Kirkkopostilla 1876 saarna 4 sunn. adventista
Niinä päivinä tuli Johannes
Kastaja ja saarnais Juudean
korvessa ja sanoi: Tehkäät
parannus, sillä taivaan valtakunta on
lähestynyt. Matt.3: 1
Näin saarnais Johannes kastaja suruttomalle
kansalle, koska he kurkistelemisen
tähden tulit katsomaan sitä miestä,
joka oli alkanut saarnaamaan korvessa.
Se oli hänen saarnansa alku: “tehkäät
parannus!” Ja siitä parannuksen saarnasta
heräisit muutamat ja rupeisit kysymään:
“Mitä meidän pitää tekemän?”
Mutta sen väen paljouden suhteen, kuin
siellä oli, ei suinkaan monta herännyt.
Ja niin se on myös täällä tapahtunut.
Vaikka nyt on saarnattu parannuksesta,
ei ole sentähden moni herännyt. Sillä
niinkuin Johanneksen aikana enin osa
oli jo paatunut, niin se on myös täällä.
Ja niinkuin Johanneksen aikana paatumus
suuremmaksi tuli sen kovan saarnaamisen
kautta, niin on myös täälläkin
paatumus tullut suuremmaksi.
Paatumuksen syy on itsessä Jumalan
sanassa, niin kuin kirjoitettu on: joka
paha on, tulkoon vielä pahemmaksi, ja:
tämä on tullut lankeemiseksi ja nousemiseksi
monelle Israelissa. Johanneksen
aikana tunnustit ne syntiänsä, jotka heräisit,
ja niin on tapahtunut täälläki.
Mutta ei niitä ole sentähden monta ollut,
jotka silloin heräisit, tuskin yksi tuhannesta.
Ja siitä kanssa ovat suruttomat ottaneet
itsellensä suruttomuuden ainetta.
Koska suruttomat näkevät, ettei ole
monta herännyt, ajattelevat he: Ei taida
koko se oppi olla oikea, koska niin vähän
herää. Mutta siinä arveluksessa tulevat
suruttomat kovin petetyksi, sillä
niin on Jumalan sanassa kirjoitettu, että
ne ovat harvat, jotka autuaaksi tulevat,
koska neki, jotka muutaman ajan vuovaavat
ahtaasta portista sisälle tulla, ei
voi, kuinka sitte ne, jotka ei meinaakaan
parannusta tehdä, tulisit autuaaksi?
Tässä on monta, jotka ei ole vielä aikoneet
parannusta tehdä, sentähden että
he pitävät semmoisen parannuksen joutavana,
jonka Johannes kastaja tarkoitti,
jossa itse kunki piti tunnustaman syntiänsä,
sillä muutamat sanovat: “ei ole
tarpeellinen maailmalle huutaa.” Muutamat
ei ymmärrä, mistä ihmisen pitää
alkaman parannusta tekemään. Se kuuluu
varsin niitten kysymyksistä. Sotamiehet
kysyit erittäin, mitä heidän piti
tekemän. Publikaanit kysyit erittäin,
mitä heidän piti tekemän.
Se kuuluu siis näitten heränneitten
kysymyksistä, ettei he ymmärtäneet,
mitä itse kunki säädyssänsä piti tekemän,
koska heidän piti alkaman parannusta
tekemään. Ja niin tekevät kaikki
vastaheränneet. He kysyvät opettajalta,
kuinka heidän pitää tekemän. He tuntevat
kyllä, että syntiä on, mutta ei he ymmärrä,
millä lailla heidän pitäis alkaman
parannusta tekemään.
Koskas suruttomat tulevat opettajalta
kysymään: “mitä minun pitää tekemän,
että minä autuaaksi tulisin?” Jo, tulevat
he viinaporvarin tykö ja kysyvät: “Mitä
maksanee?” Tulevat he kräämärin tykö
ja kysyvät: “Paljonko maksaa tuo silkkihuivi?”
Tulevat he huoran tykö ja kysyvät:
“Saanko minä tulla sinun vierees?”
Onkos valhe? Mitäs todistaa teidän
tuntonne? Onkos valhe?
Johanneksen tykö tulit katuvaiset ja
kysyit: “Mitä meidän pitää tekemän?”
