Ilmastonmuutoksen arvioidaan hyödyttävän Suomen maataloutta. Lisääntynyt hiilidioksidi tehostaa kasvien yhteyttämistä ja ilmaston lämpenemisen myötä kasvukausi pitenee noin 3–5 viikkoa vuoteen 2050 mennessä, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta lähinnä syksystä. (MMM 2005)
Nykyisten nopeasti tuleentuvien viljalajien tilalle pitää kuitenkin kehittää lajikkeita, jotka hyödyntävät muuttuneet olosuhteet paremmin. Vehnän, ohran ja kauran viljelyn pohjoisraja siirtyisi SILMUn keskiskenaariossa 350 kilometriä pohjoisemmaksi. Etelä-Suomessa voisi hyvin kasvattaa maissia. Perunasato voi kasvaa Etelä-Suomessa noin 10-50 % ja Pohjois-Suomessa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi. (SILMU 1996)
Sadot ja tuholaismäärät kasvavat
Lämpeneminen lisää toisaalta kasvintuholaisten määrää ja aiheuttaa suurempia sadonalennuksia. Leudot talvet mahdollistavat ankeroisten ja viruksia levittävien kirvojen leviämisen Suomessa. Perunarutto lisääntyisi, ja ilman kasvinsuojelua tämä voisi suurelta osalta kumota perunasadon kasvun.
Toisaalta ilmaston lämpeneminen lisää myös haitallisten kylmyys- ja kuumuuskausien mahdollisuutta. Hallariskin muutosta on vaikea ennustaa, koska se riippuu maan routaisuudesta ja päivän pituudesta. Kasvien sietokyvyn ylittäviä kesälämpötiloja esiintyisi aiempaa useammin.
Talvehtivien kasvien vararavinto riittäisi entistä paremmin. Suojaavan lumipeitteen häviäminen ja siitä seuraava kylmyys saattaisivat kuitenkin olla niille tuhoisia. Kohonneiden kevätlämpötilojen takia liian aikaisin loppuva talvehtiminen voi aiheuttaa alttiutta keväthallalle. (SILMU 1996)
Talven routakauden lyhentyessä ja kosteiden, lumettomien talvien lisääntyessä ravinteiden huuhtoutumisen ja peltojen eroosion riski kasvaa. Myös savimaiden tiivistyminen, joka vaikeuttaa viljelyä, voi lisääntyä Etelä-Suomessa. Sademäärän lisääntyminen ja syyssateiden voimakkuus voivat aiheuttaa viljan lakoontumista ja vaikeuttaa korjuuta. Lisääntynyt haihdunta saattaa lieventää sateisuuden haittoja, joskin syksyllä ilmankosteus on yleensä korkea ja haihdunta vähäistä. Kosteissa oloissa jyvien entsyymitoiminta vilkastuu ja vilja voi alkaa itää. Rukiin ja vehnän laatu voi tällöin heiketä niin, että ne eivät kelpaa leipäviljaksi. (SILMU 1996) (MMM 2005)
Vaikka nykyiset ääri-ilmiöt eivät välttämättä johdu ilmastonmuutoksesta, niiden perusteella voidaan arvioida lämpenemisen vaikutuksia tulevaisuudessa. Vuonna 2004 kasvukauden alun kuivat jaksot mahdollistivat aikaiset kylvöt, ja kesältä odotettiin todellista huippusatoa. Elokuun rankkasateet kuitenkin pilasivat sadon. Pahiten kärsi ohra, mutta myös rukiin, rypsin ja perunan sadot pienenivät. Kasvitaudit ja rikkaruohot vahingoittivat kasveja, koska torjunta-aineita ei voitu ruiskuttaa märkien peltojen kantamattomuuden vuoksi. (MMM 2005)
Puutarhatuotannon odotetaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta. Omenanviljelyä voidaan laajentaa ja muun muassa kirsikasta voi tulla tärkeä viljelykasvi Suomessa. Sekä kasvihuone- että avomaatuotannon sadot kasvavat todennäköisesti, mutta myös tauti- ja tuholaisriski lisääntyy. Marjoista vadelman ja mansikan sadot kasvanevat keskimäärin. (MMM 2005)
Poronhoito voi vaikeutua
Kotieläinten ulkolaidunnusta voidaan lisätä, jolloin niiden hyvinvointi paranee ja rehun varastointitarve pienenee, mutta vesistöjen ravinnekuormitus voi kasvaa. Taudit voivat lisääntyä, ja jos eläinsuojien lämpötilat nousevat hyvin korkeiksi, maidontuotanto ja liha- ja siipikarjan kasvu voi heikentyä. (MMM 2005)
