Metsäkeskuksen tarjous

Ihmetyttää

Eilen sain puhelin soiton, että he haluaisivat tehdä metsäämme suunnitelman?
Kerroin että meillähän on voimassa oleva. Kertoi nimiä, jotka olivat väittäneet ettei ole, Mutta juuri samat ihmiset olivat tarkastelleet ko suunnitelmaa. Jäkätti liki tunnin, kunnes paljastui, että meidän suunnitelma on paperilla ja heidän on vaikea siirtää sitä sähköiseen muotoon??? Siis jos metsäkeskuksella on voimassa oleva suunnitelma he haluaa metsänomistajalta kovan maksun, että he siirtää sen sähköiseen muotoon. Lopuksi jopa tarjosi ilmaista "synnitelmaa", mutta se olisi vain heitä varten.
Oli kieroilua, jos johonkin suuntaan, mutta vastuuta he eivät ota kuulemma tekemisistään, se jää metsänomistajalle?
Onkohan oikeat työt loppu, tai rakon tyhjennys on jäänyt tekemättä;))

20

2645

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jore

      Ei meilläpäin vaan tollasia juttuja ole. Ihan asiallisesti hoitavat hommansa kyllä. Olisikin tosi suuri vahinko jos en voisi enää luottaa MHY:n kuten nykyään.

      • Jore

        Metsäkeskusta tarkoitin. Sopii kyllä mainitsemaani MHY:nkin.


    • taas katoaa paljon suojatyö...

      kaveri töissä metsäkeskuksessa sanoi näin.

    • mti (AMK)

      Metsäkeskukset tekevät kahdenlaisia suunnitelmia: Aluesuunnitelmia sekä tilakohtaisia suunnitelmia. Tilakohtaiset tekevät tilauksesta, mutta aluesuunnitelmat tietyllä alueella omatoimisesti, jonka jälkeen markkinoivat kyseisen alueen metsänomistajille suunnitelmaa.

      Toisin sanoen metsäkeskukset eivät tarvitse metsänomistajan "siunausta" suunnitelman tekoon / sen siirtämiseen sähköiseen muotoon. Mutta metsänomistajalla ei ole suunnitelman ostopakkoa.

      Onkohan Maunolla mennyt hieman puurot ja vellit sekaisin? :))

      • Kommenttisi

        Mitä helvettiä ne monilla tiedoilla tekevät, kun eivät ota vastuutakaan tekemisistään, jota peräsin?
        Tolla vastaaja Väinöllä on puurot ja vellit jo housussa, kun lukee hänen yhteen suuntaan olevia, metsänomistajia vähätteliviä kommentteja?;)


      • mti (AMK)
        Kommenttisi kirjoitti:

        Mitä helvettiä ne monilla tiedoilla tekevät, kun eivät ota vastuutakaan tekemisistään, jota peräsin?
        Tolla vastaaja Väinöllä on puurot ja vellit jo housussa, kun lukee hänen yhteen suuntaan olevia, metsänomistajia vähätteliviä kommentteja?;)

        Eivät kerää monia tietoja. Tekevät määräysten mukaan aluesuunnittelua. Tilakohtaisia suunnitelmia tekevät liiketoimintana, eli yrittävät markkinoida tilakohtaisia suunnitelmia metsänomistajille. Tilakohtaiset suunnitelmat voidaan tehdä tuoreen aluesuunnitelman pohjalta taikka sellaisen puuttuessa kokonaan maastotöistä alkaen uusiksi.

        Totta kai he yrittävät markkinoida suunnitelmia, koska se on bisnestä, samalla tavalla kuin puhelinmyyjät markkinoivat lehtiä. Mutta huomaa, että ei ole pakko ostaa, vaikka tarjotaan. Ja toisaalta voi yrittää tarjota, vaikka joku ensi töikseen kieltäytyy.