N:o 4 4 SUNNUNTAINA ADVENTISSA
36
Mutta suruttomat ei tulleet silloin, eikä
nytkään tule opettajan tykö kysymään:
“Mitä meidän pitää tekemän, että me
autuaaksi tulisimme?” Vasta silloin,
koska kuolema tulee, sanovat he:
“Noutakaat pappi, kuolema tulee!” Ja
silloin ovat kaikki synnit läjässä. Kaikki
väärinteot sovittamatta. Kaikki rikokset
anteeksi antamatta. Kuolema
käypi päälle, ja kova pelko tulee. Mutta
ei ole monella tietoa, mihinkä hän
joutuu viimein asumaan. Ainoastansa
muutamat sanovat: “Helvettiin on keino,
ei tule paremmaksi.”
Semmoinen on suruttomain elämä, ja
semmoisen elämän perästä seuraa yksi
kauhistavainen kuolema. Mutta te kuulitte
kuitenki, millä lailla heränneet tulit
Johanneksen aikana. He tulit kysymään
opettajalta: “Mitä meidän pitää tekemän?”
Ja niin ovat heränneet tehneet
näinäki aikoina, he ovat kysyneet opettajalta,
millä lailla heidän pitäis tekemän
parannusta. Ei ole heränneet tohtineet
luottaa oman viisautensa päälle. Ei
ole heränneet sanoneet niinkuin suruttomat
ja armonvarkaat: “Kyllä me näemme
itse kirjasta!” Eikä ole Johannes sanonut
niinkuin muutamat suruttomat
papit sanovat, koska joku herännyt tulee
heiltä kysymään jotaki, joka kuuluu
hengellisiin asioihin, niin sanoo surutoin
pappi: “Mikä houraus tämä on?” Ja
muutampi surutoin pappi sanoo heränneelle:
“Mene ulos tästä huokaamasta,
muutampi ulkokullattu”, vaan Johannes
neuvoi katuvaisia senjälkeen, kuin itse
kuki tarvitsi.
Meidän pitää tänä päivänä laveammalta
puhuman parannuksesta pyhän
tekstin johdatuksesta, koska me olemme
ensinnä rukoilleet sitä suurta parantajaa,
että hän antais meille oikean ylösvalaistuksen,
kuinka oikea parannus ja katumus
pitää tapahtuman. Isä meidän jne.
Rukouspäivän korkean messun
teksti Ap. t. 3: 19. Niin tehkäät parannus
ja palaitkaat, että teidän syntinne
pyyhittäisiin pois! Tämän tekstin johdatuksesta
pitää meidän tällä hetkellä
katseleman, kuinka oikea parannus pitää
tapahtuman.
Koska armollinen kuningas on ulosvalinnut
semmoisia paikkoja Raamatusta
tutkintoaineeksi, jotka kuuluvat parannukseen,
niin me päätämme siitä,
että kuninkaan tahto on, että alamaiset
pitää tekemän parannusta kaikista niistä
synneistä, jotka Ruotsin valtakunnassa
harjoitetaan, niinkuin: juopumus, huoruus,
varkaus, kirous, koreus ja kaikki
muut pahat tavat. Sillä ei kuninkaalla
ole hauska kuulla, että kaikki vankihuoneet
täytetään. Lainrikkojat ei voi enää
mahtuakaan vankihuoneisiin, ja kruunulle
tulee siitä suuri kustannus. Kuningas
sois kyllä, että kaikki ihmiset tekisit
parannuksen ja katumuksen. Ja sentähden
on kuningas rukouspäivän tekstiksi
ulosvalinnut semmoisia Raamatun paikkoja,
jotka kuuluvat parannukseen.
Kysymys on siis tämä: Kuinka pitää
oikea parannus tehtämän? Jos me seuraamme
Johanneksen esimerkkiä, kuinka
Johannes teki heränneitten kanssa.
Hän neuvoi heitä tekemään parannusta
ja ruveta erilaihin elämään kuin ennen.
Hän käski heidän heittää pois ne synnit,
joita het olit ennen tehneet. Publikaania
hän käski heittää pois varastamasta
kruunua, ja sotamiehiä hän käski heittää
N:o 4 4 SUNNUNTAINA ADVENTISSA
37
pois ryöväämästä ja tyytyä siihen palkkaan,
mitä he saavat kruunulta. Ja yhteiselle
kansalle sanoi hän: “Jolla on
kaksi hametta, antakoon toisen sille,
jolla ei ole.”
