ohituskiihtyvyys vm.93 Löytyykö kyseisestä
mallista linkkejä. kiitos
mallista linkkejä. kiitos
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Taisi olla niin, että 230CE:n valmistus loppui 92
ja vastaava malli vuonna 93 oli E220 Coupe.
230CE oli teholtaan sedania vastaava eli 136 hv.
93 mallisen E220 Coupen teho oli 150 hv/5500 rpm
ja vääntö 210 Nm niinkin ylhäällä kuin 4000 rpm.
Huippuja luvattiin 198 km/h ja 0-100 kiihtyvyys
10,8 sek. Omapainoa autolla oli 1480 kg. Luvut
ovat 5-vaihteiselle manuaalille.
Ohituskiihtyvyyksiä ei nyt ole käytössä, mutta
noista arvoista voi päätellä jotain, varsinkin
jos tiedossa on sopiva vertailukohta.
kuten lähes kaikki tähdet...
Suuri osa Mersuista on tosiaankin ollut
laiskahkoja, mutta nykyään tilanne on toinen.
Ladahan sen sijaan oli kokoisekseen oikein pirteä
kulkija, mutta TÄTÄKÄÄN EI KYSYTTY.
No jaa. Jos tuo 230CE kelaa satasenkin mittariin
noi 10 sekunnissa, niin ei se kyllä laiskaa ole,
semminkin kun auto ei ainakaan sedanina tunnu
mitenkään voimattomalta. Jostain 60-70-lukujen
pienestä dieselistä voisi ehkä käyttää sanaa
laiska.
Kuinka moni ylipäätään kiihdyttää autonsa niin
nopeasti kuin suinkin? Omalle autolleni luvataan
muistaakseni noin 11 sekuntia 0-100 km/h arvoksi.
Kyllä arkipäivän ajossa tuohon kiihdytykseen
taitaa mennä 25-30 sekuntia. Tai jotain. Kuka
näitä mittailee? Kyllä se satanen täyteen tulee,
painetaan sitten syvempään jos joku ilmestyy
puhkumaan perään.
Olen samaa mieltä näistä kiihtyvyyslukemista ja
niiden todellisesta merkityksestä. Arvo 0-100
km/h on lisäksi sen sorttinen, että se kertoo
vain osan moottorin ominaisuuksista ja auton
käytännön suorituskyvystä - mukana ovat nimittäin
vahvasti myös vaihteiston porrastukset. Ehkä
jenkkien suosima varttimaili kuvaa paremmin
tätä "lähtee kuin hauki rantavedestä" -tuntumaa.
Taajama-ajossa jokainen auto saavuttaa 60-70 km/h
säädyllisessä ajassa tientukkona olematta, vaikka
satasen hakeminen sitten ottaisi liki 20 sek.,
kuten esim. dieselmaastureilla vielä
nykyiselläänkin - eikä niistä tunnu kukaan
kanssaliikkuja hermostuvan.
Kyllähän jonkin W115 200D:n vauhtiin saattaminen
vaati tallan pohjassapitoa sangen tiiviisti,
mutta silläkin kerkesi muun liikenteen seassa. On
tosiaan tullut todettua, että vaikka nykyinen
peli lähtisi vilkkaamminkin, niin se normaali
kiihdytys sataseen ei paljoakaan alle 20 sekunnin
mene. Repiminen ei juurikaan autoa ajan mittaan
paranna ja säästyy siinä myös kuskin pinna.
Eukkokin pysyy kyydissä sävyisämpänä. Mutta ei
tehoreservistä haittaakaan ole.
Oisko osa dieselmaastureiden suvainnista siinä,
että maasturi on kuitenkin iso ja kallis eli
jonkinasteinen statussymboli? Vanha mersu
identtisen suorituskyvyn kanssa kun ei sitä ole,
ja siksi niiden laiskuutta voi naureskella...
Kaikilla pärjää, terv. nimim. VW Transporter
syncrolla ja 1,6 litran turbodieselillä 100 tkm...
