Oma aselajini armeijan aikoihin oli KRH, kokemusta on sekä 81mm ja 120 mm kranaatinheittimistä.
Kun ammutaan 81 mm heittimellä "niin nopeasti kuin lähtee" on lataaja täystyöllistetty. 20 kranaattia minuutissa eli "huomiolataatulta-PLAX-huomiolataatulta-PLAX-huomiolataatul.." Jnejne. Noin 3 sekuntia laukausten välillä, kädet käyvät lennossa. 120 mm heittimellä tulinopeus on aavistuksen hitaampi, laukausten väli noin 4 sekuntia. Ammunnan aikana heitinmiehistöllä on päässään kuulosuojaimet ja oman heittimen ammusten lähtölaukaukseen sekoittuu vielä muiden kranaatinheittimien lähtölaukausten ääni.
Lataaja suorittaa latausliikkeet niin nopeasti ja konemaisesti että jos kranaatti jää putkeen hän ei välttämättä sitä huomaa ennenkuin seuraava kranaatti jo valuu putkesta alas.
Aikanaan ammuimme kahdella 81mm putkella näytösammuntaa ja toiseen heittimeen tuli syttymätön, iskusytyttimellä varustetut kranaatit kiikutettiin kiireen vilkkaan minun heittimelleni ja "ÄkkiäÄkkiäTultaTulta".
Lataaja toimii sekä 81mm että 120mm heittimellä kovan paineen alla ammunnan aikana, varsinkin jos ammutaan näytösammuntoja ja kranaattien räjähdysten tulee ryöpyttää maalialueen moreenia yhtenä nauhana katsojien iloksi(?). Inhimillisen erehdyksen mahdollisuus kasvaa suureksi ja pahin mahdollinen seuraus on tämä onnettomuus mikä nyt otsikoissa on.
1 kuollut varusmies ja kuusi loukkaantunutta on tosiasia. Osanottoni menehtyneen omaisille. 120mm heitinammuksen räjähdysteho on niin hirvittävää luokkaa että elossa selvinneille miehille lienee turha toivottaa ihan vain "pikaista paranemista pojat".
Kun ammutaan 81 mm heittimellä "niin nopeasti kuin lähtee" on lataaja täystyöllistetty. 20 kranaattia minuutissa eli "huomiolataatulta-PLAX-huomiolataatulta-PLAX-huomiolataatul.." Jnejne. Noin 3 sekuntia laukausten välillä, kädet käyvät lennossa. 120 mm heittimellä tulinopeus on aavistuksen hitaampi, laukausten väli noin 4 sekuntia. Ammunnan aikana heitinmiehistöllä on päässään kuulosuojaimet ja oman heittimen ammusten lähtölaukaukseen sekoittuu vielä muiden kranaatinheittimien lähtölaukausten ääni.
Lataaja suorittaa latausliikkeet niin nopeasti ja konemaisesti että jos kranaatti jää putkeen hän ei välttämättä sitä huomaa ennenkuin seuraava kranaatti jo valuu putkesta alas.
Aikanaan ammuimme kahdella 81mm putkella näytösammuntaa ja toiseen heittimeen tuli syttymätön, iskusytyttimellä varustetut kranaatit kiikutettiin kiireen vilkkaan minun heittimelleni ja "ÄkkiäÄkkiäTultaTulta".
Lataaja toimii sekä 81mm että 120mm heittimellä kovan paineen alla ammunnan aikana, varsinkin jos ammutaan näytösammuntoja ja kranaattien räjähdysten tulee ryöpyttää maalialueen moreenia yhtenä nauhana katsojien iloksi(?). Inhimillisen erehdyksen mahdollisuus kasvaa suureksi ja pahin mahdollinen seuraus on tämä onnettomuus mikä nyt otsikoissa on.
1 kuollut varusmies ja kuusi loukkaantunutta on tosiasia. Osanottoni menehtyneen omaisille. 120mm heitinammuksen räjähdysteho on niin hirvittävää luokkaa että elossa selvinneille miehille lienee turha toivottaa ihan vain "pikaista paranemista pojat".
Vastaukset 22
Vanhimmat
varmaan tarkoitit: LATAA HUOMIO TULTA!!
Ei ole tuosta huomiosta mitään hyötyä kevyellä heittimellä jos murkula on jo putkessa..
Sodankylässä -99 jullit ampu yläpuolella oleviin oksiin 81mm heittimellä. Onnea oli matkassa kun sirpaleet lenteli ylöspäin eli kukaan ei loukkaantunut.
