Seurailen näitä lakipalstan kirjoituksia aikani kuluksi ja olen huomannut, että nimimerkki Lakimies vastaa hyvin usein neuvottomien ja hätääntyneiden ihmisten kysymyksiin- ja tosi asiallisesti ja selkeästi vastaakin. Hiukan sitä ihmettelenkin, kun lakimiehiin aina liitetään kylmä suhtautumistapa ihmisiin ja rahan ahneus - siksi tämmöinen ennakkoluuloja rikkova persoona on todella kunnioitettava ja sopii ihmisen malliksi meille kaikille. Kuvittelen hänen olevan hiukkasen "Suomisen perheen" isän oloinen mies, joka kirjoittaa vastauksia sikaarin
tuoksussa ja illalla huoneen hämärässä pohtii ihmisen elämää yhden konjakin verran. Olen varmasti ihan väärässä mutta minusta on mukava näin kuvitella.
Kiitos Sinulle turvallisesta läsnäolostasi, nimimerkki Lakimies! Jos minulle tulee joku pulma tai hätä niin ensinnä kysyn neuvoa täältä!
tuoksussa ja illalla huoneen hämärässä pohtii ihmisen elämää yhden konjakin verran. Olen varmasti ihan väärässä mutta minusta on mukava näin kuvitella.
Kiitos Sinulle turvallisesta läsnäolostasi, nimimerkki Lakimies! Jos minulle tulee joku pulma tai hätä niin ensinnä kysyn neuvoa täältä!
Vastaukset 42
Vanhimmat
Saman olen minäkin huomannut ja mielenkiinnolla hänen vastauksiaan lukenut ja suoraan sanoen jopa viisastunut!
Oikeustieteelliseen mennään useimmiten kutsumuksesta ja suurin osa meistä juristeista on erittäin fiksuja ja ymmärtäväisiä ihmisiä. Jo koulutuskin opettaa, ettei maailma ole musta-valkoinen ja kaikkeen on enemmän kuin yksi oikea ratkaisu....
Muutama mätämuna pilaa aina kaikkien maineen!
palautteesta! Jatketaan hommaa sen mitä osataan ja ehditään.
Tiedätkö mistä ihmiset ovat saaneet ahneen lakimiekuvansa? Mistäpä muualta kuin amerikkalaisista tv-sarjoista. Tunnen useita juristeja ja voin kertoa, että todellla moni on oikeasti auttamishaluinen eikä tee työtään pelkästään rahasta.
Lakimiehistä saa nurjanpuoleisen kuvan myös siitä syystä, että he joutuvat noudattamaan lakia...(!)
Usein laki ei noudata yleistä oikeustajua alkuunkaan.
Väittäisin että laki, tarkoittaen eduskuntalakia, ei voi kuin äärimmäisen harvoin osoittautua yleisen oikeustajun vastaiseksi. Asia kyllä saattaa olla niin, että äkkiseltään tarkasteltuna laki vaikuttaa siltä mutta kun lain takana olevia tarkoituksia mietitään hetki, sen ratiokin heijastuu itseasiassa varsin yleistä oikeustajua mukailevaksi tai vähintäänkin taloudellisten realiteettien raameissa tehdyksi mahdollisimman oikeudenmukaista ratkaisua.
Oikeuskäytännössä ja -tietessä lakien tulkinta
vaihtelee kullekin ajalle ominaiselle tavalla ja vastaa yhteiskunnan muutokseen pakonomaisellakin viiveellä. Lakien oikeudenmukaisuushan on lisäksi itsessään hyvin pitkälle varmistettu; eduskunta käyttää kansalta äänestyksessä saatua mandaattia ja säätää hyväksikatsomiaan lakeja.
Voisitko antaa minulle esimerkkin tai useampia laista, jotka eivät vastaa yleistä oikeuskäsitystä?
Itsepuolustus
sisältää mm. kuuluisan "pikaraiskauksen"
Lain tulkinnalle antaa suunnan laki.
Lain tulkinnalle antaa tietysti suunnan ja jossain määrin rajat itse laki. Muutenhan oikeudenkäytösssä olisi kyse pelkästään tuomioistuinten mielivallasta.
Kohtaa itsepuollustus/pikaraiskaus en ymmärtänyt ollenkaan voitko täsmentää?
Rikoslaki vuodelta 1889 antaa mahdollisuuden käyttää hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle välttämättömiä voimakeinoja (3:11§)suojellakseen omaa tai toisen henkeä ja/tai omaisuutta. Mitkä voimakeinoista ovat välttämättömiä? Lienee selvää että v.1917 "nälänhädän" aikana leivän varastamisesta sai ampua, mutta nykyisellään ei ilmeisesti saa edes käyttää tuliasetta puollustautumiseen?
"Iltalehti 28.10.1997:
Rovaniemen hovioikeus piti väkisinmakaamisen lyhytkestoisuutta lieventävänä
seikkana muuttaessaan raiskaajan ehdottoman vankeustuomion ehdolliseksi."
Googlella löytyi, sitä en kylläkään tiedä onko tuomiovirhe jo korjattu.
Päättäjät siis tietävät tavallisen kansalaisen puolesta, kuinka itseään saa turvallisimmin puolustaa. LOL
Asiallisestihan kyse on siitä, vastaako 1 lyönti 10 minuutin turpasaunaa pahoinpitelynä.
En ole tapaukseen tutustunut kovinkaan tarkasti, mutta uskon että jos lukisin tuomion perustelut voisin kallistua samalle kannalle, - sen verran erikoiselta päätös kuullostaa että sen taustalla on varmasti varsin erikoisia tapahtumia. Kaikkea se iltis ei kerro, - vain sen mikä raflaa.Jos iltisten perusteella muodostaisi koko maailmankuvansa olisivat järvet täynnä tappajahaukia, kaikki vanhukset kuolisivat nälkään, kukaan ei ikinä pääsisi terveyskeskukseen, nuoriso vain naisi ja ryyppäisi ja Jasminilla olisi maailaman kaunein lauluääni.... ;)
Ja silti, kyseessä oli lain soveltaminen eikä itse laki. Et ottanut kantaa onko/oliko esittämäni rikoslainkohta sinun mielestäsi yleisen oikeustajun vastainen vain vain sen sovellus?