Massiivinen maasturi todennäköisesti herättää
ympäristössään jonkin asteista kunnioitusta. Ehkä
syynä on juuri tuo hinta ja tietoisuus, ettei ns.
kuljettalla/haltijalla/omistajalla ole
näyttötarvetta. Kukaan ei myöskään halua
suosista "ärsyttää" möhkön kuskia, maasturin
kanssa ei ole kiva ottaa nokkapokkaa edes
vahingossa tai pienissäkään vauhdeissa. Itse
ainakin varon liukkailla yleensäkin omaa autoani
raskaampia ajoneuvoja - se massan, kitkan ja
hidastuvuuden laki....
Osa hyväksynnästä syntyy ehken myös siitä, että
maastureissa tiedetään olevan ominaisuuksia,
jotka pikkuautoista puuttuvat eli auton
suorituskyky kokonaisuudessaan ei ole vain se
kiihtyvyys 0-100 ja huima kaarrenopeus: jos kelit
tai olosuhteet oikein hankaliksi heittäytyvät,
niin 4x4:t vielä porskuttavat, kun muut notkuvat
bussipysäkeillä tai taapertavat jalkamiehinä. Ja
pitäähän nelivedon kuskilla sen vetokoukun perään
olla laittaa pollea asuntovaunu tai muskelivene,
niin ei kai rahamiehille arvaa mennä ihan
pikkuhidastelusta ryppyilemään....;)
Ja se S-Mersukin saa lähteä valoista miten
hitaasti tahansa, niin silti kovin vaisusti ohi
yleensä yritetään, terv. nimim. kokemusta on
Kyllä 0-100km/h kertoo jonkin verran auton
suorituskyvystä. Se on tosiaan teoreettinen arvo,
jonka käytännön merkitys on lähinnä helppo
vertailtavuus eri automallien kesken.
Lisäetuna on myös, että se on pitkään käytetty
mittausarvo. Kuinkahan pitkään on esim. mitattu
60-120km/h arvoa? Jos haluaa verrata vaikka 70-
luvun auton suorituskykyä (paperilla) nykyautoon,
ei siihen 70-luvun autoon helposti löydä 60-
120km/h mittausarvoa. Mutta 0-100km/h, 0-400m ja
0-1000m arvot löytyvät vanhempiinkin autoihin, ja
niillä saakin sitten jonkinlaisen kokonaiskuvan
kiihtyvyydestä, ei välttämättä
kokonaissuorituskyvystä.
Ohituskiihtyvyysarvot ovat vielä epämääräisempiä. Niissä mitataan kiihtyvyys yleensä suurinta vaihdetta käyttäen. tämä vaihde on yleensä tehty säästövaihteeksi ja on siten useissa autoissa tavattoman "pitkä". Lisäksi useimmissa varsinkin kalliimmissa autoissa on automaattilaatikko lähes vakiokalusteena. Tällöin loota hakee pienempää sisään huomaamatta kun painaa kaasua ohittaakseen ripeästi.
Tämä 60-120 tai 80-120 suosii dieseleitä, vaikka pienempivääntöinen bensakone on paljon ripeämpi vaihteita käyttäen.
Muuten 150hp/<1500kg/10.5s 0..100km/h on todella aneeminen tulos.
Niin, kyllähän 60-120km/h on yhtälailla
teoreettinen mittausarvo kuin 0-100km/h. Mutta
senkin käytännön merkitys on helpottaa vertailua
eri automallien kesken.
Se on tosin kertomallasi tavalla liian
monijakoinen: automaatilla kiihdytys onnistuu
helpoiten, toisaalta käsivaihteisia ei mitata
kesken kiihdytyksen vaihtaen. Käsivaihteiset
mitataan kyllä useimmiten erikseen kahdella
suurimmalla vaihteella.
Loppujen lopuksi harvoissa autoissa parhaat arvot
saavutetaan juuri noilla "standardimittauksilla",
vaan jokaisella autolla olisi oma paras
suorituskykyalue. Joku voisi olla vaikka 50-
150km/h, jolla se löisi helposti kaikki
kilpailijansa.
Se 10,5s 0-100km/h saattaa olla aneeminen arvo,
mutta käytännössä auto voi silti tarjota
käyttökelpoisempaa suorituskykyä kuin esim. auto,
jossa arvot ovat 122kW/1500kg/9,0s 0-100km/h.
