Tässä alla haikailee muuan heppu
bensakäyttöisen venemoottorin asioissa.
Jos jossakin, niin bensakäyttöisessä
keskimoottoriasennuksessa on helppo käsittää
että vaihtovirtalaturille voi tulla eteen tosi kovat vaatimukset paloturvallisuuden
suhteen,
ja kova hintataso,
Volvon tyyliin, eli että 40 A 2- napaisesesta laturista
saa maksaa
alkuperäisosana 4000-5000 yks / Mummoa.
Sairasta.
Osako joku sanoa,
a) onko 2 - napaisten
40-100 A tarjonnassa
mittään paranemista, että ei joudu pulittamaan
enää Penta-lisiä, pakon edessä ?
b) onko tollaisen bensakoneen "alternaattori"
jotenkin vielä dieselin laturiakin vaativampi ja suljetumpi ja suojatumpi rakenne ?
c) onkohan nää paloturvallisuusseikat jotenkin
perussyy siihen että reilunkokoistenkaan perämoottorien
laturitehot eivät ole mistään kotoisin,
tollaisia 250 w kokonaistehoja näkyi
topsiaan pitkään ?
Tai miksi niitä sanoisi, keloja.
bensakäyttöisen venemoottorin asioissa.
Jos jossakin, niin bensakäyttöisessä
keskimoottoriasennuksessa on helppo käsittää
että vaihtovirtalaturille voi tulla eteen tosi kovat vaatimukset paloturvallisuuden
suhteen,
ja kova hintataso,
Volvon tyyliin, eli että 40 A 2- napaisesesta laturista
saa maksaa
alkuperäisosana 4000-5000 yks / Mummoa.
Sairasta.
Osako joku sanoa,
a) onko 2 - napaisten
40-100 A tarjonnassa
mittään paranemista, että ei joudu pulittamaan
enää Penta-lisiä, pakon edessä ?
b) onko tollaisen bensakoneen "alternaattori"
jotenkin vielä dieselin laturiakin vaativampi ja suljetumpi ja suojatumpi rakenne ?
c) onkohan nää paloturvallisuusseikat jotenkin
perussyy siihen että reilunkokoistenkaan perämoottorien
laturitehot eivät ole mistään kotoisin,
tollaisia 250 w kokonaistehoja näkyi
topsiaan pitkään ?
Tai miksi niitä sanoisi, keloja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En muusta tiedä, mutta on sisäperäkone bensa ja siinä on normaali auton laturi.
Käsittääkseni laturin pitäisi olla ns kipinäsuojattu.
Lisäksi moottori voi olla eristetty eli sen rungossa ei ole -, jolloin autokäyttöön tarkoitetut ei käy.
Ostin omani (uuden)joskus vuosia sitten Hartikaiselta venemoottoripurkaamosta Tattarisuolta ( ei ollut eristetty ).
Tarkkana kannattaa olla laturin muuttamisessa jos kierroslukumittari ottaa tietonsa siltä.
Ainakin vanhat VDO:n mittarit ovat säädettävissä, pitää vain olla joku laite jolla kierrokset tarkastaa.
Mulla 146 hv VP. Siinä on ihan tavallisen näkoinen runkomaadoitettu Valeo 50 A laturi- Otin sen irti laakereiden vaihtoa varten, kun vinkuu.
Kaksinapaisuus ei tee laturia yhtään suojatummaksi,aivan samanlainen vain miinus ei kytketty runkoon,käsistään kätevä eristää sen itse.
Jos 40 amppeerinen 2 - napainen
vaihto osana myytävä
(omansahan joutuu antamaan vaihtoon )
maksaa Pentalta liki 500 euroa,
niin jotain
ihmeellistä siinä on oltava
kaiken järjen mukaan.
Kipinäturvallisuutta tai vastavaa ?
Tai sitten toi väite että 2 - napainen on
helppo juttu ei päde ?
