hello

NT on kyllä kaikkein vaikenta sillä eihän totta tosiaan normaalia ole. Eräs opetushallituksen virkamies, jonka tehtävä on asettaa normaalin raja-arvo sanoi äskettäin eräässä koulutustilaisuudessa, että normaalin rajaksi on tällä hetkellä saetettu 8-7. Siis kaikki muu on epänormaalia.

Aivan kuin älykkyystesteissä normaali on 100. Siis jos saat alle tai yli sata et ole enää normaali - ja kas kummaa autistit harvoin saavat tuon 100. He saavat joko yli tai ali. Useimmin autistit saavat alle 100. Autisteja pidetäänkin yleisesti vähälahjakkaina. Ongelma on, että autistien kyvyt eivät tule testeissä esille. Lisäksi austit diagnosoidaan usein myös skitsofrenikoiksi.

Tiedän menestyvän koululaisen, joka sai psykologien älykkyystesteissä Q 70 - siis heikkolahjaisen taso, vaikka oppi lukemaan 4 vuotiaana musiikkimerkintöjä; 5 vuotiaana luki vuotiaana sarjakuvia; 6 vuotiaana luki kirjoja sekä kirjoitti. Lapsi diagnosoitiin vielä psykoottiseksi, kun oli näytti siltä, että ei seuraa opetusta, sillä vältti katsekontaktia opetustilanteissa. Kun vanhemmat epäilivät autismia, heitä ei uskottu.

Puhumaton autisti Sharisa Kochmeister sai nelivuotiaana IQ 24. 12 vuotiaana IQ 10. Tämän jälkeen hän sai kaksi vuotta kommunikaatio-opetusta (Facilated Communication). Hän saavutti tämän jälkeen IQ 142 ja pääsi normaaliin kouluun. Hän kirjoittaa:

"Olen itse eri mieltä siitä, mitä alan asiantuntijat ajattelevat autismista ja autisteista. Useimmat meistä eivät ole vajaaälyisiä. Meillä on tunteita ja me ymmärrämme niitä. Meillä on kuvittelukykyä ja abstraktia ajattelua. Me koemme kipua, mielihyvää, surua ja iloa. Näyttää, ettemme ymmärrä asioita, mutta se ei ole totta. Todellinen vaikeus on se nopeus, jolla pystymme sulattamaan ja vastaamaan siihen mitä meille opetetaan. Tähän syynä sisäisen viestinnän liian suuri vastaanottokyky, eikä suinkaan sen puute. On vaikeaa kommunikoida muiden kanssa, kun kaikki aika menee siihen, että yrittää havaita maailmaa joka tuntuu niin sekavalta. Tämä on autismin todellinen kirous - suuri kyky ottaan vastaan [informaatiota] yhdistettynä heikkoon kykyyn käsitellä ja reakoida [siihen]" (Kochmeister, "Shattering Walls").

Idiootti kirjoitti:

NT on kyllä kaikkein vaikenta sillä eihän totta tosiaan normaalia ole. Eräs opetushallituksen virkamies, jonka tehtävä on asettaa normaalin raja-arvo sanoi äskettäin eräässä koulutustilaisuudessa, että normaalin rajaksi on tällä hetkellä saetettu 8-7. Siis kaikki muu on epänormaalia.

Aivan kuin älykkyystesteissä normaali on 100. Siis jos saat alle tai yli sata et ole enää normaali - ja kas kummaa autistit harvoin saavat tuon 100. He saavat joko yli tai ali. Useimmin autistit saavat alle 100. Autisteja pidetäänkin yleisesti vähälahjakkaina. Ongelma on, että autistien kyvyt eivät tule testeissä esille. Lisäksi austit diagnosoidaan usein myös skitsofrenikoiksi.

Tiedän menestyvän koululaisen, joka sai psykologien älykkyystesteissä Q 70 - siis heikkolahjaisen taso, vaikka oppi lukemaan 4 vuotiaana musiikkimerkintöjä; 5 vuotiaana luki vuotiaana sarjakuvia; 6 vuotiaana luki kirjoja sekä kirjoitti. Lapsi diagnosoitiin vielä psykoottiseksi, kun oli näytti siltä, että ei seuraa opetusta, sillä vältti katsekontaktia opetustilanteissa. Kun vanhemmat epäilivät autismia, heitä ei uskottu.

Puhumaton autisti Sharisa Kochmeister sai nelivuotiaana IQ 24. 12 vuotiaana IQ 10. Tämän jälkeen hän sai kaksi vuotta kommunikaatio-opetusta (Facilated Communication). Hän saavutti tämän jälkeen IQ 142 ja pääsi normaaliin kouluun. Hän kirjoittaa:

"Olen itse eri mieltä siitä, mitä alan asiantuntijat ajattelevat autismista ja autisteista. Useimmat meistä eivät ole vajaaälyisiä. Meillä on tunteita ja me ymmärrämme niitä. Meillä on kuvittelukykyä ja abstraktia ajattelua. Me koemme kipua, mielihyvää, surua ja iloa. Näyttää, ettemme ymmärrä asioita, mutta se ei ole totta. Todellinen vaikeus on se nopeus, jolla pystymme sulattamaan ja vastaamaan siihen mitä meille opetetaan. Tähän syynä sisäisen viestinnän liian suuri vastaanottokyky, eikä suinkaan sen puute. On vaikeaa kommunikoida muiden kanssa, kun kaikki aika menee siihen, että yrittää havaita maailmaa joka tuntuu niin sekavalta. Tämä on autismin todellinen kirous - suuri kyky ottaan vastaan [informaatiota] yhdistettynä heikkoon kykyyn käsitellä ja reakoida [siihen]" (Kochmeister, "Shattering Walls").

