En jaksa

En..

En saa kosketusta kehenkään, ja olen alkanut tuntea itseni tyhjäksi. Kuka haluaisi tutustua ihmiseen, joka on tyhjää täynnä. Mutta en halua kuollakaan.

14

1871

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ossaa

      Laita mailiossa ja jotakin tietoja niin eiköhän halukkaita löydy. Tosin ehkä siinä tapauksessa ei tule halukkaita jos vaatimukset ovat liian korkeita.

      • ceons

        yksinäisyys. :(


      • kai..

        vaatimukset ole korkeat, eihän niitä ole. Mutta sekään tuskin kantaa kovin pitkälle jos pelkästään yksinäisyys yhdistää. Tarkoitan, että tyhjistä ihmissuhteista tulee pelkästään yksinäisempi olo. Jos ymmärrät.


      • ainakin minä
        kai.. kirjoitti:

        vaatimukset ole korkeat, eihän niitä ole. Mutta sekään tuskin kantaa kovin pitkälle jos pelkästään yksinäisyys yhdistää. Tarkoitan, että tyhjistä ihmissuhteista tulee pelkästään yksinäisempi olo. Jos ymmärrät.

        Tuo oli tosi fiksu kommentti!


    • mary

      Kukaan ei ole tyhjää täynnä.
      Tietysti on vaikea saada kosketusta keneenkään, jos on vetämätön olo, mutta juuri tänne kirjoittaminenkin tuo varmasti apua. Asioista kirjoittaminen yleensäkin selkiyttää ajatuksia.
      Muista, että se kaikki negatiivinen mitä ajattelet itsestäsi on mahdollista kääntää positiiviseksi. Sitä voi ikäänkuin opettaa aivonsa ajattelemaan toisin.
      Myös uudet harrastukset auttavat.

    • KittyColeman

      ainoastaan luulet antavasi sellaisen kuvan muille. Lause "En saa kosketusta kehenkään" kertoo sen. Jos olisit tyhjää täynnä, pitäisikö sinun silloin saada kosketusta kehenkään? Ei, silloin asia olisi täysin samantekevä. Koska eihän tyhjässä ihmisessä ole tunteita, ajatuksia, eikä tulevaisuudensuunnitelmia. Tyhjässä ihmisessä ei ole mitään. "Tyhjä ihminen" voisi olla lähinnä sellainen massan mukana kulkeva, mutta ei sekään vielä kuitenkaan ihan sellainen ole. Tyhjää ihmistä ei siis ole olemassakaan! Ja jos joku ihminen olisi tyhjään viittaava, se olisi vasta viimeisenä sinä.

      Sinulla ON paljon annettavaa muille. Siksi murehditkin, saatko kaikkea itsestäsi annettua muille (niin että sinäkin nauttisit).

      Nykyaikana on vaikeaa löytää hyvää ystävää. Valtaosa suomalaisista vapaa-ajallaan vain juhlii, eikä juuri kukaan tule miettineeksi, millainen on 'hyvä ystävä'. Ja tietenkin ihminen, joka poikkeaa (ainakin jollain tavalla) valtavirrasta, ei tunne sopeutuvansa oikein kunnolla. Mutta tiedätkö mitä? Minäkään en sopeudu! Sinusta en tiedä, mutta minä itse ainakin vastustan jyrkästi suomalaisten alkoholikeskeisyyttä. Minulle on tullut hankalaksi tutustua uusiin samanikäisiini, kun suurin osa on vain vapaa-ajalla juomassa tuolla jossain. Tiedän, että hiukan kärjistän, mutta eivätkös ne "bileet" juuri nimenomaan ole samalla tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin? :D Ja tuollaisiin tilaisuuksiin en aio mennä. Ei yksinkertaisesti kiinnosta.

      Voisitko muuten kertoa itsestäsi lisää? Kiinnostaisi todella kuulla. Oletko nainen vai mies? Mikä on ikäsi? Kuinka paljon yleensä käytät alkoholia? Onko sinulla paljon vai vähän kavereita? (ei pitäisi olla tyhmä kysymys, koska voihan kaveripiiri olla laaja, mutta silti tuntea itsensä yksinäiseksi). Opiskeletko sinä vai käytkö töissä? Asutko kotonasi enää? Mitä harrastat?