"Päättäjien" (voi kuinka vihaankaan tuota sanaa) yhtenä tehtävänä on nimenomaan määritellä se mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. On selvää että oman käden oikeus on oltava kiellettyä, väkivallan monopoli kuuluu valtiolle.
Olipa 'turpasauna' lyhyt tai pitkä, uhrin oikeutta koskemattomuuteen on rikottu. Ehkä Suomen laki ja suomalainen laintulkinta näkevät oikeuden koskemattomuuteen kevyempänä kuin rikoksen uhri itse.
Kuinka monta vuotta rikoslainkohdan mukaan on mahdollista saada raiskauksesta linnaa? Kuinka monta vuotta sen tulkinta sitten tuotti? Ehkä vikaa oli molemmissa.
"Ylhäältä päättäjät" siis antavat "alas kansalaisille" ohjeet kuinka saa henkeään ja terveyttään puolustaa. Mutta missä menee raja? Missä vaiheessa kyseinen periaate alkaa palkita rikoksen suorittajaa ja rajoittaa vaarallisesti uhrin mahdollisuuksia itsepuolustukseen?
Olen itse tutkinut kyseistä tapausta tarkemmin omassa gradussani. Kyseinen tapaushan nostatti keskustelun tuomioiden tiedottamisen parantamisesta. Iltapäivälehdethän otsikoivat isoin kirjaimin kuinka lyhyestä raiskauksesta seurasi lievä tuomio. Todellisuudessahan raiskauksen kesto oli vain pieni osa kokonaisuutta josta hovioikeuden tuomio muodostui. Korkein oikeus muutti sittemmin hovin tuomion ehdottomaksi eikä ottanut varsinaisesti kantaa teon keston pituuteen (tapauksesta ei annettu ns. ennakkotapausta). Itse kommentoisin tässä lyhyesti sen verran että totta kai raiskaus on raiskaus oli se sitten 10 sekuntia tai puoli tuntia. On kuitenkin huomioitava että jos tekijä nimenomaan tarkoittaa tuottaa uhrille enemmän kärsimystä pitkittämällä tekoa niin kyllähän se puhuu tekijän raskaamman syyllisyyden puolesta ja näin ollen se pitäisi ottaa myös huomioon rangaistuksen mittaamisessa ankaroittavana tekijänä.
Suomen laki ja suomalainen laintulkinta näkevät nimenomaan uhrin oikeuden koskemattomuuteen kevyempänä kuin rikoksen uhri itse. Päinvastaisuus olisikin mieletöntä. Eduskuntavaalit ovat ensi vuonna ja halutessaan uusi eduskunta voi muuttaa koko rikoslain vaikka yksillä valtiopäivillä millaiseksi tahansa hyväksi katsoo.Kaikki vaan äänestämään Tony Halmetta ja kumppaneita niin kyllä laki muuttuu!
Sananen kuitenkin otsikon oikeutukseksi, olkoon se sitten nykytilanteen puollustusta tai ei. Koko rikosoikeuden lähtökohtana voidaan katsoa olevan väkivallan monopolisoiminen keskusvallalle, alkuperäisenä ajatuksenaan koston kierteen lakkauttaminen. Oikeus ei saa olla yhtä kuin vahvimman miekka. Siksi omankäden oikeus on pidettävä ankarasti rangaistuna.
Jokainen ihminen on taipuvainen näkemään itseensä kohdistuvat oikeudenloukkaukset huomattavasti suurempina kuin vastaavat muihin henkilöihin kohdistuvat teot. Ajatellaanpa vaikka varkautta, aika moni on luvatta ottanut tai edustanut itselleen toisen omaa. Vaikkapa nyt suklaapatukan pienenä kaupasta. Miltä se tuntui? Tekisitkö yhä samassa tilanteessa uudelleen? Maistuiko? Entä jos joku nyt vie sinulta sinun lounaasi kuuluvan osan? Taidat tuohtua? Niinpä.
Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen luennolla absolutismin ajasta mielestäni toi ansiokkaasti esiin huomion, että minä aikana tahansa kun kansalta on kysytty on kansa vaatinut aina ankarempia rangaistuksia.
Itsevaltiuden kauden Euroopassa julkiset julmat teloitukset olivat tavallisia ja oikeudenkäyttö nykymittapuun valossa julmempaa ja ankarempaa kuin koskaan aikaisemmin tai myöhemminkään sen jälkeen.
Mietitäämpä hetki järjestelmää jossa rikoksen uhri saisi määritellä tekijälle rangaistuksen. Mitäköhän tapahtuisi? Olisiko silloin kyse oikeudesta? Olisi ehkä oikeudesta, määritelmää voi muuttaa, mutta ei ainakaan kohtuudesta niin kuin me sen käsitteen ymmärrämme. Siksi kansaa edustamaan valittujen edustajien on asiantuntijoiden neuvomana pyrittävä mahdollisimman suuressa määrin yhteiseen hyvään ja tasapuoliseen oikeudenmukaisuuteen. Täten siis Nurjan tarkoittama raja on yhtä aikaa äärimmäisen selvä ja epäselvä.
En voi olla kanssanne asiasta samaa mieltä.
Jos 'oman käden oikeus' pidetään ankarasti rangaistuna, palkitaan vain rikoksen suorittaja.
Rikoksen torjunnalle on annettava mahdollisuus aivan rikoksen alkusenteistä alkaen. Eikä vasta peninkulman päästä.
Selitystä perään:
Nykysuomessa rikolliselle annetaan liikaa eteen, eli uhrilta puuttuu oikeus itsepuolustukseen. Rikoksen tapahduttua (rikollinen palkittu siis) ryhtyy poliisi lain suomiin toimiin. Ehkä rikollinen saadaan kiinni, ehkä ei.
Parempi ratkaisu on alkaa kunnioittamaan yksilön oikeutta koskemattomuuteensa. Parempi estää oma raiskaus tai ryöstö alkuunsa kuin joutua kokemaan sellainen. Ahtaan laintulkinnan aikakaudella 'oman käden oikeus' on todennäköistä.