    • sitkeä nainen

      samasta paikasta ja yritti kaikkensa,jotta olisimme maksaneet tuhat euroa tyhjästä. Sanoin että suunnitelma on siinä kun tilaan moton mettän laitaan. Joka toinen puu alta harventaen nurin. Suunnitelmahan tehtiin kymmenen vuotta sitten,itse olin kävelemässä kaksi päivää metässä mukana ja kaikki lohkot tiirattiin tarkkaan. Ei sitten millään olisi luovuttanut,pistin luurin kiinni.

      • hepa

        maksaa suunnitelman teettäminen tänäpäivänä. Lienee hehtaaritaksa perustainen.

        Jos viitsitte laittaa hintoja olisi ihan kiva tietää raaskiiko teettää, olisi taas suunnitelman teettäminen ajankohtainen.


      • metsänkävijä
        hepa kirjoitti:

        maksaa suunnitelman teettäminen tänäpäivänä. Lienee hehtaaritaksa perustainen.

        Jos viitsitte laittaa hintoja olisi ihan kiva tietää raaskiiko teettää, olisi taas suunnitelman teettäminen ajankohtainen.

        Mhy:n tekemänä erillissuunnitelmana maksaa noin 20 € 10,00 €/ha ilman alvia, ja vanhan (4-10 v) ms:n päivitys 8,5 €/ha. Tällaisia Pirkanmaalla, samaa suurusluokkaa lienevät joka puolella. Aluesuunnittelun yhteydessä suunnitelmia tarjottaneen edullisemmin, oman tilasi osalta saat aluesuunnittelun vaiheesta tietoa paikalliselta metsäkeskukselta tai omalta mhy:ltäsi. Olemassa olevan kohtuutuoreen metsäsuunnitelman voi siirtää myös verkkoon, mutta se kustantaa 40-50/v. Jos ei välitä leikkimisestä niin kannattaa pohtia, mikä on sellaisen todellinen tarve.


    • Chester1

      Kovin jotkut suhtautuvat epäillen metsäsuunnitelmiin ja niiden tarpeellisuuteen,
      yleensä sellaiset jotka eivät metsiään paljon hoida tai sitten hoidetaan tyyliin kaikkipois ja katsotaan kasvaako tilalle jotain.Jos metsä on siinä kunnossa että moton saa laittaa rajalta rajalle harventamaan kielii tämä juuri em. metsänhoidosta. Metsäsuunnitelmien ( ainakin omien) perusajatuksena on hyvä,taloudellisesti kannattava metsänhoito ja tasaiset hakkuutulot ja miksei myös tasaiset metsänhoitomenot vaikkei nyt ihan vuosittain.Tämä on selkeästi metsänomistajan etu, kuten myös puuta käyttävän teollisuuden.Metsäsuunnitelma ei ole mikään ehdoton totuus vaan suunnittelijan näkemys tilan metsänhoidosta.Metsänomistaja on tervetullut laadinta vaiheessa esittämään omat ajatuksensa ja myös sen mukainen suunnitelma laaditaan kunhan se ei ole lakien vastainen.Valmista suunnitelmaa voi mielinmäärin soveltaa esim. puun hinta kehityksen mukaan.
      Arvelen että,nykymaailmassa harva ostomies tuhlaa aikaansa peruskartan kanssa tuhraamiseen ja metsässä juoksemiseen vaan yleensä aina ovat jotkin suunnittelutiedot käytössä.Siis voimassa olevat tai vanhentuneet. Mhy;t käyttävät omissa toimissaan sekä Mo;n suunnitelmia että välialuesuunnittelutietoja.Metsäkeskus käyttää suunnittelutietoja metsälakien valvontaan ja esim. neuvonnan yhteydessä.Ei metsäsuunnitelma ole edellytys hyvälle metsänhoidolle ja tiedän metsänomistajia jotka hoitavat mallikelpoisesti ilman suunnitelmaakin,mutta on se talokin helpompi rakentaa kun on jokin visio millainen tehdään.Ja puukaupasta vielä. On paljon helpompi kilpailuttaa ostajia kun on selkeät kuviotiedot ja arviot puumääristä kuin tarjota jotain harvennuspuustoa tuolta pellon takaa siinä Mönttisen rajan tuntumassa.Itse teen suunnitelmia ja myös niitä kauppaan.30ha suunnitelman tekemiseen menee maasto- ja kompuutteri töineen n. 2 päivää. Metsänomistajalle em.suunnitelma maksaa n.270 euroa bruttona.Tekee 16e/työtunti.Itse tosin en saa sitäkään.Mutta jos otat ammattimiehen työhön kuin työhön saa sitä helposti 30-40 euroa tunnissa maksaa,joten en pidä suunnitelmaa loppujen lopuksi hirvittävän kalliina investointina.Mutta kaikki on suhteellista.Jos metsäsuunnitelma ei kiinnosta sano tarjoalle, että ei kiitos.Kyllä minä ainakin ymmärrän siinä vaiheessa puhelun lopettaa se kun on muutenkin niin ihanaa niitä soitella.