Niistä sanoista kuuluu, niinkuin Johannes
olis neuvonut heränneitä aivan
ulkonaiseen parannukseen. Mutta meillä
on myös sama usko, että joka ei tahdo
synnistänsä luopua ja tehdä parannusta
ulkonaisessa elämässä, sillä ei ole halu
ollenkaan autuaaksi tulla. Niin kuin Johannes
kävi kovin sen ulkonaisen parannuksen
päälle, niin me myös olemme
vaatineet, että ulkonainen parannus
elämässä ja töissä pitää tapahtuman ensinnä,
ennen kuin sydämen parannus tulee;
sillä sydämen pahuutta surutoin ihminen
ei näe, mutta huoruutta ja juopumusta
ja varkautta ja kirousta hän näkee.
Ja hän saattaa myös niistä synneistä
luopua, jos hän tahtoo. Sillä ei ole suruttoman
jäsenet annetut saatanan haltuun,
mutta kuin hän itse vapaaehtoisesti
antaa jäsenitänsä saatanan haltuun,
kyllä sitte rietas hallitsee koko ihmisen.
Sentähden on Johannes kastaja neuvonut
heränneitä ulkonaiseen parannukseen
ensinnä; ja siihen kuuluu: 1. Oikea
synnin tunnustus; 2. lähimmäisen sovittaminen;
ja 3. heittäminen pois kaikki
ehdolliset synnit. Niin muodoin juopumus
pois; kirous pois, huoraaminen ja
varastaminen pois, koreus pois, ahneus
ja turha kunnia pois, kaikki ehdolliset
synnit pois, ennenkuin sydämen ja mielen
muutos tulee.
Mutta joku sanoo: “Jos Johannes
kastaja on niin saarnannut, ei Kristus
ole niin saarnannut.” Luuletkos, että
Kristus on erilaihin saarnannut kuin Johannes?
Onkos Kristus sanonut: saat
juoda ja tapella, saati sinä uskot, kyllä
tulet autuaaksi, saat huorata ja varastaa,
kyllä tulet autuaaksi, saati sinä uskot?
Kristus sanoi yhdelle huoralle:
“Mene ja älä tästedes syntiä tee!” Ei
Kristus ole niin opettanut, että katumattomat
huorat ja katumattomat varkaat
tulevat autuaaksi, vaan hän on kaikille
suruttomille kovan tuomion lukenut.
Mutta hengessä köyhille hän on
saarnannut evankeliumia.
Ja koska Johannes sanoi: “Tehkäät
parannus! Taivaan valtakunta on läsnä,”
niin se oli hänen tarkoituksensa, ettei
kukaan tule kristityksi sillä ulkonaisella
parannuksella, mutta että ulkonaisella
parannuksella pitää ihmisen valmistaman
itsensä vastaanottamaan taivaan
valtakuntaa. Ja joka ei tee parannusta,
sillä ei ole halu autuaaksi tulla.
Ja koska nyt kuningas on ensimmäisen
rukouspäivän tekstiksi pannut yhden
paikan Raamatusta, joka on parannuksesta,
niin se on totisesti kuninkaan
tahto ja tarkoitus, että kaikki alamaiset
tekisit parannuksen. Mutta siihen ei ole
suruttomat halulliset. Sillä jos kuningas
käskis heidän juoda ja varastaa, huorata
ja varastaa, siihen he menisit mielellänsä.
Mutta koska esivalta kehoittaa heitä
parannukseen, niin het ei tottele ollenkaan,
vaan enin osa lykkää sen viimeiseksi.
Ja koska kuolema tulee, sanovat
he: “Nyt on hiljainen, koska ennen ei
ole haettu, niin saapi jäädä.”
Ainoastansa ne harvat sielut, jotka
ovat oikein heränneet, tekevät parannuksen,
ja huutavat korkealla äänellä
syvyydestä korkeuteen niinkuin Daavidi
ja Manasse. He huutavat niin kuin lapN:
o 4 4 SUNNUNTAINA ADVENTISSA
38
set temppelissä: Hoosianna Daavidin
Pojalle! Ja kaikki fariseukset pahenevat
siitä huudosta. Mutta lapset ei lakkaa
huutamasta sentähden, vaikka fariseukset
pahenevat, sillä he tietävät, että he
pääsevät pian huutamaan Uudessa Jerusalemissa
Hoosianna Daavidin Pojalle.
Siellä ei yksikään pahene heidän huudostansa.
Mutta jos nämät lapset ei huutais,
niin rupeisit kivet huutamaan.
Amen.
__________________________________
Parannus
8
783
Vastaukset
- PPPPPPPPPPPPP
Kertokaas joskus ihan omin sanoin, mitä se parannus teille elämässä merkitsee ja tarkoittaa?