      Ehkä tuli vähän liikaa kysymyksiä. Olisi kiva, jos vastaisit noihin kolmeen ensimmäiseen... ne minua kiinnostavat lähinnä.

      • KittyColeman

        Siis tietenkin haluan, että vastaat jokaiseen noista! :D

        Aivot eivät nyt oikein pelanneet.


      • M19 :)

        Hei!

        Aivan uskomattoman hieno kirjoitus! :) On hienoa, että nykyaikana vielä löytyy ihmisiä, jotka ajattelevat kuten sinä. Oletko minkä ikäinen ja mistä kotoisin? :)

        Mainitsit, että nykyaikana on vaikeaa löytää hyvää ystävää - olen täysin samaa mieltä. Olen itse viimeaikoina käynyt läpi jonkinmoista itsetutkiskelua ja huomannut, että todelliset ystävät ovat kyllä vähissä. Kavereita kyllä löytyy, mutta sitä yhtä todellista ystävää on vaikeampi löytää. Tunnen siis olevani melko yksinäinen. Pidän itseäni juuri jollain tavalla valtavirrasta poikkeavana yksilönä, mikä varmasti vaikuttaa siihen, että samalla aaltopituudella olevaa seuraa on vaikea löytää. Mielestäni nykyaikana ihmisiä vaivaa se, että monet eivät jaksa ajatella omilla aivoillaan. Mennään massan mukana ja omaksutaan kaikki median suoltamat näkemykset ilman sen kummempaa tarkastelua. Ärsyttävää! :D

        Alkuperäiselle ketjunaloittajalle haluaisin sanoa, että internet on hyvä tapa tutustua uusiin ja mielenkiintoisiin ihmisiin. Kerrot vain itsestäsi enemmän, niin varmasti monikin kiinnostuu. :) Tsemppiä! :)


      • KittyColeman
        M19 :) kirjoitti:

        Hei!

        Aivan uskomattoman hieno kirjoitus! :) On hienoa, että nykyaikana vielä löytyy ihmisiä, jotka ajattelevat kuten sinä. Oletko minkä ikäinen ja mistä kotoisin? :)

        Mainitsit, että nykyaikana on vaikeaa löytää hyvää ystävää - olen täysin samaa mieltä. Olen itse viimeaikoina käynyt läpi jonkinmoista itsetutkiskelua ja huomannut, että todelliset ystävät ovat kyllä vähissä. Kavereita kyllä löytyy, mutta sitä yhtä todellista ystävää on vaikeampi löytää. Tunnen siis olevani melko yksinäinen. Pidän itseäni juuri jollain tavalla valtavirrasta poikkeavana yksilönä, mikä varmasti vaikuttaa siihen, että samalla aaltopituudella olevaa seuraa on vaikea löytää. Mielestäni nykyaikana ihmisiä vaivaa se, että monet eivät jaksa ajatella omilla aivoillaan. Mennään massan mukana ja omaksutaan kaikki median suoltamat näkemykset ilman sen kummempaa tarkastelua. Ärsyttävää! :D

        Alkuperäiselle ketjunaloittajalle haluaisin sanoa, että internet on hyvä tapa tutustua uusiin ja mielenkiintoisiin ihmisiin. Kerrot vain itsestäsi enemmän, niin varmasti monikin kiinnostuu. :) Tsemppiä! :)

        Olen ikäisesi ja kotoisin "ihan vaan Suomesta".


      • alkup.

        Kiitos ystävällisyydestä, vaikken ole silti aivan vakuuttunut ettenkö olisi ainakin puolityhjä.

        Olen sinua 6 vuotta vanhempi, nainen, ja käytän jonkin verran alkoholia, mutta en muista milloin olisin ollut viimeksi ihan humalassa – alkoholin käyttöni tai käyttämättömyyteni ei kuitenkaan ole liittynyt yksinäisyyteeni, jos sitä pohdit.
        Yritän välillä tutustua uusiin ihmisiin, mutta harvoihin saa sellaista yhteyttä kuin haluaisin, ja myös tunnen itseni riittämättömäksi, se on totta.


      • KittyColeman
        alkup. kirjoitti:

        Kiitos ystävällisyydestä, vaikken ole silti aivan vakuuttunut ettenkö olisi ainakin puolityhjä.