Joopa.
Pitäisi todella aina mittaustulosten ohessa
kertoa, miten mittaus esim 60-120 km/h on
suoritettu.
Tuli mieleen ajat, kun suhasin BMW E28:lla --
vitosella kaasua survaisten kyseinen kiihdytys
vei aikaa noin puoli päivää. Kolmosella alkoikin
sitten jo tapahtua. Hiukkaakaan autoa säälinyt
olisi luultavasti kiihdyttänyt nelosella....
Viimeinen kappaleesi on totta. Sanotaan, että
meillä on matka esimerkiksi meiltä täältä Salosta
lahteen. (Ajoin välin pari kertaa viime
viikolla). Matkaa on noin 220 km. Lyönpä vaikka
vetoa siitä, että keskinopeus ja matka-aika ovat
aivan samat, ajettiin etappi sitten MB 200D -
66:lla tai uudella Porschella.
Edellyttäen tietysti, ettei jompi kumpi joudu
ajamaan virolaisen rekan perässä puolta matkaa =)
Ulkoiset olosuhteet ja muu liikenne pitävät
varsin hyvin huolen siitä, että kovilla tehoilla
ei päästä matkan päällä jylläämään. Tämä on
tullut todettua sadat kerrat mökkireissulla.
200 km reitin matka-aika on mennyt 10-15 minuutin
sisään riippumatta oliko auto Volvo T4 tai 240D.
Edes prätkällä en saanut nipistettyä 20 minuuttia
enempää keskivertorupeamasta. Ja silloin mentiin
jo melkoisen lujaa. Ajamisen turvallisuuteen ja
mukavuuteen nähden "ajansäästöllä" ei sitten
paljoa ollut merkitystä. Mitä hemmetin virkaa on
viikonloppuna ylimääräisillä muutamilla
minuuteilla. No, ehtiihän siinä tehdä vaikka
ihmisen toisen sisään....
Ihmettelen muuten näitä kavereita, jotka osuvat
ohittelemaan tuommoisellakin reissulla useaan
otteeseen. Poikkeillaan kaiken maailman
seisakkeilla, kahvilla, puskakusella, tupakilla
pitkin matkaa ja sitten kaahataan taas hulluna
kohti seuraavaa stoppia. Pitäisi olla joko
oikeasti kiire tai sitten ei.
Kyllä ymmärrän toisaalta pysähtelijöitä. Joskus
on ihmisillä erilaisia tilanteita. Perhe
matkallaan saattaa päästä perille ilman pausseja,
lasten toki kitissessä... toisaalta työporukka
Lahdesta saattaa olla kiireinen, mutta pissahätä
tulee useammin kuin muille. Tietty tupakkahätä
tulee samalla... (tiedämme syyn)
vaikuttaa eniten. Ajan viikossa n. 2000 km matkaa
ja vuorokauden ajan oikein valitsemalla saa
keskinopeutta ylöspäin 25%. Yöllä liikenteessä ei
muuta kuin rekkoja joista pimeyden avittamana
heti ohi, liikennevalot pois päältä, ei
nopeusvalvontaa jne. Esim. kolmostie päästä
päähän päiväsaikaan 5 h, ennätykseni kesäyönä 3.3
h
Mulla on ennätyksenä 3h Vaasasta Helsinkiin.
Kesäyöllä. 2xtankkaus. Ei toki nykyisellä autolla
(200D)
Eli mitä tästä opimme. Olisiko syytä jättää
kiihtyvyysarvojen vertailu hyvin vähälle ja
korkeintaan "essonbaariin" illan viimeiseksi
aiheeksi. Luvuilla kuin ei tunnu olevan juuri
käytännön merkitystä, jos ei tarkoitus ole ottaa
illan hämyssä kisaa liikennevaloista -- ja
sitähän me vastuulliset emme myönnä harrastavamme.
Tietty joku herkkäpersuksinen tulee ja tokaisee
vielä, että "kyllä mun mielestä on mukavampaa
ajaa tota kakskolkymppistä ku kakssatasta kun
siin on alavääntöä ja parempi varttimailin aika.