Siltä varalta, ettei olisi jäänyt teoriaksi. - Martti Luther
95 TEESIÄ
Rakkaudesta totuuteen ja halusta tuoda se julkisuuteen väitellään seuraavista lauseista Wittenbergissä kunnianarvoisan isän Martti Lutherin, vapaiden tieteiden ja pyhän jumaluusopin maisterin sekä viimeksi mainitun aineen vakinaisen opettajan johdolla. Hän pyytää sen vuoksi, että ne, jotka eivät suullisesti ja persoonallisesti läsnä ollen voi keskustella meidän kanssamme, tahtoisivat tehdä sen poissa ollen kirjallisesti. Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, Amen.
1. Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta.
2. Tätä sanaa ei voida ymmärtää sakramentillisesta parannuksesta, so. siitä rippi- ja sovitustoimesta, jonka papit virkansa mukaisesti suorittavat.
3. Kuitenkaan se ei myöskään tarkoita yksinomaan sisäistä katumusta, sillä ei voida ajatella mitään sisäistä katumusta, joka ei samalla vaikuttaisi kaikkea näkyvää lihan kuolettamista.
4. Sen tähden kestääkin Jumalan rangaistus siihen asti, kunnes ihminen itse tuomitsee itsensä (se on todellinen sisäinen parannus), nimittäin siihen asti, kun on käyty sisälle taivaan valtakuntaan.- J. Raamattumaa
"....Vakaumuksesta olisin kuitenkin toivonut, ettei taalailainen olisi ollut babtisti. Vakaumuksesta rakastan luterilaista puhdasoppisuutta: ja vaikka babtismi ei järkytä autuuden perustuksia, voi tämä asia, kun se tehdään pääasiaksi, rikkoa ykseyden sellaisten ihmisten välillä, joilla on sama käsitys armon järjestyksestä. Olen puhunut lukijoitten kanssa, jotka eivät ole separatisteja, molemmilla lahkoilla on samanlaiset kokemukset aina sinne saakka, missä puhutaan separatismista. Siitä lähtien ovat separatistit niin itsepäisiä, etteivät anna ojentaa itseään. Ei kai voida kieltää, että papit itse ovat syyllisiä tähän, sillä nämä ovat näyttäneet lohikäärmeenhampaitaan kaikenlaista Seurakunnissa tapahtunutta heräystä vastaan. Sen sijaan, että alkaisivat johtaa uskonnollista liikettä ja saisivat sen hallintaansa, niin että kykenisivät voittamaan heränneiden luottamuksen ja tulla niin muodoin liikkeen johtajiksi, on heistä tullut liikkeen vihaisimpia vastustajia. Katsokaa esimerkiksi Ent. Tohtori Ödmanin mustiinpanoja Delsbon Lukijoista ja Tri Grapen (Isak Grape, Upplysningar rörande det så kallade Läsare-Sällskapet i någre Nor- och Westerbottens Församlingar men förnämligast i Skellefteå. Hernösand) muistiinpanoja Skellefteån lukijoista. Minulla ei ole muuten mitään uutta kerrottavaa tällä kertaa. Vastedes annan C.J. Grapen kirjoittaa lyhyen kertomuksen saatujen varojen käytöstä.
Jättäen itseni Göteborgin kristittyjen ystävien esirukouksiin, olen Korkeastikunnioitetun Veljen vähäinen työtoveri Herran viinimäessä”.
Pajala 12/3 1860
L.L. Laestadius - ei Lars Levi
J. Raamattumaa kirjoitti:
"....Vakaumuksesta olisin kuitenkin toivonut, ettei taalailainen olisi ollut babtisti. Vakaumuksesta rakastan luterilaista puhdasoppisuutta: ja vaikka babtismi ei järkytä autuuden perustuksia, voi tämä asia, kun se tehdään pääasiaksi, rikkoa ykseyden sellaisten ihmisten välillä, joilla on sama käsitys armon järjestyksestä. Olen puhunut lukijoitten kanssa, jotka eivät ole separatisteja, molemmilla lahkoilla on samanlaiset kokemukset aina sinne saakka, missä puhutaan separatismista. Siitä lähtien ovat separatistit niin itsepäisiä, etteivät anna ojentaa itseään. Ei kai voida kieltää, että papit itse ovat syyllisiä tähän, sillä nämä ovat näyttäneet lohikäärmeenhampaitaan kaikenlaista Seurakunnissa tapahtunutta heräystä vastaan. Sen sijaan, että alkaisivat johtaa uskonnollista liikettä ja saisivat sen hallintaansa, niin että kykenisivät voittamaan heränneiden luottamuksen ja tulla niin muodoin liikkeen johtajiksi, on heistä tullut liikkeen vihaisimpia vastustajia. Katsokaa esimerkiksi Ent. Tohtori Ödmanin mustiinpanoja Delsbon Lukijoista ja Tri Grapen (Isak Grape, Upplysningar rörande det så kallade Läsare-Sällskapet i någre Nor- och Westerbottens Församlingar men förnämligast i Skellefteå. Hernösand) muistiinpanoja Skellefteån lukijoista. Minulla ei ole muuten mitään uutta kerrottavaa tällä kertaa. Vastedes annan C.J. Grapen kirjoittaa lyhyen kertomuksen saatujen varojen käytöstä.