Kyllähän se tulitoiminta on aika hetkistä, ellei jopa paniikinomaista välillä. Kyllähän tuo heitin sen verran vaarallinen laitos on, että tästä lähtien pitäisi otta varomääräys, että latauksen välillä pitää olla joku tietty sekuntimäärä valiä, esim. 5 sek, jolloin esim. apusuuntaaja ensin näyttää peukkua heitinjohtajalle, jos hänen mielestään mälli lähti, sitten tarkistaa suuntauksen, ja saman sitten varmistaa hetinjohtaja, huutamalla "lataa" (mikäli vielä ammutaan). Sotatilanteessa hommaan tulee kyllä vauhtia automaattisesti.
Eri asia on, oliko tuo kaksoislataus. Ammus on voinut olla viallinen ja on sellainenkin mahdollista, että lataaja on tunkenut smugen väärinpäin putkeen, mutta ei ehkä kuitenkaan noilla päivillä.
Lataaja ja heittimen johtaja ovat tärkeimmät hlöt
varoasioissa tuliasemassa.Kaikki heitinryhmän miehet myös omalta osaltaan. (Tuli SEIS komento).
Jos ammutaan Iskua, Peitettä, tai muuta vaikutusammuntaa täytyy olla tarkkana että kranu
lähtee,lataaja lataa kun käsketään(tiedostaen my
ös itse että edellinen laukaus on lähtenyt. Heitinjohtaja narun päässä katsoo heittimen putkelle laukauksen aikana ,että todella lähtee. Ei pane silmiä"" kiinni ja käsiä korville"".Omalta kokemukselta voin kertoa,että
Rauk:n ampumaleirillä raskaalla tuli yksi laukeamaton, jonka minä joukkeenjohtajan(ylik) kanssa poistimme "kätilön" avulla putkesta.Nykyisillä varomääräyksillä ilmeisesti mahdotonta.Samalla leirillä senaikaisella 6-panoksella tuli pyrstörikko. Kranu putosi välimaastoon.Tjp oli tietysti sivussa, yli ei ammuta.Tälläinen pyrstörikko jäi vaivaamaan,jos putken pohjalle jää romua ja kytevää materiaalia, voiko se sytyttää seuraavan kranun siten ettei ajopanos räjähdä kunnolla samalla sytyttäen lisäpanokset ja kuumentaen amatolin?Ruk 131.
Lataajahan pitää käsin kiinni tuen jaloista huomatakseen tuon laukauksen lähdön, ennenkuin lataa seuraavan, kiire ei tässäkään kohtaa ole se tärkein asia. Yhä edelleen kätilöä käytetään laukeamattoman poistoon eli varomääräys mahdollistaa tuon. Nyt pitää kysyä, että mikä ajopanos? Ilmeisesti on kyseessä peruspanos. Räjähdysainetäytteenähän käytetään TNT:tä muutamalla poikkeuksella, siis kranaatissa ei peruspanoksessa. TNT:n yksi ominaisuushan on, että sitä voidaan melko rauhassa polttaa ilman räjähdystä. Yleisesti TNT on jopa vaikeaa saada räjähtämään, eli mahdollisesti putkeen jäävä materiaali ei räjäytä kranaattia (estää jopa peruspanoksen laukaisemisen).
Olen ilmeisesti vanhempaa ikäluokkaa.Silloin kun ammuttiin raskailla ja kevyeillä heittimillä kukaan ei pitänyt tuesta kiinni,talvikelillä routamaassa heitin tärähtää kohtuullisesti. Kyllä se oli heittimen johtaja joka katsoi että kranu
lähti. Ammunnoissa tanner tömisee muutenkin, että
tuesta kiinnipitäminen tuntuu kyllä utopialta.
Kyllä ainakin 70-luvun alussa käytettiin kranuissa amatolia, joka juoksevana massana valettiin kranaatin sisään. TNT oli pinohiirien
räjähde pääasiassa.Pystyykö kätilöä nykyään käyttämään varusmies,sitä kysyin? Ruk 131.
Toimin heittiminen johtajana 81/120mm vuonna 92, eikä 120mm tuista pidetty muistikuvani mukaan kiinni. Se on aikamoinen täräys.
http://tietokannat.mil.fi/krh-onnettomuus/kuva3_iso.jpg tuota tarkoitin, itse noin kiinni pitäneenä ja noin sitä myös kouluttaneena. Ei se mikään ihmeellinen tärsky ole, varmistaa sen ettei tule ns kaksoislatausta kun huomaat, että heitin heilahtaa laukaistaessa. TNT on myös täysin valukelpoinen r-aine ja yleisin täyteaine kranaateissa.
