".
Voi olla, että yllätyt, ja luet ehkä toisenkin jutun...

Rautatie, lyhyt, klassikko, ei huono.

Pikkusen uudempaa.
Oiva Paloheimo Tirlittan.
Opettaja voi väittää vastaan mutta ainakin miun kirjan kannessa lukee Kultaiset Klassikot. Sivuja vain 118. Eikä huono.

Symboliikka niin polveilevaa, että voit selitellä sisältöä miten vain ja olet aina oikeassa.

Tulee mieleen iki-ihanat Muumit a´la Tove Jansson, suomalaista kirjallisuutta parhaimmillaan, eikä varmana kestä kauaa kahlata yksi läpi. Ovathan ne vähän lapsekkaita ja kaikkea, mutta täyttävät kriteerit. Ja Janssoniltahan on tullut aikuistenkin kirjallisuutta, eivätkä nekään ole mitään tiiliskiviä. Ja jos lastenkirjallisuudesta saa jatkaa, niin Kokon Pessi ja Illusia on ainakin klassikko jos mikä... Mutta ei ehkä niin nopeasti luettu. Minna Canthin Anna Liisa on aika nopea, vaikka onkin näytelmämuodossa, ja Todellinen Klassikko ansaitusti isolla kirjoitettuna. Nämä nyt tuli äkkiä mieleen.