      • ei tarvitse suunnitelmia

        Jos itse hoitaa omaa metsää, niin ei välttämättä tarvitse mitään, toisten laatimia suunnitelmia, koska itse tietää kaikkein parhaiten metsänsä sen hetkisen tilanteen.
        Yleensä niiltä jotka noudattavat kirjaimellisesti suunnitelmaa, loppuu järeämpi hakattava puu aikaisemmin kuin niiltä jotka eivät noudata suositeltuja vuosittaisia hakkuumääriä.


      • hyvälaatuisia

        Jos puuta kasvattaa liian nopeasti, liian harvassa, tulee tulevaisuudessa pula hyvälaatuisesta puusta. Nopeasti kasvatettu puu on hyvin haurasta. Metsistä lähtevän tukkipuun osuus tulee hyomattavasti pienentymään.
        Kun motohakkuut alkoivat 1970-1980 luvuilla voimakkaasti, niin silloin metsät oli täynnä hyvälaatuista vanhaa kunnon puuta.Oliko silloin metsäsuunnitelmia tehty? Miksi sitten nykyisin kun kaikki tieto ja taito pitäisi olla tiedossa puun kasvatukseen, kasvatetaan tahallaan huonolaatuisia metsiä?
        Ei ole ihme että tukkipuun laatuhinnoittelu on tullut. Lisäksi puiset rakennelmat jotka on rakennettu nopeasti kasvaneesta pehmeästä puusta, eivät kestä sitä kuormitusta mitä kunnon puusta rakennettu kestää.
        Pitäisi panostaa tukkipuun kasvatuksessa laatuun.


      • kyllästynyt
        hyvälaatuisia kirjoitti:

        Jos puuta kasvattaa liian nopeasti, liian harvassa, tulee tulevaisuudessa pula hyvälaatuisesta puusta. Nopeasti kasvatettu puu on hyvin haurasta. Metsistä lähtevän tukkipuun osuus tulee hyomattavasti pienentymään.
        Kun motohakkuut alkoivat 1970-1980 luvuilla voimakkaasti, niin silloin metsät oli täynnä hyvälaatuista vanhaa kunnon puuta.Oliko silloin metsäsuunnitelmia tehty? Miksi sitten nykyisin kun kaikki tieto ja taito pitäisi olla tiedossa puun kasvatukseen, kasvatetaan tahallaan huonolaatuisia metsiä?
        Ei ole ihme että tukkipuun laatuhinnoittelu on tullut. Lisäksi puiset rakennelmat jotka on rakennettu nopeasti kasvaneesta pehmeästä puusta, eivät kestä sitä kuormitusta mitä kunnon puusta rakennettu kestää.
        Pitäisi panostaa tukkipuun kasvatuksessa laatuun.

