Oikeustieteellinen

Sinne ainakin pääset sisään.
Opetus on parempi ja Tallinnassa asuminen halvempi.

Pääsykoe oli hankala, sillä siinä vaadittiin paljon nippelitiedon osaamista. Myöhemminen tentit ovat mielestäni mitanneet paremmin olennaisten asioiden ja kokonaisuuksien hallintaa. Ymmärtäähän tuon, sillä pääsykokeen tärkein funktio on karsia liiat hakijat.
Mutta jos sisään meinaa päästä niin kyllä ne pääsykoekirjat on osattava lähes ulkoa, valitan.

Itse ala on kyllä mielenkiintoinen. Kaikkein yllättävintä on ollut se, että tietyt oikeudenalat, joita on etukäteen pitänyt tappotylsinä, ovatkin osoittautuneet erittäin mielenkiintoisiksi ja päinvastoin. Lisäksi alan monimuotoisuus takaa sen, että kiinnostus pysyy yllä. On hyvä muistaa, että vaikka jokin aihe maistuu puulta, niin seuraava tentti voikin olla jo paljon mielenkiintoisempi. Ei siis pidä hätiköidysti ajatella valinneensa väärän alan.

Jaottelusta itseopiskelu/luennoilla istuminen voi sanoa, että se on itsestä kiinni. Luentoja tms. järjestetään kiitettävästi, mutta pakollisia luentoja on vähän ja tuskin millään niistä on läsnäolopakkoa. Eli on itsestä kiinni, miten paljon jaksaa kuunnella luentoja (ainakin Helsingissä proffien pedagogian taidot ovat hieman ruosteessa) vai pitääkö enemmän kirjastossa lukemisesta. Ja lukemista tulee joka tapauksessa paljon (keskimäärin vajaa 1000 sivua per tentti), siitä ei kyllä pääse mihinkään. Luennot ovat pääsääntöisesti olemassa joko tietyn tenttikirjan korvaamiseen tai sitten vain pänttäämisen tueksi.

Suosittelen hakemista mikäli istumalihaksesi kestävät pänttäämistä, ala tarjoaa jokaiselle jotakin ja antaa laajan yleistutkinnon, joka on erittäin hyvä monipuolinen pohja työelämää ajatellen. Noin yleisesti ottaen oikkarit ovat aika mukavaa ja sosiaalista porukkaa ja bileet ovat mahtavat (raskas työ vaatii raskaat huvit).