Hmm. Jos uhri saisi määritellä rangaistuksen rikolliselle itselleen, eikö kysessä olisi itseasiassa kosto? Itsepuolustus tapahtuu "nyt", kosto tapahtuu "viiden minuutin päästä".
Loppuun pienet selvästä ja epäselvästä.
Saako uhri surmata päällekävijänsä jos uhria päällekävijä vahingoittaa joko vähän, vähän enemmän tai aika paljon? (määrittelyt tekee luontevasti vain uhri)
Uhrilla lienee oikeus säilyä vahingoittumattomana? Ollaanko suomalaisessa laintulkinnassa valmiita joustamaan tässä kohtaa? Jos joustoja esiintyy, missä vaiheessa kyseessä on rikollisen palkitseminen teosta mitä laki ei kuitenkaan salli suoritettavan?
'Palkitsemisella' tietysti tarkoitan sitä, että rikoksen suorittamiselle (raiskaus,ryöstö,pahoinpitely) ei ilmaannu esteitä koska itsepuolustuksen rajat ovat ahtaat.
Oman käden oikeus jakaantuu tavallaan kahteen osaan, henkilökohtaisten oikeuksien suojeluun niitä uhatessa ja niiden "puollustamiseen" jälkikäteen, elikä jo mainittuun kostoon. Jälkimmäiseen suhtaudun äärimmäisen kielteisesti, ensimmäiseen laki antaakin jo riitävät keinot* oikeuskäytännön kanssa en ole asiasta samoilla linjoilla.
* jo mainittu rikoslainkohta antaa mahdollisuuden torjua jo aloitettu tai välittömästi alkamassa olevahyökkäys kohtuullisin voimakeinoin. Kohtuullisuus edellyttää jonkin näköistä puollustettavien etujen ja käytettävien keinojen välistä punnintaa. Naurisvarasta ei saa ampua.Äärimmäisessä tilanteessa henkilöllä tulee olla oikeus surmata päällekävijä. Äärimmäisen tilanteen konstruktointi ei sitten olekaan ihan helppoa. Useimpien suomalaisten tunnustama kristillinen tunnustus ja ylip. oikeusjärjestys suhtautuu hengenriistoon äärimmäisen kielteisesti vrt. (Pl 7§ oikeus elämään)Nyrkin iskuun ei voi pääsääntöisesti vastata puukolla. Laastaria saa kaupasta ja tekijä (tai valtion konttori) maksaa.
Kyllä se rikoksentekijä edesvastuuseen saadaan ja tuomioistuimen tule rangaistus lukea ja keskusvallan rangaistus toimeensaattaa. Siitä on pidettävä ankarasti huoli että tuomioilla on myös vaikutusta ja rikoksentekijä saadaan joko sopeutettua yhteiskuntaan tai eristettävä siitä. Tätä mieltä minä olen.
"Parempi estää oma raiskaus tai ryöstö alkuunsa kuin joutua kokemaan sellainen" lause on ihan totta, laki antaakin tähän keinot, joita tosin tuomioistuimet tulkitsevatkin ahtaasti, sillä vakava ongelma liittyy siihen että millä keinon ks. yritykset sa estää. Onko parempi heittää ryöstäjälle lompakkonsa ja käräjillä saada se takaisin? vai mennä siihen että ryöstäjät todella ensiksi käyttävät väkivaltaa ja sitten vasta anastavat. Jos minulla ja muilla "hyvillä" on kaupungilla kulkiessani ase, ei kestä kauaan kun rosmoillakin on. Sitten puollustan itseäni tulitaistelussa rautatieasemalla?
Miehenä en tahdo ollenkaan lähteä mukaan siihen keskusteluun mikä raiskauksien ympärillä velloo. Osan "keskustelijoista" mielestä raiskausta ankarampaa rikosta ei ole olemassakaan. Ei siinä voi mitään järkiperusteilla enää väittää, kuulee vain olevansa sovinisti.
Nähdäkseni suomalaisessa laintulkinnassa ollaan valmiita vahvasti yllä kuvailluillakin tavoilla joustamaan uhrin koskemattomuudesta. Hyvityksen siitä saa sitten käräjillä.Lain ja vain lain tulee tarjota keinot että hyvitys myös todella tapahtuu.Näin ei mielestäni nykyisin aina ole.
Ei mikään mahti, ei mikään suoja voi estää mitään rikosta tapahtumasta jos sen tekijä sen haluaa suorittaa. Vaikeaksi voidaan rikoksen suorittaminen kyllä tehdä, esim. varmuuslukot, panssariovet tms. mutta kyllä siitä ovesta voidaan oikeudettomasti läpi tulla jos vaan tahtoa ja kalustoa löytyy. Voi varautua vaikka rynnäkkökiväärillä ryöstöjä vastaan, mutta jos siihen asti ollaan menty, mikä estää pahaa miestä ampumasta ensin ja ryöstämästä vasta sitten? Tänään olisi riittänyt rahat, huomenna meni rahat ja henki. Tätä minä en halua.
Itsensä puolustaminen 'kohtuullisin voimakeinoin' sisältää rikollisen palkitsemisen/rohkaisemisen.
Rikollisen olemassaoloa siis saa vaarantaa pikku hiljaa enemmän ja enemmän sitä mukaa kuin uhrin oman olemassaolon jatkuminen kyseenalaistuu.
Jos ampuma-aseet sallittaisiin, kohtuullisen voimakeinon 'rituaali' voisi tarkoittaa sitä, että rikollinen jättäisi teon suorittamatta epäillessään kohteensa olevan aseistettu.
Nykyäänkin rikollinen mieluusti huolehtii omasta turvallisuudestaan valitsemalla vaarattomia uhreja.
Jos ampuma-aseet sallittaisiin "kaikille hyville", muutama prosentti heistä hankkisi sellaisen. Osa aseen hankkijoista väistämättä kuuluisi iältään, sukupuoleltaan tai fyysiseltä kooltaan rikollisen mielestä 'vaarattoman uhrin' ryhmään.
Mutta siltikin, rikollinen huolehtisi siitä, ettei vaarantaisi itseään:
A* Rikollinen ei haluaisi paljastaa kantavansa asetta, sellainen ankaroittaisi tuomiota ja tuottaisi rikosrekisteriä
B* Rikollinen ei vaarantaisi henkeään aseistetun/ehkä aseistetun uhrin vuoksi. Lisäksi katso kohta A. Silmukka.