Jättäen itseni Göteborgin kristittyjen ystävien esirukouksiin, olen Korkeastikunnioitetun Veljen vähäinen työtoveri Herran viinimäessä”.
Pajala 12/3 1860
L.L. Laestadiustiennyt, että baptisti ja baptismi kirjoitetaan niin, että keskellä sanaa on pee... eikä bee...
Eihän hän tietenkään toivonut sitäkään, että taalalainen oli uudestikastaja... - J. Raamattumaa
ei Lars Levi kirjoitti:
tiennyt, että baptisti ja baptismi kirjoitetaan niin, että keskellä sanaa on pee... eikä bee...
Eihän hän tietenkään toivonut sitäkään, että taalalainen oli uudestikastaja...Valtavan hienoa, että sinä saat meitä muita lukijoita auttaa siinä, missä parhaiten osaat, suomenkielen oikeinkirjoituksessa.
Useimmat meistä pitävät tätä kuitenkin lestaadiolaisuutta käsittelevänä palstana. - Seuraaja lehteriltä
J. Raamattumaa kirjoitti:
Valtavan hienoa, että sinä saat meitä muita lukijoita auttaa siinä, missä parhaiten osaat, suomenkielen oikeinkirjoituksessa.
Useimmat meistä pitävät tätä kuitenkin lestaadiolaisuutta käsittelevänä palstana.Ylläolevan Laestadius-kopioinnin (aivan liian pitkä) mukaan parannus on jotakin tekemistä.
>“ei ole tarpeellinen maailmalle huutaa.” Muutamat ei ymmärrä, mistä ihmisen pitää
alkaman parannusta tekemään. Se kuuluu
varsin niitten kysymyksistä. Sotamiehet
kysyit erittäin, mitä heidän piti
tekemän. Publikaanit kysyit erittäin,
mitä heidän piti tekemän - Syntisäkki Surkea
Seuraaja lehteriltä kirjoitti:
Ylläolevan Laestadius-kopioinnin (aivan liian pitkä) mukaan parannus on jotakin tekemistä.
>“ei ole tarpeellinen maailmalle huutaa.” Muutamat ei ymmärrä, mistä ihmisen pitää
alkaman parannusta tekemään. Se kuuluu
varsin niitten kysymyksistä. Sotamiehet
kysyit erittäin, mitä heidän piti
tekemän. Publikaanit kysyit erittäin,
mitä heidän piti tekemänNäin ollen kaikki, mitä sofistit ovat opettaneet uskosta, joka vanhurskauttaa vasta saatuaan rakkaudelta muodon, on pelkkää puhetta ja mielikuvituksen tuoteta. Vain se usko vanhurskauttaa, joka omistaa Kristuksen, JUmalan Pojan, ja jonka kaunistuksena Hän on. Jos näet ukson on oltava varma ja luja, ei se saa tarttua mihinkään muuhun kuin Kristukseen eikä se voi omantunnon kamppailussa ja kauhuissa turvautua mihinkään muuuhun...
Luther. Galatalaiskirjeen selitys 2:4
SLEY. Käänt J Thurén.
------- - ei Lars Levi...
J. Raamattumaa kirjoitti:
Valtavan hienoa, että sinä saat meitä muita lukijoita auttaa siinä, missä parhaiten osaat, suomenkielen oikeinkirjoituksessa.
Useimmat meistä pitävät tätä kuitenkin lestaadiolaisuutta käsittelevänä palstana.ja Lars Levin oikeinkirjoitus kuulu lestadiolaisuutta käsittelevälle palstalle...
Ajattelen, että jos kopioi yhdessä kohdassa väärin, voi kopioida toisessakin. Ja silloin ei sitaatti enää ole luotettava.
Mutta anteeksi, että loukkasin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331935Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28850- 69845
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259728Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64710- 10677
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132671- 26644
- 77642
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200635