        Puun laatukasvatukseen ei ole sitten 50-luvulla alkaneen aukkohakkuuhurman kiinnitetty paljonkaan huomiota. Kun esiesien aikana kasvunsa aloittaneet vanhat metsät saadaan hakatuksi, tulee vielä ankarampi pula laatupuusta, erityisesti männyn kohdalla.

        Kannattaako näiussä ilmasto-olosuhteissa kilpailla kuitupuun kasvatuksessa suotuisampian ilmastovyöhykkeiden kanssa? Nykyisellä turbokasvatuksella saadaan löyhärakenteista, ulko-oloissa lahonkestämätöntä puuta. Hyvällä tiivissyisellä tavaralla on varmasti kysyntää maailman markkinoilla. Puurakentamisen suosio kasvaa kotimaassakin. Sitäpaitsi meillä on tulossa virheellisen uudistamisen aiheuttama mäntykuitupuun ylitarjonta. Se on oikeastaan jo nyt. Taannoin uudistettiin paljon männylle runsasravinteisia maapohjia, jotka nyt kasvavat sahapuuksi kelvotonta paksuoksaista mäntyä.

        Jos noudattaisin metsäsuunnitelman suosituksia, metsistäni 50 % pitäisi hakata aukoksi välittömästi. Sen jälkeen sieltä ei tukkipuuta myytäisi ainakaan 20 vuoteen. Hirmuiset uudistuskustannukset - maapohjat ovat reheviä - lisäksi söisivät tuotosta suuren osan. Tämäkö on kestävää, taloudellista metsänhoito metsänomistajan kannalta? Olen päätynyt uudistamaan osan poimintahakkuilla. Lieneekö laillista näiden aukkohakkuuasiamiesten mielestä?


      • laatukasvattaja
        kyllästynyt kirjoitti:

        Puun laatukasvatukseen ei ole sitten 50-luvulla alkaneen aukkohakkuuhurman kiinnitetty paljonkaan huomiota. Kun esiesien aikana kasvunsa aloittaneet vanhat metsät saadaan hakatuksi, tulee vielä ankarampi pula laatupuusta, erityisesti männyn kohdalla.

        Kannattaako näiussä ilmasto-olosuhteissa kilpailla kuitupuun kasvatuksessa suotuisampian ilmastovyöhykkeiden kanssa? Nykyisellä turbokasvatuksella saadaan löyhärakenteista, ulko-oloissa lahonkestämätöntä puuta. Hyvällä tiivissyisellä tavaralla on varmasti kysyntää maailman markkinoilla. Puurakentamisen suosio kasvaa kotimaassakin. Sitäpaitsi meillä on tulossa virheellisen uudistamisen aiheuttama mäntykuitupuun ylitarjonta. Se on oikeastaan jo nyt. Taannoin uudistettiin paljon männylle runsasravinteisia maapohjia, jotka nyt kasvavat sahapuuksi kelvotonta paksuoksaista mäntyä.

        Jos noudattaisin metsäsuunnitelman suosituksia, metsistäni 50 % pitäisi hakata aukoksi välittömästi. Sen jälkeen sieltä ei tukkipuuta myytäisi ainakaan 20 vuoteen. Hirmuiset uudistuskustannukset - maapohjat ovat reheviä - lisäksi söisivät tuotosta suuren osan. Tämäkö on kestävää, taloudellista metsänhoito metsänomistajan kannalta? Olen päätynyt uudistamaan osan poimintahakkuilla. Lieneekö laillista näiden aukkohakkuuasiamiesten mielestä?

        Tarkoittanet poimintahakkuilla yläharvennusta. Se on sallittu metsänkäsittelymuoto, voit hoitaa metsäsi vaikka koko kiertoajan ylä-/ laatuharvennuksilla, kunhan lakirajat eivät rikkoudu. Suosittelen Hynynen ym. tuoretta kirjaa Tuottava metsänkasvatus (Metsäkustannus), siinä on mm. varsin ansiokkaasti vertailtu erilaisten metsänkasvatustavoitteiden ja metsänkäsittelytapojen vaikutusta tulevaan taloudelliseen tulokseen.