Tulee muistaa myös se, että aseita on nykyäänkin paljon rikollisilla. Aseistettuja ryöstöjä tapahtuu usein. Vastustajan aseettomuus houkuttaa, lainkuuliainen on aina käytännössä aseeton.
Aseet vähentäisivät väkivaltarikollisuutta mutta lisäisivät omaisuusrikollisuutta jos virkavalta ei ole tehtäviensä tasalla.
sitähän tietysti voi tehdä, jatkaa ja paisutella asian kuin asian tiimoilta, kunnes maailma jossa elämme alkaa vaikuttaa yhä vaarallisemmalta ja anarkistisemmalta paikalta. Se on vähän niinkuin liika hiiva pullataikinassa, sanoisin näin jauhopeukalona...taikinaa ei sitten pidättele mikään.
Siksipä juuri onkin hyvä, kun asioilla on äärensä ja rajansa: on joku joka osaa antaa keskivertoisesti pätevän toimintaneuvon jo tapahtuneeseen asiaan, osaa neuvoa miten ihminen voi toimia omaksi hyväkseen tilanteissa joissa on tullut väärin kohdelluksi tai jäänyt kuulematta. Jo pelkästään kokemus siitä, että joku oppineempi pysähtyy pohtimaan MINUN pientä asiaani, on lohdullinen! Suurin osa väestöstä on kuitenkin juuri tämmöisiä tavallisia taappanoita.
Olen joskus lukenut viihteenä tuomari Dee´tä...ihminen ei juuri ole tainnut muuttua niistä päivistä, olemme ehkä vain tietoisempia julmuuksista. Lain kehittymisen historiaan en ole koskaan tutustunut, se voisi olla kovasti mielenkiintoista. Mikähän olisi hyvä teos "lain esihistoriasta"?
"Itsensä puolustaminen 'kohtuullisin voimakeinoin' sisältää rikollisen palkitsemisen/rohkaisemisen. " Niinkö? Oletko sitten sitä mieltä että rikkoessaan lakia henkilö astuu automaattisesti lainsuojattomaksi kaikilta osin? Nakkivarkaankin saa itseteosta tavattuna ampua? Sekö on sitten oikeudenmukaista?
Yhdysvallat tai Etelä-Afrikka voidaan ottaa esille tyyppitapauksina meinigistä, missä sosiaaliset erot (kenties rikollisuuden suurin yksittäinen syy/laukaisin) ovat valtavia ja aseita helposti saatavilla. Sitä voi sitten itsekukin miettiä ja verrata Suomeen, jos tilaston löytää, montako ryöstö-murhaa sataa tuhatta asukasta kohden kussakin maassa tehdään. Taitaa se Suomi tässä tilassa hävitä.
Aseiden olemassaolo lisää vääjäämättömästi niiden käyttöä ja oikeus väkivallankäyttöön samaten. Monellakohan nakkikioskilla lauantai aamuyöstä humalaspäissään sitten sitä omaa jonotuspaikkaa puollustettaisiin tulitaistelussa nyrkkien sijasta. Ei tietysti ensin, mutta käsikähmässä hävinnyt hakee sitten omaa hyvitystään vyöltä. Aseiden lisääntyminen taatusti lisäisi ja vakavoittaisi lähes kaikenlaista rikollisuutta. Tätäkö meidän tulisi haluta?
Sitten vielä kirjainkohtiin pari huomiota.
A. Totesit viestisi loppupuolella että rikollisilla on nytkin paljon aseita... Ei kyllä aseistettu ryöstö on suomessa suhteessa muihin rikoksiin hyvinkin harvinainen ilmiö. Etenkin jos tarkoitetaan tuliaseita. Suomalainen henkirikos tehdään teräaseella kännissä.
B. Rikollinen ei vaarantaisi henkeään. Totta. Se ampuisi ensin. Ks. edellinen viestini.
Ei ehkä lain esihistoriasta, mutta oikein hyvän ja kattavan käsityksen kotimaamme oikeushistoriasta ja kehityksestä saa teoksesta Suomen oikeushistorian pääpiirteet, toim. Pia Letto-Vanamo. Tämä kirja luultavammin löytyy myös vähintään kaupungin kokoisen paikan kirjastosta. Hyvä teos, aivan uusi, Jukka Kekkosen Johdatus kontekstuaaliseen oikeushistoriaan on myös tutustumisen arvoinen, joskin saattaa olla hankalasti saatava.
tuon kaivan esiin! on mukavaa tietää vähän siitäkin puolesta.
Tästä poiki pitkä ja rönsyilevä mielipiteitten vaihto, vaikka perimmäinen spontaani tarkoitus oli ihan vaan kiittää! Hyvä kun ihmisillä on sanottavaa toisilleen! Asiallisiakin ollaan oltu.
Ehkä tälle palstalle huomiohakuiset häiriköt ei eksy.
Ihanaa loppukesää kaikille. Älkää unohtako kuutamokävelyitä!
Nakkivaras ja omenavaras. Eikö esimerkiksi kelpaisi vesuria heiluttava taloon tunkeutuja tai pahoinpitelijä tai raiskaaja tai ryöstäjä?
Pohdiskella voisi myös Britanniaa ja Australiaa. Laki on hankaloittanut kansalaisten mahdollisuutta aseisiin, rikollisuus on kasvanut. Sveitsissä aseet ovat helposti saatavilla mutta 'helppo saatavuus' ei vielä tarkoita mitään.
"Aseiden olemassaolo lisää vääjäämättömästi niiden käyttöä..."
Tuo on sitä kuuluisaa nollatutkimusta. Sama pätee autoihin. Kuka muistaa Daltoninveljekset.
Jos huomenna tulisi Suomeen Suomen Ensimmäinen Auto, ja se ajaisi ylihuomenna pikkutytön ylitse suojatiellä, vain tosi sydämetön haluaisi autoja tähän maahan. Autojen hyöty ei olisi tiedossa, jouduttaisiin vertailemaan muihin maihin. Aseiden kanssa tilanne on vastaava.
