Onnellinen itsenäisyyspäivänä

Aina itsenäisyyspäivänä tulee erikoisen onnellinen olo.
Tuntuu että siinä päivässä on jotain aivan erityistä. Niinkuin sellainen pyhyys (Maan pyhyys) lepäisi maisemassa. Ei mikään 'kirkollinen' pyhyys, vaan sellainen pyhyys mikä on oman maan pyhyys, sen jonka isämme ja isoisämme ovat meille omalla verellään ja uhrauksillaan lunastaneet.

Illalla sytytän kynttilät, elävät tulet, 2 kappaletta jokaiselle ikkunalle. Katson hämärään maisemaan, joillain muilla ikkunoilla on myös elävät kynttilät. Ilahduttaa! Itsenäisyytemme on toisillekin arvokas ja juhlistettava.

Ehkä satelee hiljalleen lunta, on kaunista ja hiljaista. Ja ne kynttilät. Ja se erityinen tunnelma. Taas kerran liikutun ja järkytynkin tästä itsenäisyydestämme. Maailmassa ei ole sen pyhempää kuin esi-isiemme maa, jossa voimme elää.