      • kannot?
        hyvälaatuisia kirjoitti:

        Jos puuta kasvattaa liian nopeasti, liian harvassa, tulee tulevaisuudessa pula hyvälaatuisesta puusta. Nopeasti kasvatettu puu on hyvin haurasta. Metsistä lähtevän tukkipuun osuus tulee hyomattavasti pienentymään.
        Kun motohakkuut alkoivat 1970-1980 luvuilla voimakkaasti, niin silloin metsät oli täynnä hyvälaatuista vanhaa kunnon puuta.Oliko silloin metsäsuunnitelmia tehty? Miksi sitten nykyisin kun kaikki tieto ja taito pitäisi olla tiedossa puun kasvatukseen, kasvatetaan tahallaan huonolaatuisia metsiä?
        Ei ole ihme että tukkipuun laatuhinnoittelu on tullut. Lisäksi puiset rakennelmat jotka on rakennettu nopeasti kasvaneesta pehmeästä puusta, eivät kestä sitä kuormitusta mitä kunnon puusta rakennettu kestää.
        Pitäisi panostaa tukkipuun kasvatuksessa laatuun.

        Älkää ihmeessä metsästä antako kerätä pois latvuksia ja kantoja, sillä puiden kasvu tarvitsee ne maanparannusaineeksi. On käsittämätöntä, että samaan aikaan kerätään oksat ja kannot metsistä ja sitten ihmetellään että miksi puiden taimilla on hivenaineiden puutoksia. Metsiin ei kannata myöskään apulantaa kylvää, sillä se vain turhaan rehevöittää aluskasvillisuutta ja kasvattaa huonolaatuista puuta.


      • juissi
        kannot? kirjoitti:

        Älkää ihmeessä metsästä antako kerätä pois latvuksia ja kantoja, sillä puiden kasvu tarvitsee ne maanparannusaineeksi. On käsittämätöntä, että samaan aikaan kerätään oksat ja kannot metsistä ja sitten ihmetellään että miksi puiden taimilla on hivenaineiden puutoksia. Metsiin ei kannata myöskään apulantaa kylvää, sillä se vain turhaan rehevöittää aluskasvillisuutta ja kasvattaa huonolaatuista puuta.

        Niistä oksista ei irtoo sellaisia ravinteita, joita puun taimet voivat käyttää hyväkseen sellaisia määriä, että niitä kannattaa paapoo.


      • ettei irtoa...
        juissi kirjoitti:

        Niistä oksista ei irtoo sellaisia ravinteita, joita puun taimet voivat käyttää hyväkseen sellaisia määriä, että niitä kannattaa paapoo.

        vihreissä osissa ja pikkuoksissa on yhtä metsän lannoituskertaa vastaava määrä ravinteita. Yksi metsälannoitus (150 kg typpeä/ha) kustantaa levitettynä n. 200 eur/ha. Ehkei sitä jonkun mielestä kannata paapoa.


      • kyllästynyt
        laatukasvattaja kirjoitti:

        Tarkoittanet poimintahakkuilla yläharvennusta. Se on sallittu metsänkäsittelymuoto, voit hoitaa metsäsi vaikka koko kiertoajan ylä-/ laatuharvennuksilla, kunhan lakirajat eivät rikkoudu. Suosittelen Hynynen ym. tuoretta kirjaa Tuottava metsänkasvatus (Metsäkustannus), siinä on mm. varsin ansiokkaasti vertailtu erilaisten metsänkasvatustavoitteiden ja metsänkäsittelytapojen vaikutusta tulevaan taloudelliseen tulokseen.