Rikollisilla on paljon aseita. Teräaseet mukaan luettuina koska ne ovat aseettomille lainkuuliaisille aivan yhtä hengenvaarallisia kuin ampuma-aseetkin. Muistelen, että Helsingissä tapahtuu pyöreät satakunta aseellista ryöstöä vuosittain. 'Täällä' missä minä asun, aseellisia ryöstöjä on tapahtunut kahdesti. Sattumalta paikan ainoat kaksi kauppaa.
Entäpä jos nuo hauskat nakkikioskirytinät pitkälti johtuvatkin siitä, että oikeudeton hyökkäys ei aiheuta hyökkääjälle itselleen mitään kummallista vaaraa. Uhrilta korkeintaan lähtee hampaita, ei muuta.
Voit vapaasti uskoa, että aseet lisäävät 'lähes kaikenlaista' rikollisuutta. Ennakkoluulot ovat luonnollisia.
Rikollinen ei vaaranna omaa henkeään, totta. Joten miksi rikollinen menisi ja ampuisi ensin?
Onko rikolliseksi itsensä paljastaminen hyvä strategia? Luvalliset aseet vähentävätkin henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikollisuutta, sensijaan omaisuusrikollisuus voi nousta mikäli poliisi ei ole ajantasalla.
Nyt alkaa kyllä mennä jo aika kaukaa haetuksi hakemalla hakemiseksi.
Yhteiskunnassa on siedettävä väkisinkin tietyntasoista rikollisuuttta tai muuten yhteiskunta liukuu joko todelliseen anarkiaan tai poliisivaltioon. Tiedän kyllä keinot, kaksikin, millä kaikenlainen rikollisuus saadaan pois yhteiskunnasta. Kumpainenkin suorastaan syvältä, sieltä minne aurinko ei paista.
Keino A. Rikos on nykymääritelmän määritelmän mukaisesti teko tai laiminlyönti, joka on nimenomaisella kriminalisointi normilla laissa kuvattu ja säädetty rangaistavaksi. Kaikenlainen rikollisuus voidaan poistaa kumoamalla kaikki rikkomisesta sanktion seuraavat lait. Kyllä on tilastot kauniit. Kaikki voivat sitten järjestäytyä omiin porukoihinsa tai olla vaikka yksinään ja aseistautua sillä mitä käsiinsä saa ja tehdä mitä mieleen juolahtaa. Tämä on sitä liberalismia puhtaimmillaan.
B. Säädetään kaikki rangaistavaksi kuolematuomiolla tai älyttömän pitkällä pakkotyöllä vaikka mottimetsässä. Kokeillaan paljonko likvidoitavaa löytyy. Poliiseja joka nurkkiin ja ovista pois lukot että kotietsinnät olisi helpompi suorittaa. Ilmiannosta saa lottovoiton. Tieteiskirjallisuudessa asiaa on kehitelty paljon pidemmällekin.
Ase-esimerkistä en mitenkään viitsi enää kinata, kukin voi itsekseen miettiä vaikka oman taloutensa piirissä että jos olisi poreamme, tulisiko siellä käytyä useammin kuin nyt käy poreammeessa? No niin.
Helsingissä on 560 000 asukasta. Oikeesti. Kioskiryöstäjät jäävät järjestään kiinni, ja yleensä kuuluvat jo elämänsä muutenkin vessasta alas vetäneiden narkkarien toimenkuvaan. Ei ne mitään linnaa tai fyysistä väkivaltaa tarvitse vaan hoitoa. Miksi ihmeessa sitä vakuutuksella suojattua ehkä jopa tuhannen euron kassaa ei voisi antaa? Kaveri jää kuitenkin kiini, jos ei tästä, niin jostakin muusta elämäntapaansa kuuluvasta rikoksesta tuo yhteiskuntakelvoton uloste kuitenkin korjataan jonnekin piinattavaksi vankilaan.
Yhteiskunnassa on siis "siedettävä" väkisinkin tietyntasoista rikollisuutta mielestänne.
Mutta miksi yhteiskunnan tulisi "sietää" raiskauksia, pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja surmatekoja joissa ei ole mitään mieltä.
Luontevanpaa olisi "sietää" kansalaisten "kohtuutonta" (LOL) voimankäyttöä mikä toisinaan johtaisi toki rikollisen kuolemaan tai vammautumiseen mutta useinmiten ehkäisisi rikosta tapahtumasta.
Noin 150 henkirikosta tapahtuu vuosittain koska "siedämme" jonkinasteista rikollisuutta. Rikoksen suorittajia ei tuosta luvusta montaa löydy. Eikä tuosta luvusta löydy kovin montaa vapaaehtoista.
En lähde siitä, että oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen olisi kyseenalaistettavissa.
Ase-kinauksesta vielä; Kotoanne löytyy 365 teräaseeksi luokiteltavaa esinettä, kuinka monta naapuria olette surmanneet, kioskia ryöstäneet tai ohikulkijaa kylkeen survaisseet. LOL
On suurkaupungin kesäyö: liikenteen kohinaa, autojen jylyä, ihmisten sorinaa, huutoja…leimuavan iltaruskon alla kaupungin levottomat valot. Katua pitkin astelee vanha nainen vetäen perässään ostoskärryä. Kärryssä kilisevät pullot, joita nainen on kerännyt leventääkseen palautusrahoilla eläkeläisen leipäänsä, miksei myös estääkseen jotakuta paiskomasta niitä rikki katuun, ihmisten jalkoihin. Naisella on olkapäällään kulunut nahkalaukku.
Vastaan kävelee kaksi nuorta miestä. He täyttävät kadun, meluavat. Toinen huomaa vanhan naisen ja menee kohti, nauraa hohottaa ja ottaa kiinni olkalaukun hihnasta..huutaa: -mummo me ryöstetään sut nyt! Toinen mies hohottaa.
-Vanha ämmä saatana,me viedään sulta kaikki!
Laukkuun tarranneen miehen poskeen sihahtaa verinan juomu. Sitten käsivarteen. Olkapäähän. Naisella on kädessään ohut siima, jonka päässä killuu verinen suikale metallia.Mies kiroaa: mummu saatana, tosta hyvästä sut tapetaan. Vahva koura hamuaa vanhan naisen kurkkua ja puristaa. Mutta nainen on ketterä, potkaisee kolholla kengällä ahdistelijaa polvenseutuun ja kun ote kurkusta hitusen kirpoaa, iskee hampaansa ahdistelijan käsivarteen.