Miten on 24 volttisissa ammattikoneissa -
vedetäänkö sielläkin vielä joskus yhdellä
navalla ?
Eilen käytin laturia korjaamolla vinkumisen takia. Paljastui, että laakerit ei vingu ,vaan hiilet. Tuli siis halvaksi. Hiilissä oli vielä sentti pituutta.
Samalla ihmeteltiin, millainen on veneen laturi auton vastaavaan verrattuna. Kaveri, joka työkseen korjaa autoja, ihmetteli, että ompa kummallinen laturi. Minusta siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Hiilet vaan oli kumitiivisteen takana. Samassa mokkulassa oli sisään valettuna jännitteensäädin. Ja alla siis kumitiiviste ja hiilet.
Mä luulen että noi tiivisteet on juuri sen kipinäsuojauksen vuoksi, mitä autoissa ei tarvita
VOLVO on päätynyt dieselmoottoreissaan käyttämään ns. 2-napaista sähköjärjestelmää joka eroaa esimerkiksi autoissa yleisestä 1-napaisesta siten, että sähklaitteita ei ole kytketty miinus runkoon periaatteella. Kaikkiin sähklaitteisiin tuodaan akulta tai muualta miinus omalla miinuskaapelilla.
Tällä toimenpiteellä pyritään estämään venekäytössä galvaanisia vuotovirtoja ja sitä kautta galvaanista korroosiota.
Esimerkkinä voin kertoa että kaverin VOLVOsta pimeni laturi vääränlaisen akkulaturin käytön vuoksi Heinäkuun lopulla lomalla. Elokuun lopussa kun vene nostettiin ylös korjaamolla, todettiin vetolaite pahoin syöpyneeksi. Potkureitakaan ei saanut irti akselilta kuin rälläkällä leikkaamalla.
Laturin kärähtäminen oli aiheuttanut sen että miinus pääsi moottorin runkoon. Nyt veneellä ei edes ajettu kuin muutama tunti vahingon jälkeen, mutta jo se että akut olivat yhteydessä moottorin runkoon muutaman viikon teki tuhojansa.
Lopputulos oli että vetolaite piti "tyhjentää" sisukaluistaan, putsata pois se pölymäinen möhnä etenkin kaikista nurkista ja kulmista ja maalata koko härveli uusiksi.
Muista vaurioista en tiedä kun vene myytiin seuraavana keväänä.
Eli mikäli maa vuotaa runkoon saattaa seuraukset olla ikävät.
Laturin eristäminen mootorin rungosta voi olla kätevälle tee-se-itse miehelle mahdollista.
VOLVOn laturien hintaan sitten taas vaikuttaa varmasti paljon se VOLVOn nimi siinä laturin kyljessä ja se tosiasia että vastaavia latureita ei ole helppo löytää tarvikeosina. Siis ei ole kilpailua.
Kiitos vaivannäöstä ! Raskas juttu kerrassaan.
Jos käyttää niin vaativia potkurirakenteita
kuin Penta niin sitten ei taida olla muuta
mahdollisuuta kuin alkaa kovasti paneutua
näihin asioihin.
Haiskahtaa vähän siltäkin ette isotehoisten
laturien käyttö ole potkuriakselin
yms propulsion osalta
mitenkään ongelmatonta hommaa ?
Osaisiko joku kertoa miten tarjolla
olevien merikoneiden
24 volttisten systeemien kanssa on asia,
onko niissä 2- napainen , esim Ivecon
koneissa ,
tai Solen joka tekee pikkukoneita,
Volvon kilpailija ?
volvon sisäperäkoneet, eli ei laturi eikä startti ole eristetty moottorin lohkosta.
vetol. trimmi maadoitettu suoraan moottorin lohkoon.Ei se maavuoto mitään ,kunhan ei jännitteitä vuoda, ja sitä vartenhan on pääkytkin.
2-napaisessa on laturi ja startti eristetty lohkosta , eikö niin.