        Tietoa näistä ns. yläharvennuksista en ole viralliselta taholla saanutkaan. Koko asiaan suhtaudutaan ikäänkuin se olisi pahimmanlaatuista metsän hävittämistä.


      • Chester1
        kyllästynyt kirjoitti:

        Puun laatukasvatukseen ei ole sitten 50-luvulla alkaneen aukkohakkuuhurman kiinnitetty paljonkaan huomiota. Kun esiesien aikana kasvunsa aloittaneet vanhat metsät saadaan hakatuksi, tulee vielä ankarampi pula laatupuusta, erityisesti männyn kohdalla.

        Kannattaako näiussä ilmasto-olosuhteissa kilpailla kuitupuun kasvatuksessa suotuisampian ilmastovyöhykkeiden kanssa? Nykyisellä turbokasvatuksella saadaan löyhärakenteista, ulko-oloissa lahonkestämätöntä puuta. Hyvällä tiivissyisellä tavaralla on varmasti kysyntää maailman markkinoilla. Puurakentamisen suosio kasvaa kotimaassakin. Sitäpaitsi meillä on tulossa virheellisen uudistamisen aiheuttama mäntykuitupuun ylitarjonta. Se on oikeastaan jo nyt. Taannoin uudistettiin paljon männylle runsasravinteisia maapohjia, jotka nyt kasvavat sahapuuksi kelvotonta paksuoksaista mäntyä.

        Jos noudattaisin metsäsuunnitelman suosituksia, metsistäni 50 % pitäisi hakata aukoksi välittömästi. Sen jälkeen sieltä ei tukkipuuta myytäisi ainakaan 20 vuoteen. Hirmuiset uudistuskustannukset - maapohjat ovat reheviä - lisäksi söisivät tuotosta suuren osan. Tämäkö on kestävää, taloudellista metsänhoito metsänomistajan kannalta? Olen päätynyt uudistamaan osan poimintahakkuilla. Lieneekö laillista näiden aukkohakkuuasiamiesten mielestä?

        Jos puolet pinta-alasta on uudistuskypsää metsää ollaan juuri siinä tilanteessa jota tasapainoisessa metsänhoidossa tulisi välttää. Samalla kertaa tulee suuret määrät uudistushakkuuta, isot uudistusalat, isot taimikonhoitoalat ja merkittäviä tuloja ei seuraavaan 50 vuoteen.Ei ole mitään mieltä hakata em. tavalla kuten totesit. Aukoksi huonokuntoisimmat ja vanhimmat kuusikot esim.n.15% pinta-alasta ja lopuille vielä valikoiduille kuvioille harvennusta vaikka sitä yläharvennustakin. Yläharvennusta on tullut tehtyä kotometsissäkin ja tulokset on ihan ok. Kaikkiin kohteisiin ei kyseinen tapa kuitenkaan sovi.Poiminta hakkuu on mo;n itse tehtynä ihan ok kunhan katsoo ,että puusto ei tule harsituksi.Moto hakkuuna kyseenalaista, mutta puunkorjuun ammattilaiset osanevat vastata paremmin.


      • Mopo pöpi
        kannot? kirjoitti:

        Älkää ihmeessä metsästä antako kerätä pois latvuksia ja kantoja, sillä puiden kasvu tarvitsee ne maanparannusaineeksi. On käsittämätöntä, että samaan aikaan kerätään oksat ja kannot metsistä ja sitten ihmetellään että miksi puiden taimilla on hivenaineiden puutoksia. Metsiin ei kannata myöskään apulantaa kylvää, sillä se vain turhaan rehevöittää aluskasvillisuutta ja kasvattaa huonolaatuista puuta.

        Minkähä takia se tuo kantokäsittely urealla on sitten yleistymään päin.Ekös sillä yritetä estää juuristo tauteja.Ei muuta ku pois vaan kaikki risut ja männynkävyt.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1935
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      850
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      845
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      728
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      710
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      677
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      671
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      644
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      642
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      635
    Aihe