...ilmoittelemaan esim.lehdissä koiruleista?
Pentulaatikossa kaikki hyvin ja rauha maassa kunnes emän saisi vaan tavoille.
Mikään pentu ie ole kuollut,kaikki selvisivät.
(Onneksi).
Mutta emä on synnytyksen jälkeen ruvennut
päästelemään sisälle jätöksiään,vaikka olisi ollut juuri ulkona!
No se on sitten uudelleen otettava ohjaukseen kunhan pennut hoitaa moitteettomasti?!
Hän kun meinaisi mennä mielummin maate toiseenhuoneeseen ja sitärataa...
Mutta palaa imettämään kun huomauttaa siitä.
Pennut ovat nyt 1vk ja 5pv, painoa on tullut kaksinverroin ja pituuttakin varmaan muutama sentti.
Jokunen yrittää jo kävelyaskelia mutta lysähtää hassun näköisesti...
Silmät ovat nyt puolilleen jo auki ja ne tuoksuukin niin ihanalta!
Olin päättänyt että emme jättäisi yhtään kotiin,mutta se "yksi rääppä" on niin suloinen ja kun nyt muistelee kuinka syötin häntä,autoin ulostamaan ja valvoin ne ensi mutta sitäkin raskaat VRK hänen ja muiden heikoimpien vierellä peläten että "hän" muutama muu kuolisi...
Niin kaikki tuntuu niin sekavalta.
Lapseni kysyy että jääkö joku,mieheni kanssa sovimme jo ettei jää ja silti hän sanoo että minä päätän... (eläimistä minä huolta pidän viimetipassa!)
Niin tiedän että pentuna ne ovat aivan ihania ja senkin että koira kasvaa ja on läsnäsi monta vuotta,tilaa kyllä olisi sillä maalla asumme.
(Tämä maidontuoksuinen pentu saa vain "järkeni" sekaisin...)
Kuulumisia taas...ja maitoisia tuosuja sinne kaikille! =)
Pentulaatikossa kaikki hyvin ja rauha maassa kunnes emän saisi vaan tavoille.
Mikään pentu ie ole kuollut,kaikki selvisivät.
(Onneksi).
Mutta emä on synnytyksen jälkeen ruvennut
päästelemään sisälle jätöksiään,vaikka olisi ollut juuri ulkona!
No se on sitten uudelleen otettava ohjaukseen kunhan pennut hoitaa moitteettomasti?!
Hän kun meinaisi mennä mielummin maate toiseenhuoneeseen ja sitärataa...
Mutta palaa imettämään kun huomauttaa siitä.
Pennut ovat nyt 1vk ja 5pv, painoa on tullut kaksinverroin ja pituuttakin varmaan muutama sentti.
Jokunen yrittää jo kävelyaskelia mutta lysähtää hassun näköisesti...
Silmät ovat nyt puolilleen jo auki ja ne tuoksuukin niin ihanalta!
Olin päättänyt että emme jättäisi yhtään kotiin,mutta se "yksi rääppä" on niin suloinen ja kun nyt muistelee kuinka syötin häntä,autoin ulostamaan ja valvoin ne ensi mutta sitäkin raskaat VRK hänen ja muiden heikoimpien vierellä peläten että "hän" muutama muu kuolisi...
Niin kaikki tuntuu niin sekavalta.
Lapseni kysyy että jääkö joku,mieheni kanssa sovimme jo ettei jää ja silti hän sanoo että minä päätän... (eläimistä minä huolta pidän viimetipassa!)
Niin tiedän että pentuna ne ovat aivan ihania ja senkin että koira kasvaa ja on läsnäsi monta vuotta,tilaa kyllä olisi sillä maalla asumme.
(Tämä maidontuoksuinen pentu saa vain "järkeni" sekaisin...)
Kuulumisia taas...ja maitoisia tuosuja sinne kaikille! =)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen ollut netin ulottumattomissa viikon verran. Onpa mukava kuulla, että pennut ovat hengissä ja isäntäväkikin suunnilleen selväpäisten kirjoissa.
Emon sisätöihin ei todellakaan kannata nyt kiinnittää sen suurempaa huomiota. Uudelleen koulutus käyntiin kun pennut ovat lisäruoalla.
Olethan tarkistanut, että nisätulehduksen vaaraa ei ole? Pentusten kynsiä voi viilata hiukan tylsemmiksi etteivät raavi emon masua verille syödessään.
Pentukauppoja alkaisin tehdä 4-5 viikon iästä. Silloin voi olla kohtalaisen varma, että pennut ovat terveitä ja säilyvät hengissä. Kun pennuilla on silmät auki ja liikuntakyky hallussa, osatajaehdokkaita voi päästää katsomaan pentuja.
Niin siinä yleensä käy, että se pahnanpohjimmainen jää kotiin. Ja siitä kasvaa se kaikkein paras koira koko pentueesta.
Niin jo kun olin "yhdelle" pennulle antanut jo nimenkin ja sitä enemmän hellinyt....
(ajatushan oli että hän saisi jäädä meille).
No eilen tuli uroksen omistaja käymään ja sanoi että juuri tuon (minun pentuni) hän haluaa!!!!
Tiesin ettö olimme sopineet etukäteen että yksi pennuista lähtee hänelle mutta juuri se
MAMIN MUSSUKKA!
Aika kamalaa että tässä kävi/käy näin,
en pystynyt edes yöllä nukkua kun ajattelin että minun pienoinen "riistetään" minulta :(
Tänään en edes aamulla suostunut pentulaatikolle menemään ja iltapäivällä istuin ja otin juuri tuon ihanalta haisevan ötökän syliini ja kyynel vierähti poskelleni.
Mieheni sanoi että onhan noita vielä...valitse uusi,mutta sanoin että ei pentueessa ollut kuin juuri tuo yksi neiti joka poltti sydämmeeni niin suuden reijän!
Aika hassua että en tunne toisia pentuja kohtaan mitään,eli ajattelen kun heitä katson että siinä he ovat ja kohta menevät oikeiden perheidensä luokse!
Sanosin jo miehelleni että soitetaan ja tarjotaan rahaa...enemmän rahaa tuosta pennusta,mieheni nauroikin minua,pah =(
Niin meni kuin kuumille kiville..