Pohjoisessa poronhoito vaikeutuu, kun lisääntyvät talvisateet vahvistavat lumipeitettä ja kohoava lämpötila lisää jääkerroksen muodostumisen riskiä, jolloin porojen on vaikeampi saada ravintoa. Sammalet ja varvut valtaavat aluetta poronjäkäliltä. Toisaalta varhainen kevät lisää ravinnon saantia. (MMM 2005) (ACIA 2004)
Vesistöt
Lämmenneessä ilmastossa Etelä-Suomessa ei synny talvisin pysyvää lumipeitettä, vaan sateet tulevat joko vetenä tai satanut lumi sulaa nopeasti pois. Sulaminen ja vesisateet voivat synnyttää talvitulvia, joista on viime vuosina esimerkkejä. Vantaanjoella vuonna 1989 suurin tulva esiintyi helmikuussa ensimmäistä kertaa 80 vuoden havaintojakson aikana. Myös Kyrönjoella on ollut melko isoja talvitulvia. Kevättulvat sen sijaan vähenisivät voimakkaasti varsinkin Etelä-Suomessa. (SILMU 1996)
Kevättulvat vähenevät, talvitulvat lisääntyvät
Talvitulvien syntyyn vaikuttavat talven sateisuus, lumen sulaminen ja erittäin pieni haihdunta talvella. Tammi-helmikuun valunta kaksinkertaistuisi, ja joulukuussa lisäys olisi 60 %. Saimaan vesistöissä latvavesistöjen talvikauden sulamisvedet nostavat vedenpinnan haitallisen korkealle. Jos juoksutuksia lisätään Vuoksessa, tämä voi aiheuttaa tulvahaittoja Venäjän puolella. Saksassa talvitulvat ovat yllättäneet usein, kuten Reinjoen suuret tulvat jouluna 1993 ja tammikuussa 1995. (SILMU 1996)
Järvien jääpeiteaika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet jäätyisivät keskimäärin vain muutamaksi viikoksi keskitalvella.
Jääpeitteen häviäminen vaikeuttaa saimaannorpan lisääntymistä
Jää- ja lumipeitteen häviäminen vaikeuttaisi myös uhanalaisen saimaannorpan lisääntymistä. Norpan poikaset syntyvät kylmältä ja pedoilta suojassa lumikinokseen tehtävään talvipesään. Jos lauha talvi hävittää lumikinokset, poikaset saattavat paleltua. Eräät toiset norppalajit muun muassa Ohotanmerellä ja Riianlahdella synnyttävät avojäälle ja poikaset pysyttelevät tiiviisti yhdessä säilyäkseen lämpiminä. Saimaalla tätä vaikeuttaisi petojen, mm. ilveksen ja ketun yleisyys. Jos talvi myöhemmin olisi niin lämmin, että jääpeitettä ei synny lainkaan, pedoista vain kotka pääsisi pesäluodolle. Ajoittaiset kylmyyskaudet saattaisivat kuitenkin tällöinkin olla norpanpoikasille tuhoisia. (SILMU 1996)
Ilmastonmuutos lisää meren ja järvien rehevöitymistä
Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien rehevöitymistä. Peltojen lumettomuus Etelä-Suomessa lisäisi ravinteiden, fosforin ja typen huuhtoutumista vesistöihin. Metsistä voi huuhtoutua enemmän typpeä. Kokonaiskuormitukset ovat eräissä malleissa kasvaneet sadassa vuodessa noin 10 %. Lämpötilan nouseminen myös lisää kasvua järvissä ja huonontaa happitilannetta. Lisäksi Itämeren kasviplanktonin kevätkukinta aikaistuu, ja sen biomassa kasvaa. Tämä lisää rehevöitymistä. (SILMU 1996)
Kalakantojen levinneisyys riippuu lämpötiloista. Suomalaiset kalat voidaan jakaa lämpötilan suhteen kylmän ja lämpimän veden suosijoihin. Kylmän veden kaloihin kuuluvat lohikalat ja made, lämpimässä viihtyvät särkikalat ja kuha. Ahvenella, särjellä ja hauella on laaja sietokyky, ja ne viihtyvät sekä kylmissä että lämpimissä vesistöissä. Lämmenneessä ilmastossa odotetaan tiettyjen kantojen romahtavan ja toisaalta tiettyjen kasvavan. (SILMU 1996)
Siika ja järvitaimen kärsivät lämmöstä
Silmun keskiskenaariossa lämmenneessä ilmastossa siian ja taimenen menestyminen Etelä- ja Keski-Suomen järvissä heikkenisi. Pohjois-Suomessa lämpeneminen vaikuttaisi vasta vuoden 2050 jälkeen.