Lujaa. Toinen mies rientää apuun. Mummo tarraa kyhmyisillä sormillaan kiinni miehen munavärkeistä ja sormet lukkiutuvat raivoisaan puserrukseen. Mies ulisee kuin eläin mutta ote ei herpoa. Mummo roikkuu kahden hunsvotin välissä elävänä siltana: hampaat syvällä käsivarressa, sormet lukittuna munaskuihin. Kadulle tippuu verta.
Toinen miehistä pääsee lopulta irti ja alkaa hutkia mummoa, jonka rääsyjen uumenista alkaa kaikua valtaisa ujellus:
Mummon hälytyslaite vonkuu hereille läheisen hautausmaan kuolleetkin. Ikkunoita auotaan. Ohikulkijoita kiirehtii paikalle. Mummo päästää otteen munaskuista ja runneltu mies hoipparoi ulisten pois!
Paikalle saapuva poliisipartio toimittaa vapisevan vanhan naisen terveysasemalle. Mummo nyyhkyttää… …tukeutuu nuoren poliisimiehen käsivarteen: -ne sianporsat repivät käsityönikin, katsokaa mitä ne tekivät pyöröpuikolle, valittaa mummo ja näyttää siimaa, jonka toisessa päässä on puikko, toisessa vain kappale veristä metallia.- Purin hädissäni toista käteen, itsepuolustukseksi, varmaan sillä oli aids! parkuu mummo poliisimiehen ja nuoren lääkärin rauhoitellessa häntä: ne hunsvotit saadaan kyllä kiinni ja vastaamaan, tämä on rikosjuttu! Mummo hymyilee pientä ovelaa hymyä valituksensa lomassa.
Terveysaseman toisessa vastaanottopisteessa makaa hoitopöydällä nuori mies, jonka käsivarresta repsottaa pitkä repaleinen suikale lihaa. Paareilla makaa housuton karvainen miehenkorsto, jonka alapää on turvonnut jalkapallon kokoiseksi ja muuttunut väriltään tummanvioletiksi. Kipulääke auttaa vain vähän. Mies jonka käsivarsi on raadeltu puree ähisten hampaitaan ja sihisee: - se vanha lehmä raateli mut, sillä oli varmaan aidskin! Nuori lääkäri lohduttaa: - tämä on raaka pahoinpitely, tekijä saadaan kyllä vastuuseen, tämä on rikosjuttu!
Miten tässä käy, kuka tuomitaan, miten ja miksi?
Hihihiii!
Ei yhteiskunta tietenkään siedä mainitsemiasi rikoksia, sen osoituksena ks. teot on kriminalisoitu ja niistä laissa asetetut rangaistukset pannaan tehokkaasti toimeen. Moniko henkirikos jää selvittämättä? Montako henkeä ajattelit että kohtuutonkin voimankäyttö ehkä pelastaa- kuinka monta se vie? Ja edelleen hädässä on oikeus jo aikaisemmin mainitsemallani tavalla itseään puollustaa. Henki on pyhä koska se on korvaamaton. Lääkäri kyllä pienemmät haavat paikkaa .
Hei hitto! Mähän olen jo kirjoittanut tämän jo monta kertaa!
Sietämisellä tarkoitan ml. edellisen viestini esimerkit, sitä että äärikontrollissa sinä et asu alle 16-vuotiaiden henkilöiden kanssa ettet vaan heitä käpälöi tai kanssakäyminen ks. väestönryhmän kanssa tapahtuu vain kameroin valvotuissa olosuhteissa ja mainituilla henkilöillä on tappavaa myrkkyä erittävä koko vartalon peittävä kumiasu päällään. Kyllä pedofilia ja insesti lopuu! Lisää voi keksiä. Et kertakaikkiaan voinut nyt olla missaamatta asiaa.
Kotonani on myös 5 erilaista tuliaseeksi luokiteltavaa esinettä. Henkeä en ole keneltäkään silti ottanut.Ei aseiden omistaminen välttämättä lisää yksittäistapauksissa niiden käyttöä, mutta tilastoissa se kyllä saadaan näkymään. (USA, E-Af, Brasilia, jne.) Pointti onkin siinä että kadulla minulla ei ole aseita mukana, eli juuri snägärijonossa ei olisi halutessakaan mitään mihin tarttua. En silti välttämättä haluaisikaan, mutta kuule hei, tänne mahtuu paljon pösilömpejäkin tyyppejä.
Nyt lähden loppuviikoksi sorsajahtiin.
...ettäs kehtas...
Henki on pyhä koska se on korvaamaton, tästä olen samaa mieltä. Mukana kannettavat itsepuolustusvälineet ovat tämän oivalluksen jälkeen luontevia.
Niihin voisi joutua turvautumaan vaikka silloin kun aseeton "Uskottu Mies" snägärijonon hitauden hiillostamana alkaa uhkailemaan ohikulkijan hampaita ja poskiluita aseettomasti nyrkkiensä avulla.
Jos siis uhkailisit minua nyrkeilläsi ja minulla olisi "ase", olisin nopeasti valmis 'turvautumaan' aseeseen eli järjestäisin sen toimintavalmiiksi käteeni tai paremmin ulottuvilleni. Ehkä juuri tässä tilanteessa ymmärtäisin, että 'esilleotto' olisi liian voimakas varotoimi ja provosoivakin ehkä. Minulta puuttuu motivaatio ruveta vahingoittamaan toisia ihmisiä, joten pyrkisin peräytymään ja tarvittaessa pyrkisin puhumalla selviämään tilanteesta. Oman henkeni ja oikeuteni koskemattomuuteen ymmärrän myös tärkeiksi asioiksi joten en sallisi tilanteen ajautumista pisteeseen missä minuun on käyty fyysisesti kiinni vahingoittamistarkoituksessa.
Kirjoitappa tähän "Huh huh", lol
Muista pitää punaista lippistä.
