En nyt jaksa surffata viittauksia, mutta jos joku ei tämän viestin sisältöä usko, niin jättää sitten vastaamatta. Kiitos.
Muutama kuukausi sitten julkistettiin kansainvälinen tutkimus, jonka mukaan suuryritysten johtajista 60% sairastaa narsistista persoonallisuushäiriötä ja heistä noin puolet tämän vakavampaa ilmentymää - psykopatiaa.
Tällä viikolla julkistettiin Suomalainen tutkimus, jonka mukaan yritysten toimitusjohtajista 70% on RUK:n käyneitä.
Laskisi korrelaation miten tahansa, päätyy samaan lopputulemaan - intin pällitestin johtamispisteytys suosii persoonallisuushäiriöisiä. Ymmärrän, että yritysmaailmassa käy näin, koska siellä on tarkoitus saada muutamat menestymään massojen kustannuksella, mutta eikö armeijan päämäärä ole juuri päinvastainen?
Muutama kuukausi sitten julkistettiin kansainvälinen tutkimus, jonka mukaan suuryritysten johtajista 60% sairastaa narsistista persoonallisuushäiriötä ja heistä noin puolet tämän vakavampaa ilmentymää - psykopatiaa.
Tällä viikolla julkistettiin Suomalainen tutkimus, jonka mukaan yritysten toimitusjohtajista 70% on RUK:n käyneitä.
Laskisi korrelaation miten tahansa, päätyy samaan lopputulemaan - intin pällitestin johtamispisteytys suosii persoonallisuushäiriöisiä. Ymmärrän, että yritysmaailmassa käy näin, koska siellä on tarkoitus saada muutamat menestymään massojen kustannuksella, mutta eikö armeijan päämäärä ole juuri päinvastainen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Osoittaa vain suomalaisen yhteiskunnan sisäsiittoisuutta. Oletettavasti luvut tulevat tulevaisuudessa laskemaan. Ennen vanhaan jo se että oli ylioppilas käytännössä takasi RUK:iin pääsyn ja myös pääsyn yliopistoon. Soveltuvalla koulutuksella on enemmän merkitystä uran kannalta kuin RUK:illa joten RUK:n käyminen on enemmän seuraus kuin syy.
Nyt kun jokaisella kadunmiehellä on vähintään yksi korkeakoulututkinto, löytyy myös paljon pätevää RUK:ia käymätöntä johtajamateriaalia jonka osuus tulee väistämättä kasvamaan. Tokihan monet RUK:in käyneet ovat ihan särmiä kavereita ja muuten menestyvät elämässä kohtuullisesti. RUK:in oppien hyödynnettävyys työelämässä on vain erittäin kyseenalaista.
Yritysmaailma eroaa siinä mielessä aika radikaalisti että on olemassa sekä asioiden että ihmisten johtamista. Asioiden johtaminen (management) voidaan oppia, ja sillä pääsee jo aika pitkälle. Ihmisten johtaminen (leadership) taas on ominaisuus jota voidaan toki hioa esiin mutta sitä pitää löytyä jossain muodossa johtajasta. Tehtävä määrittää missä suhteessa näitä tarvitaan. Monikansallisessa yrityksessä on se ja sama onko jotain leikkisotajohtajakoulua käyty vai ei, Suomen ulkopuolella ei juuri olla kiinnostuneita.
Mielestäni teini-iässä tehdyt ratkaisut eivät saa tuomita ihmistä koko elän ajan. Ite päätin alusta lähtien käydä intin ASAP, ja mennä töihin puoleksi vuodeksi ennen yliopisto-opintoja. Hoidin hommani niin että vältin AUK:n komppaniapäällikön kanssa keskustelemalla ja kyllä häneltä ymmärrystä tuli. Kun varmistui että pääsen kuudella kuukaudella hoidin toki hommani kiitettävästi ja innolla, työt ja opiskelu mielessä. Ei P-voimat ainoa johtamisenlaitos tässä maassa ole, nöyryyttä ja vastuuta toki opettaa mutta niitä voi saada ihan elämästäkin.