Kummasti minäkin vaan sillä 190-perusmersulla
pärjään yli 40 000 km vuodessa, eikä kertaakaan
ole mennyt hermo auton laiskuuden takia. Radio-
ohjelmien takia ehkä.
Kilometrien kertymisnopeus on jo ihan kiitettävää
luokkaa. Miten pitkään meinaat noin ylipäätään
pitää Mersuasi juttureissujen matkakumppanina?
Tuolla vauhdilla ja aiempia tarinoita muistellen
siellä alkaa jo puolimilliä parin vuoden päästä
kurkistella matkamittarin puolella. Vieläkö
noiden matkojen taitto bensakoneella lyö leiville?
Tai kyllähän asiallinen km-raha pikkumersun
bensakulujenkin jälkeen vielä tiliä tekee.
..16:ssa sekunnin autollakin on aina ehtinyt,
jopa saamaan sakkoja. Ainoan kerran olen
menopelin kiihtyvyyteen hermoni menettänyt,
kyseessä vaan oli mummon Corolla 1,3Si-96.
Corollan ohituskiihtyvyys nelosella ja lastin
kanssa ei todellakaan ole huima. Tai no, ratin ja
penkin välissähän se vika varmaan siinäkin oli,
mitäs lähdin edes yrittämään. Toinen kerta oli
hauska, samaisella Corollalla yritin ohi kaverini
ohjastamasta E 230:stä.. arvata saattaa mitä
tapahtuu kun 75 hv ja 150 hv
automaatilla "kilpailevat"..:-) heh
Mittarissa on nyt 198 tkm, eli kyllähän siihen
puoleen milliin vielä joitain vuosia menee. Tuo
40 000 km/vuosi on arvioheitto, 1999 tuli
muistaakseni 60 tkm ja jossain välissä tahti on
luokkaa 25 tkm/vuosi.
Kilometrirahoista en kehuisi, mutta ehkäpä osaan
pitää muut kulut kontrollissa. Esimerkiksi
asumiseen menee meillä "maalla" selkeästi
vähemmän varoja kuin Helsingin alueella.
Diesel olisi tankatessa hyvä, mutta d-vero ja
pääomakulut ovat toista luokkaa. Eivät ne
bensakulut NIIN hirveitä ole ja remontitta on
toistaiseksi suoriuduttu.
Saas nyt nähdä, miten kauan tämä (!) mersu meillä
pysyy. Pitäisi kai se maksaakin.
Toisaalta joskus kiinnostaisi satsata ja hankkia
G-mallin maasturi jostain. Taitavat vaan kaikki
olla aika rivokuntoisia, jos Suomesta löytää.
Onko kukaan koskaan kuullut, että G-mallia olisi
uitettu Saksasta?
(Ja sellaiseen jos pääsee kiinni, on pitkä pinna
arvossaan -- 300GD:n kiihtyvyys 0-100 km/h noin
39 sekuntia. Hold on, son! =) )
Joopa joo, sen verran taisi muisti pätkiä, että
aavistelin pohjakilsojen olevan kolmosella
alkava. Meneehän tuolla vielä pitkään. Joudutko
työn puolesta möyrimään pahemmissakin paikoissa?
4Runner firman autona viittaisi moiseen ja G-
sarjalla mennään siitäkin vielä rutkasti
rupisempiin paikkoihin.
Kaikki näkemäni G-mallit ovat olleet varovasti
arvioiden "eletyn" oloisia. Ilmiö on sama kuin
näillä 123-urakoitsijapeleillä: alussa arvokas ja
pidetty, mutta kun auto kestää ja kestää, niin
hinta halpenee, kuskit rumenee ja ajo kovenee
ylläpidon käyttäytyessä käänteisesti.
G-sarjalaiset ovat tosiaan harvassa täällä, sillä
hinta oli aivan posketon. Kymmenisen vuotta
sitten hinnat alk. malli 230GE vain 570.000 mk,
mutta se meni sataseen jo inansa alle 20 sek.
730.000 mk:n arvoinen katapultti-ilmiö koettiin
300 GE:llä, 13,5 sek. Joten kummasti nämä aiemmat
kiihtyvyysjutustelut alkaisivat vaikuttaa kiireen
vähemiseen korreloiden tarvittavaan rahanippuun.