Olen hyvinkin samaa mieltä itsepuollustusvälineiden luontevuudesta tarkoitukseensa, niitä on kuitenkin käytettävä niin ettei myöskään päällekarkaajan henki mene (pl. Aivan Äärimmäiset Tilanteet) tai kohtuutonta vahinkoa aiheudu. Rangaistuksen antaa sivistysvaltiossa tuomioistuin eikä kuka tahansa mistä tahansa itsepuollustusvälineitä käyttämällä.
Itsepuollustukseksi onkin mielestäni katsottava vain kohtuullinen ja tarpeellinen, melkeinpä vain välttämätön menettely jonka seurauksena oikeushyviin kohdistunut hyökkäys saadaan torjutuksi ja mahdollinen omatoimisesti järjestetty rikollisen kiinniotto voi olla hyväksyttävissä vain siihen asti kunnes virkavalta saadaan paikalle.Muu on oikeuden omiin käsiin ottamista, mitä vierastan viimeiseen asti.
Paras tapa onkin uhkaavissa tilanteissa yksityishenkilölle vanha kunnon lastentarhan sääntö, - viisaampi väistää.
Mtä muuten tarkoittaa ´lol´?
Bolognan punaista Pykälä ry:n lippistä tuli käytetttyä kyllä!
Tunteisiin vetoavassa tapauksessa on erotettavissa seuraavat merkitykselliset seikat:
Nuoret miehet: oikeudeton hyökkäys täyttää jonkin seuraavista tunnusmerkistöistä, ryöstön yritys tai tapauksen kokonaisarvioinnin perusteella varkauden yritys ja pahoinpitely. Tavoitellun saaliin vähyys puoltaa melko lievää tulkintaa, käytetyt voimakeinot sensijaan ankaraa.
Mummo: vaikka menettely täyttää ainakin pahoinpitelyn tunnusmerkit (mahdollisesti törkeänkin), ei mummoa tuomita mikäli mummon toiminnan voidaan katsoa mahtuvan ns. hätävarjun piiriin.
Rikoslaki vuodelta 1889 antaa mahdollisuuden käyttää hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle välttämättömiä voimakeinoja (3:11§)suojellakseen omaa tai toisen henkeä ja/tai omaisuutta. mainittu rikoslainkohta antaa mahdollisuuden torjua jo aloitettu tai välittömästi alkamassa olevahyökkäys kohtuullisin voimakeinoin. Kohtuullisuus edellyttää jonkin näköistä puollustettavien etujen ja käytettävien keinojen välistä punnintaa.
Minulle ei täysin selvinnyt minkälaista "asetta" mummon käytti ja miksi hän sitä mukanaan kantoi? Kiveksistä puristetun kaverin kohdalla lienee kyseessä hätävarjelu, mutta piiskatun kohdalla en olisi niinkään varma. saattaa olla että mummo tuomitaan hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä, jolloin tuomio on paitsi teoriassa alempi kuin normaalitapauksessa myös käytännössä sanktio jäisi melko pienenksi. Linnareissua ei lienesi olevan tulossa.
Relevantti seikka rangaistuksen ankaruuteen saattaisi olla myös se, miksi mummo ei turvautunut hälyttimeen heti?
Lomatunnelmissa oltu jonkin aikaa... Mukavaa saada näin myönteistä palautetta. Samaa nimimerkkiä ei ole juuri kukaan muu käyttänytkään paitsi kerran tässä noin pari viikkoa sitten joku huuteli ko. nimim. takaa. Mutta olen huomannut, että myös tietyt muut nimimerkit antavat varsin hyviä neuvoja.
Kysyntää korvauksettomalle lakineuvonnalle ilmeisesti on. Mutta pyydän tiedostamaan sen, että täällä saadut neuvot ovat vain suuntaa-antavia, koska kaikkia asianhaaroja ei välttämättä ole tuotu ilmi itse kysymyksissä eikä juridisten neuvojen antajilla ole mahdollisuutta tehdä lisäkysymyksiä.
Kiitokset eukkonen tosiaankin tällaisesta yllättävästä palautteesta! En ajatellut, että täällä kukaan mitään noteeraa.
t. lakimies
Olen kovasti iloinen siitä, että ajatukseni tavoittivat oikean henkilön!
Kyllä me ihmiset, me vanhemmat ihmiset varsinkin, seuraamme ja noteeraamme asioita tarkastikin. Itse olen vanhemmiten ottanut tavakseni -ja kyseenalaiseksi oikeudekseni - omalla tasollani puuttua maailman menoon milloin otaksun siihen olevan aihetta. Usein se puuttuminen on huomion kiinnittämistä epäkohtaan tai väärintulkintaan tai itsekkyyteen, yleensäkin asiaan, joka on helppo muuttaa inhimillisesti paremmaksi ihan pienellä vaivalla, vain ajatustapaansa tarkastelemalla!
Joku voi pitää semmoista turhana idealismina, mutta ainakin minua tämä ajattelutapa on seurannut lapsuuden kotikasvatuksesta asti ja antanut ohjeeksi elämälle selkeän kahtia jaon siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Nykyihmiselle oikean ja väärän määrittely on varmasti vaikeampaa nyt kun yhteiskunta käy yhä monimutkaisemmaksi ja joskus tuntuu, että nuoret varsinkin ovat vallan vailla käypiä malleja siitä, miten ihmisten välinen kanssakäyminen sujuu parhaiten: ei itsekkäästi vaatien omia etuja vaan asioita jakaen ja toisiansa tukien.
Toivoisi nuorten ( ja miksei yhtähyvin meidän vanhempienkin) oivaltavan yhä laajemmin, että hyvät tavat ja inhimillisyys ja sosiaaliset ihmissuhdetaidot ovat todella valtava pääoma ja bonus ajatellen koko elämää!
Ajattelen myös, että aikuisen ihmisen yksi perustehtävä on toimia mallina hyvässä. Siksi ilahdun aina kovasti, kun kohtaan elämässä tällaista kaipaamaani kauneutta!
Sananlasku sanoo, että paha kello kuuluu kauas, hyvä vielä kauemmaksi. Kun katselen taaksepäin elämää ja kurkistan omaan nuoruuteen, ymmärrän itsekin oppineeni arvostamaan hyviä asioita kunnioittamieni ihmisten kautta - ja kaihtamaan toisia asioita oppimalla syyn ja seurauksen lait jonkin kipeän kokemuksen kautta.