Lue lisää

Tämä Sharisa K! Meillä lahjakas ja tunnustettu elokuvantekijä kertoi olleensa
lapsena autistinen.
"Minulla oli 5v. asti esioille aivan omat nimet".

Vaikka optimaalisilla kehitysympäristöillä onkin hyvin tärkeä merkitys,
näinkö ne AS piirteitä kokonaan vois häivyttää?

as-kamu (m) kirjoitti:

Tämä Sharisa K! Meillä lahjakas ja tunnustettu elokuvantekijä kertoi olleensa
lapsena autistinen.
"Minulla oli 5v. asti esioille aivan omat nimet".

Vaikka optimaalisilla kehitysympäristöillä onkin hyvin tärkeä merkitys,
näinkö ne AS piirteitä kokonaan vois häivyttää?

Lue lisää

Esimerkki lähinnä kuvaa älykkyystestin puutteita. Ne kyvyt, joita Autisteilla ei tule älykkyystesteillä esiin - esimerkiksi musikaalinen lahjakkuus. Älykkyystestejä oppii myös suorittamaan harjoittelemalla. Tietokonepelit kehittävät tutkimusten mukaan taitoja, joita älykkyystesteissä tarvitaan.

Autismi ei mihinkään katoa iän myötä. Sen ilmentymät vaan muuttuu ja ihminen oppii elämään puutteittensa kanssa. Veljenpoikanikin, joka diagnosoitiin aspergeriksi 1990-luvulla, sanoo, että on parantunut aspergerista. Tosiasiassa hänellä ei enää ole samoja vaikeuksia kuin pienempänä.

Idiootti kirjoitti:

NT on kyllä kaikkein vaikenta sillä eihän totta tosiaan normaalia ole. Eräs opetushallituksen virkamies, jonka tehtävä on asettaa normaalin raja-arvo sanoi äskettäin eräässä koulutustilaisuudessa, että normaalin rajaksi on tällä hetkellä saetettu 8-7. Siis kaikki muu on epänormaalia.

Aivan kuin älykkyystesteissä normaali on 100. Siis jos saat alle tai yli sata et ole enää normaali - ja kas kummaa autistit harvoin saavat tuon 100. He saavat joko yli tai ali. Useimmin autistit saavat alle 100. Autisteja pidetäänkin yleisesti vähälahjakkaina. Ongelma on, että autistien kyvyt eivät tule testeissä esille. Lisäksi austit diagnosoidaan usein myös skitsofrenikoiksi.

Tiedän menestyvän koululaisen, joka sai psykologien älykkyystesteissä Q 70 - siis heikkolahjaisen taso, vaikka oppi lukemaan 4 vuotiaana musiikkimerkintöjä; 5 vuotiaana luki vuotiaana sarjakuvia; 6 vuotiaana luki kirjoja sekä kirjoitti. Lapsi diagnosoitiin vielä psykoottiseksi, kun oli näytti siltä, että ei seuraa opetusta, sillä vältti katsekontaktia opetustilanteissa. Kun vanhemmat epäilivät autismia, heitä ei uskottu.

Puhumaton autisti Sharisa Kochmeister sai nelivuotiaana IQ 24. 12 vuotiaana IQ 10. Tämän jälkeen hän sai kaksi vuotta kommunikaatio-opetusta (Facilated Communication). Hän saavutti tämän jälkeen IQ 142 ja pääsi normaaliin kouluun. Hän kirjoittaa:

"Olen itse eri mieltä siitä, mitä alan asiantuntijat ajattelevat autismista ja autisteista. Useimmat meistä eivät ole vajaaälyisiä. Meillä on tunteita ja me ymmärrämme niitä. Meillä on kuvittelukykyä ja abstraktia ajattelua. Me koemme kipua, mielihyvää, surua ja iloa. Näyttää, ettemme ymmärrä asioita, mutta se ei ole totta. Todellinen vaikeus on se nopeus, jolla pystymme sulattamaan ja vastaamaan siihen mitä meille opetetaan. Tähän syynä sisäisen viestinnän liian suuri vastaanottokyky, eikä suinkaan sen puute. On vaikeaa kommunikoida muiden kanssa, kun kaikki aika menee siihen, että yrittää havaita maailmaa joka tuntuu niin sekavalta. Tämä on autismin todellinen kirous - suuri kyky ottaan vastaan [informaatiota] yhdistettynä heikkoon kykyyn käsitellä ja reakoida [siihen]" (Kochmeister, "Shattering Walls").

Lue lisää

NT tarkottaa semmosta henkilöä jolla ei ole mitään neurologista häiriötä, kuten autismi, as, adhd, tourette ym. En minäkään sanoisi ketään normaaliksi.