Varusmiesaikana toimiessani 81 mm ja 120 mm heittimien johtajana sattui niin, että molemmilla heitintyypeillä osui kohdalle lähtemätön kranaatti. Toimin 120mm heittimen johtajana ja kun vedin narusta kuului vain klik! Huusimme yhtä aikaa tuliaseman valvojan kanssa SEIS! Onneksi lataaja ei ehtinyt ladata uudelleen, muutoin olisi voinut käydä samoin kuin Rovajärvellä. Sitten sitä kranaattia alettiin ottaa kätilöllä pois putkesta. Kranaatti pääsi irti kätilöstä ja putosi putken pohjalle. Onneksi iskuri ei ollut jumittunut, koska kätilöä ei tietysti olisi ehtinyt vetää pois putkesta, jos peruspanos olisi syttynyt. 81 mm kävi samoin. Sama menettely muutoin, mutta kranaatti otetiin pois eri tavalla pois.
98 ainakin tuista pidettiin kiinni. Itse apusuuntaajana toisessa jalassa ja lataaja toisessa...
Eihän se tuki niin paljoa tärähdä ettei siitä uskalla pitää kiinni. Laukauksen voimahan kohdistuu täysin eri suuuntaan. Kyllä tuo tuesta kiinni pitäminen on hyvä asia laukauksen todentamiseksi. Pitää sitten vaikka heikosti kiinni, jos pelkää iskua.
tämähän on vaan sitä heitinmiehen romantiikkaa. "Silloin kun minä olin.." :)
Varmaan systeemit ovat muuttuneet, samoin a-tarvikkeet kranuissa.Lopetan keskustelun näillä
palstoilla. Ihmeen hyvää ja asiaa on puhuttu.
Tväl-au hyvää itsenäisyyspäivää.Ruk 131.
Kuin myös sinnekkin. Onhan niitä sinullekkin tuttuja välineitä vielä olemassa, mutta nyt vaan koulutetaan näillä "uusilla" vermeillä. Pitänee myös sanoa, että asiallisella linjalla tässä on menty, jopa niin että ihmetellä täytyy. Näköjään asiallisiakin kirjoittajia vielä löytyy.
Nykyäänhän raskaissa heittimissä käytetään rauhan aikana kaksoislatauksenestolaitetta. Hirveitä paskoja näin suoraan sanoen, loppusodassa meidän heittimen klel hirtti kiinni putken päähän ja kouluttaja tuli moukaroimaan sen irti, juuri samassa asemassa tais toinenkin klel hajota.. Paskaksi menneet klellit laitettiin omaan laatikkoonsa ja loput rovasta ammuttiin ilman sitä, eikä kuoltu kertaakaan.
Elämä on. Sota on.
Valitettava uhri suomen puolustuskyvyn raunioilla.
Varusmiesaikana toimiessani 81 mm ja 120 mm heittimien johtajana sattui niin, että molemmilla heitintyypeillä osui kohdalle lähtemätön kranaatti. Toimin 120mm heittimen johtajana ja vedin narusta kuului vain klik! Huusimme yhtä aikaa tuliaseman valvojan kanssa SEIS! Onneksi lataaja ei ehtinyt ladata uudelleen, muutoin olisi voinut käydä samoin kuin Rovajärvellä. Sitten sitä kranaattia alettiin ottaa kätilöllä pois putkesta. Kranaatti pääsi irti kätilöstä ja putosi putken pohjalle. Onneksi iskuri ei ollut jumittunut, koska kätilöä ei tietysti olisi ehtinyt vetää pois putkesta, jos peruspanos olisi syttynyt. 81 mm kävi samoin. Sama menettely muutoin paisti kranaatti otetiin eri tavalla pois. Lataajalla on kiire, ja jos heittimenjohtaja ja tuliaseman valjoja eivät ole valppaana voi käydä heikosti. Osanottoni!
"Kaksoislataus kranaatinheittimen kovapanosammunnassa saa aikaan räjähdyksenomaisen deflagraation, jossa kranaatin räjähdysaine syttyy ja palaa nopeasti, mutta hitaammin kuin detonaatiossa eli räjähdyksessä."
Kouluttajat toivat meijän porukalle sotasalis venälåsiä krh-ammuslaatikoita
piti vähä tuumailla... mitä näillä tehhää..suurin osa Uralin takkaa tehtyjä siipi-rikkoja..
Uskalltti muutama Tampellalla ,,
Surkeita valuvikasia...Stalin perseestä...
Sehän sekin, kun 81 ja 120 mm putkissa, mutta entäs ne patruunat = 9,62 ===
Vitsinä...oikeasti,talvi ja jatkosota.....kiskoja myöten....samat reklyykit ja raideleveydet
Tosiaan aika "kultaan" muistot, mutta PERKELE sinillä Intin läpi...Viddu,,,Sitä paskaa sai myös kuulla, mutta hermot Mulla piti...
Varumies aikana oli yks hyvä tyyppi, se ei kestäny ....
Pystymetsästä en mennyt Inttiin...Lepokotiin EHE...Keretin kaivoksesta Kontiorannan varuskuntaan....
Louhinta insinööri...