On muuten samaan tapaan harvinaista nähdä
siistikuntoisia Rangeja, japseja tulee vastaan
useammin, mutta on kantakin on sitten
lukumääräisesti eri luokkaa - siihin sopii niitä
pastorin eläkeläisvaimon kirkkoautojakin.
Tiedä sitten, joudunko oikein pahoissa paikoissa
ajamaan. Työhön kuuluu mm. luontoalueiden
valokuvausta, ja tietysti on mukavampaa, mitä
lähemmäs kohdetta pääsee pikkutietä pitkin.
Vasta viikolla jouduin käväisemään erästä
harjualuetta kuvaamassa, ja lopultahan piti
kävellä pari kilsaa edestakaisin nummen yli
harjulle -- mersu olisi ottanut metsätiessä
seuraavaksi mahastaan kiinni ja sehän taas ei ole
kovin mukavaa.
G-sarjalainen olisi tosiaan kähväkkä peli.
Millainen mahtaa kanta olla esim. Saksassa?
Ajattelin vaan, löytyisikö sieltä
näitä "kirkkoautoja" enemmän, ihan Suomeen
tuotavaksi asti. Hyvien maasto-ominaisuuksien
lisäksi kun olisi mukavaa jos autossa olisi tilaa
ja jonkinmoiset maantieominaisuudet ja olisi
kaiken huipuksi "oikeaa merkkiä".
Vaikka eihän siinä 4Runnerissa kulutusta
lukuunottamatta mitään oikein huonoa ollut
siinäkään. Ajovalot olisivat saaneet miettiä
paremmin.
Lottovoittoahan se vaatisikin, että uuteen G-
malliin pääsisi tutustumaan noin omistaja-
asteella.
Hienosti vaan MB jaksaa "G-laatikkoaan"
päivittää. Taitaa uusi M-sarja jäädä käytännön
elämässä toiseksi vähän joka asiassa.
Uteliaisuus pääsi iskemään ja jo pelkästään
www.mobile.de -sivut antoivat vajaat sata GD-
yksilöä tyrkylle, mitä siihen vielä bensakoneiset
päälle. Pyyntiä pidettiin 1.700-12.000 €. Tosi
siistejäkin joukoon mahtui. Mikähän se
verokohtelu olisi moiselle pelille, tai niin,
pari vuottahan menisi, niin tommosen saisi jo
museopeliksi :)
piti oikein katsastaa. Tulipa samassa verestettyä
saksan kielen taitoa.
Siellähän niitä näytti olevan, G-malleja. Melkein
kyllä ottaisin sen face-liftin jälkeisen
mallin...
Muistaakseni Turussa toimiva tax-free-autofirma
tuo tilauksesta mallin kuin mallin Suomeen. Kai
he G-mallinkin uittaisivat? Hmm.
Viikonloppuja vaan, meikä putsaa mersun valot
ravasta ja lähtee kesämökille rommitotia tekemään.
tästä lähdetään sanaista arkkua täyttämään
tyhjentämällä muuan lappalainen.
siihen se menee kun tosissaan painaa. minä vaan
ajan sen verran, että täytyy huolehtia nopeudesta
ettei kortti lähde jos sattuu piiska paikalle.
tarkennan vielä sen verran että minun ennätys 3 h
20 min on siis satamasta (länsiterminaali)
satamaan eli myös molemmat keskustat sisältyy
siihen
en nyt tiedä ovatko pääomakulut niin paljon
suuremmat vastaavan kokoista käytettyä dieseliä
ostaessa. suunnilleen samat on pyynnit mutta
kuntohan niissä takseissa on tietenkin ihan
toinen. mutta löytyy niistäkin ihan asiallisia
pikkuhintaan eikä kilometrejä dieselissä pidä
pelästyä, mullakin oli tässä vähän aikaa sitten
taksi 200 D jossa oli yli 600 tkm mittarissa
(oikeaa en tiedä) kun myin pois. ajoin itse sillä
100 tkm eikä ollut suurempia huoltoja ja korikin
oli lähes ruosteeton. kulutus on pienempää ja d-
vero maksaa nopeasti näillä bensanhinnoilla
itsensä takaisin.