Pertun perheen perustamisjutut...

Siksihän siihen perttuun ihastuin ainakin minä. Tiinahan noista puheli myös vähän kuluneesta yöpaidastaan "tästä voisi tehdä vauvalle vaatteita", eli se lienee tulkittavissa, että lapsista haaveilee. Eli perhekeskeiset arvot voittivat kisan.

Perttu ei aikonut aikailla asian kanssa ja tuskin viinanhimo helpottaa, sen verran vahvana piirteenä oli perdöön persoonassa.

Perttu sanoi tekevänsä lapsia ennen 25 vuoden ikää, näin on päättänyt. Naiset, nyt on aika tehdä tarjouksia!

Ja viinaa perttu lupasi tarjota puolelle suomea tuosta voittopotistaan, joten viina virtaa, tosin ei kaikki kuninkaan suuhun.

Ja yleisesti ottaen hölmön on muuksi vaikea muuttua, kun ei paljon alemmaksi voi mennä, eikä ylös pääse. Paha paikka.

Aivan samat ohikiitäneet Pertun kommentit kulkeutuivat myös täällä, ensin ulkokorvan kautta korvakäytävään, siitä ne etenivät rumpukalvolle joka värisytti vasaraluuta, joka taasen pimputti tietoa alasinluulle joka välitti tiedon hermoradalle jota pitkin aivolohkoon, jossa tieto alustavasti analysoitiin, ja välitettiin vasemman aivolohkolle potentiaalisena tunneperäisenä sanomana, tunneosasto käsitteli sanomaa millisekunnin verran, ja sitten se välitti hermoston pääsäikeistöä pitkin, koko kaistanleveydellä kuulijan hermostojärjestelmään yleistasoisen, mutta tärkeäksi luokiteltavan reagointitavan tällaiseen signaaliin: Liikutu.

Ja minähän liikutuin, vaikutus tuntui jo muutamassa minuutissa. Jo ennen seuraavaa mainoskatkoa huomasin ajattelevani Pertusta monelta kantilta katsottuna etupäässä vain positiivisia asioita.

Tällaista on sattunut ennenkin, että jostakin ihmisestä joko todellisuudessa tai televisiossa ei pidä yhtään. Mutta sitten jonkin ohimenevän sanomisen tai lehdessä olleen yhden lauseen johdosta oma mieli alkaakin muuttua toiseen suuntaan, eikä aikaakaan kun huomaakin oikeastaan pitävänsä kyseistä henkilöä aika mukavana ihmisenä.

Ihminen on tällaisille vaikuttimille kyllä äärimmäisen heikko, ja tietysti myös vahva, yhtä aikaa.