Elämä voi olla vaikeaa ja epäoikeudenmukaistakin ja ihminen tekee virheitä, joista oppii ja jotka pitää saada sovittaa. Siksipä me tarvitsemme yhteisen normiston, hyväksytyt tavat, lain määräykset sekä inhimilliset, myös sydämellä ja elämänkokemuksella viisaasti ajattelevat ihmiset niitä oikeuden mukaisesti tulkitsemaan.
On totta että maailma muuttuu ja yhteiskunnan rakennemuutos kysyy tulkintaa yhä useamman laisille asioille. Joskus varsinkin talousrikoksissa tuntuu, ettei oikeus toteudu, ettei tekosista vastaamaan jää ketään. Yhteisen optimaalisesti hyvän lain laatiminen ei varmastikaan ole helppo tehtävä. Maalla on aina oltu viisaita silloin kun merellä sattuu vahinko!
Hyvä elämänasenne. Samoilla ajatuslinjoilla olen.
Kirjoitat aivan kohtuullisesti, mutta voisit kiinnittää huomiota tekstin jaotteluun. Tekstisi on kovin raskasta luettavaa. Tämä vain ystävällisenä huomautuksena.
kiitos kommentistasi. Koetan parantaa tyyliä, jos vielä jotakin sanottavaa tulee. Nuoruudessa jäi nuo koulun käynnit aika vähiin ja se kyllä vaikuttaa tämmöisessä. Mutta yrittää lupaan!
Kyllä, kysyntää korvauksettomalle neuvonnalle totisesti on. Minulla on edessä kantelun laatiminen hyvin vakavassa asiassa, ja nyt sompaillaan siinä viidakossa, että ensinnäkin minne paperit lähetetään.
En ole edes oikeutettu ilmaiseen/alennettuun oikeusapuun vaikka olen tuloton. Avopuolisoni tulot katsotaan minun tuloikseni vaikkei hänellä ole osaa eikä arpaa kyseiseen asiaan (kamalaa kyllä, ei minullakaan vaikka asianosaiseksi jouduinkin). Oikeudenkäynti (minkä tavallaan voitin, asia jäi siihen) vei juristinpalkkiona n 20 000 markkaa.
Jos voit olisin kiitollinen mielipiteestäsi. Pääsisin edes alkuun.
Kysymys on yllä: EOA vai LH? Asia koskee viranhaltijan toimia, jotka saattavat täyttää virka-aseman (törkeän) väärinkäytön tunnusmerkit.
Mikä on "oikeudenkäynti" minkä "tavallaan voittaa" ?!?
Ja miten sellaisen kustannuksia ei vastapuolta velvoiteta korvaamaan ? Olipa kyse siviili- tai hallintoasiasta ?
Yst. terv. oxenstjarna
Olet saanut ok neuvoja EOA vai LH keskustelussa. Tee se tutkintapyyntö.
Käytän 'tavallaan'-sanaa siksi, että vastapuoli, viranomainen, luopui. Juristini ei uskonut 100-prosenttisesti voittoomme ja heitti syötiksi meidän puolen luopumisen oikeudenkäyntikorvausten vaatimisesta. Viranomainen nieli tämän heti ja tehtiin ns sovinto eli koko asia jäi käsittelemättä.
Oikea voittaminen olisi tapahtunut niin, että oltaisiin menty varsinaiseen käsittelyyn, jossa tuomari lautamiehineen olisi todennut viranomaisen käynnistämän oikeusprosessin aiheettomaksi ja minut turhaan häirityksi ja oikeutetuksi korvauksiin.
Nyt ei viranomainen, sosiaalityöntekijä, joutunut minkäänlaisen tarkastelun kohteeksi eikä vastuuseen "virheestään". Minullehan rahanmeno olisi ollut sama vaikka riski häviämisestä olisi toteutunutkin. Mutta ainakin olisi tullut päivänvaloon kaikki asiat ja sosiaalityöntekijän ammattitaidottomuus ja koheltaminen kautta linjan.
Järeämpi, dokumentoitu, todistusaineisto viranomaisen tekemistä rikoksista saatiin vasta pari kuukautta istunnon jälkeen, ja siksi olen laatimassa kanteluita nyt.
Tutkintapyyntö on houkuttava ajatus, mutta pelkään seuraamuksia, mahdollista viranomaisten keskistä (tuntenevat toisensa, poliisi ja tämä)puolueellisuutta, mahdollista uudelleen loukatuksi tulemista, kustannuksia ja arkaluontoisen asian nostamista uudelleen esiin.
Olen kyllä ihmetellyt tuota yleistä kylmää mielikuvaa laki-ihmisistä.
Omat vanhempani ainakin ovat kovin sydemellistä sakkia =)
Olen ollut huomaavinani, että tiukka asiallisuus ja muodollisuus saatetaan tulkita kylmyydeksi. Ja vielä päälle vähän jämäkkää lakitekstiä määrämuotoisine koukeroineen vahvistamaan mielikuvaa.
Lakituvassa tuskin usein nauru hersyy, tilanteet siellä lienevät enimmäkseen vakavia. Myös vakavuus saatetaan tulkita joko vihaisuudeksi tai jopa töykeydeksi.
Tämä raukkamaisesti netistä kopsattuna, koska en itseasiassa muistanut lollin tarkkaa merkitystä.
Viestihierarkia oli paisunut liian suureksi, heh.
Hyvä ettet suoralta kädeltä tyrmää suojeluaseita, hyviä loppukesiä.
T: Nurja
">> Mitä on ROFL ja LOL ?
ROFL = Rolling On Floor Laughing
LOL = Laughing Out Loud
Täysin turhia ja typeriä lyhenteitä, joita kannattaa välttää.
Aiheuttavat uusluku- ja kirjoitustaidottomuutta kuten näkyy. =)"
LOL tarkoittaa käsittääkseni 'Lots of love'. Ensisijaisesti, kukaties toissijaisesti tuota nimimerkin sanamuotoa.
Kyllä Jenkeissäkin löytyy niitä kiltisti sanottuna irvileukoja, jotka vääntävät mistä tahansa hyvästä paskan.
Mutta noin se alunperin meni.