Kun katsoin sinua pari kertaa niin molemmilla kerroilla sun katsees oli lukittuna muhun, ja pieni hymy huulilla...mulle tuli heti tunne, että tuut varmasti juttelemaan jossain vaiheessa...ja niin tulit.
Anteeksi, että olen niin sulkeutunut, en pystynyt edes hymyileen sulle, vaikka vaikutit kivalta. Mun avautumisesta ei ole pelkoa, sillä tuskin pystyn avautumaan, mut varmaan nähdään vielä...
Ehkä kuvittelin vain sinun mielenkiintosi tai sitten en...
Anteeksi, että olen niin sulkeutunut, en pystynyt edes hymyileen sulle, vaikka vaikutit kivalta. Mun avautumisesta ei ole pelkoa, sillä tuskin pystyn avautumaan, mut varmaan nähdään vielä...
Ehkä kuvittelin vain sinun mielenkiintosi tai sitten en...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et sinä sitä kuvitellut, kyllä minä tosiaankin olen sinua katsellut.
Vaikutatkin niin ujolta ja oikeastaan kyllä olen jo ajatellut ettet minua olisi millään tavalla noteerannut vaikka sanasen kanssasi vaihdoinkin, joko sinua ei kiinnosta ollenkaan tai sinulla on jo joku toinen...=(
Haluaisin kyllä vielä tulla kanssasi juttelemaan uudestaankin, edes jollain tekosyyllä, taas...=)
Sehän mukava tietää, etten täysin elä haavemaailmassa :)
Se etten osoittanut kiinnostusta, ei johtunut sinusta, vaan omasta ujoudestani...ja kokemattomuudestani...kiinnostus kyllä heräsi jo katseistasi...ja yksinäinenkin olen, eli ei ole ketään toista.
Tule juttelemaan vaan...minulla vaan pitäisi olla tarpeeksi rento olo, että voitaisiin ihan oikeasti keskustella...
Ja ehkä emme ole edes samat ihmiset, mutta aina voi toivoa :)
Niin, tuskin olemme samat ihmiset mutta kuulostaa vain niin samalta. =) Mutta mistäpä sitä tietää.
Ajattelin vain tosiaan ettei sinua kiinnosta kun aina kun yritin saada sinuun kunnon katsetta vilkaisit vain nopeasti tai et katsonut ollenkaan. Muutaman kerran sitten onnistuin niin että huomasit, ainakin niin oletin...
Minulla kyllä kiinnostus heräsi heti kun sinut ensimmäisen kerran näin ja sitten oli pakko jonkin ajan kuluttua tulla sanomaan sinulle edes jotain, vaikka keksiä joku tekosyytilanne...=)
Kyllä haluaisin kovasti tulla uudestaankin juttelemaan, itse asiassa en halua mitään niin paljon kuin tehdä niin. Eli, kunhan vain seuraavan kerran tilaisuuden saan...
Olet ihan yhtä ujo kuin mäkin..ilmeisesti..pakko ottaa rohkaisuja kohtuullisesti..ettei vaan mokais ja olis enemmän rento olo..
Miten sitä meneekin aina puihin vaikka tyyppi on ite mitä rennoin ja mukavin...
Täytyy ottaa ekaks kaveruuden kannalta, ei kai siinä muukaan auta!
Mietin vain tässä että näenköhän sua huomenna, jos vaikka juttusille uskaltautuisin...=) Koko viikonlopun olen taas pähkäillyt ja odottanut viikon alkua.
Kerro sitten myöhemmin näitkö hänet?
me ehkä törmätä jossain vaiheessa, olisiko neljän maissa..:)?
Miksi ei aiemmin vai onko hän eri vuorossa?Jos meinaan olette samaassa työpaikassa?
Toivottavasti et ole hän jonka tänäänkin näin...nimittäin, ihan hävettää, ku olin niin kipsi päällä...miksei voi olla rento...iha kui päätä hakkais seinään...
No niihin aikoihin oltaisiin tosiaan voitukin törmätä tänään...=) Mutta eipä törmätty, turha päivä...=(
No ehkä sitten keskiviikkona.
se täällä minullakin on tuon maanantain jälkeen mielessäin;) Ehkäpä istut vielä siinä tavallisella paikallasi, voimme vaikka vahingossa törmätä taas, kuten joskus kauan sitten;)