Lohi, taimen ja nieriä taantuisivat. Jos huonosti lämpenemiseen sopeutuvat lajit eivät pääse leviämään pohjoisemmaksi, ne saattavat kokonaan kadota. Suurin hyötyjä olisi kuha, joka voisi levitä koko maahan vuoteen 2060 mennessä. Myös lahna menestyisi koko maassa. (SILMU 1996)
Talous
Suomen talouselämä saattaisi hyötyä ilmastonmuutoksesta, pääosin metsäteollisuuden myönteisten näkymien ansiosta, jos tarkastellaan vain ilmastonmuutoksen kotimaisia vaikutuksia. Myös maatalous voisi hyötyä. Näissä molemmissa arvioissa on tosin vaikea ottaa huomioon esimerkiksi kasvitautien vaikutusta. (SILMU 1996)
Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset Suomen talouteen tulevat kuitenkin kansainvälisen talouskehityksen kautta. Maailmanlaajuisesti taloudellisten vaikutusten on arvioitu olevan muutaman prosentin vähennys bruttokansantuotteessa. (SILMU 1996) Eräissä malleissa kehitysmaissa ja Kiinassa vaikutusten odotetaan olevan suurempia.
Talouden globalisoituminen siirtää ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia myös Suomeen
On mahdollista, että ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisella tasolla erittäin vahingollisesti maatalouteen aiheuttaen vakavia nälänhätiä ja nostaen maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintoja. Pahimmillaan tilanne voi johtaa pakolaismäärien kasvuun ja poliittiseen epävakauteen kehitysmaissa. Nämä erisuuntaiset vaikutukset huomioon ottaen SILMUssa on arvoitu, että ilmastonmuutos ei vaikuta Suomen talouteen merkittävästi ensi vuosisadan puoleen väliin mennessä.
Lisää ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista voi lukea linkistä http://www.ilmasto.org/
Maatalous ja ilmastonmuutos
KMa
4
552
Vastaukset
- mailmanparantaja
Ilmaston muutoksen takia merien pinta nousee nykyisestään. Alankomaat tulevat jäämään vedenalle.Balttian maat tulevat jäämään osittain veden alle.Usa:ssa tulee jäämään veden alle suistoalueet. jne....
Ja tämä tulee tapahtumaan aika pian. Jopa ME tulemme näkemään sen. - Oikeassa
En tosin jaksanut lukea loppuun. Vähän lyhyempiä alustuksia, kiitos.
- vailla todellisuutta
Ota huomioon,että tuulensuunta voi muuttua päivittäin,siihen kaatuu teoriasi.
- KMa
ei vaikuta ja ainahan tuuli kulkee matalapaineesta korkeapaineeseen.
Huono vastaus sinulla, olisin odottanut hieman tarkempia perusteluja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331925- 69842
Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28812Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259724Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64703Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132670- 10664
- 26639
- 77637
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200627