        Olen sinua 6 vuotta vanhempi, nainen, ja käytän jonkin verran alkoholia, mutta en muista milloin olisin ollut viimeksi ihan humalassa – alkoholin käyttöni tai käyttämättömyyteni ei kuitenkaan ole liittynyt yksinäisyyteeni, jos sitä pohdit.
        Yritän välillä tutustua uusiin ihmisiin, mutta harvoihin saa sellaista yhteyttä kuin haluaisin, ja myös tunnen itseni riittämättömäksi, se on totta.

        Mikä olen "neuvomaan" minua vanhempia? *nolostuu*

        Hienoa kuitenkin, että sain kuulla ikäsi :)
        Mitä muuten tarkalleen ottaen tarkoitat tuolla yhteyden saannilla? Sitäkö, että pystyisit rentoutumaan kyseisen ihmisen seurassa ja olemaan kokonaan oma itsesi? (älä sitten loukkaannu, jos arvio menikin pieleen :D Itselläni vain on tuollainen tilanne, joten siksi epäilen sen olevan muillakin)


      • KittyColeman
        KittyColeman kirjoitti:

        Mikä olen "neuvomaan" minua vanhempia? *nolostuu*

        Hienoa kuitenkin, että sain kuulla ikäsi :)
        Mitä muuten tarkalleen ottaen tarkoitat tuolla yhteyden saannilla? Sitäkö, että pystyisit rentoutumaan kyseisen ihmisen seurassa ja olemaan kokonaan oma itsesi? (älä sitten loukkaannu, jos arvio menikin pieleen :D Itselläni vain on tuollainen tilanne, joten siksi epäilen sen olevan muillakin)

        Eikö tuo itsensä riittämättömäksi kokeminen liity jollain lailla siihen, pystyykö muiden seurassa tuomaan kaikki puolensa esille? Tarkoitan, että siinä tapauksessa ihminen ei pystyisi kunnolla tuomaan omaa minäänsä esille, vaan esittäisi jotain muuta muita miellyttääkseen. Itselläni ainakin on kokemusta tästä... Ja se on todella rasittavaa! Siihen tulee sellainen pakko, ettei enää pystykään olemaan ihmisten edessä muulla tavalla (muulla tavalla kuin sillä, minkä arvelisi ihmisiä miellyttävän).


      • alkup.
        KittyColeman kirjoitti:

        Eikö tuo itsensä riittämättömäksi kokeminen liity jollain lailla siihen, pystyykö muiden seurassa tuomaan kaikki puolensa esille? Tarkoitan, että siinä tapauksessa ihminen ei pystyisi kunnolla tuomaan omaa minäänsä esille, vaan esittäisi jotain muuta muita miellyttääkseen. Itselläni ainakin on kokemusta tästä... Ja se on todella rasittavaa! Siihen tulee sellainen pakko, ettei enää pystykään olemaan ihmisten edessä muulla tavalla (muulla tavalla kuin sillä, minkä arvelisi ihmisiä miellyttävän).

        Olet jotenkin raikas :)

        Tarkoitin suunnilleen noin, siis yhteyden saanti - että pystyisi olemaan itsensä toisen seurassa, ja että toinen tulisi myös jollakin tavalla vastaan, olisi yksinkertaisesti samalla aaltopituudella. Eihän se ole kuitenkaan mahdotonta.

        Se onkin rasittavaa, jos juuttuu antamaan tietynlaista kuvaa itsestään eikä pääse siitä yli, mutta itse koen itseni riittämättömäksi muistakin syistä, ainakin koen etten ajattele nykyisin tarpeeksi, joten asioista puhuminenkaan ei tunnu niin merkitykselliseltä, kuin todellakin olisin tyhjä(pää). Ja olen välillä ollut liikaa yksin, en ole elänyt. Kai se vähän kiusaa.


    • Will H

      YKSINÄISYYS

      Purukumeja on monen värisiä,
      kokoisia, nimisiä.
      Melkein kaikista on hävinnyt maku
      puolessa tunnissa.
      Sitten se on vain sellaista
      muovisen monotonista jäykkää jäherrystä.
      Puhallat kohta suusta ulos välittämättä
      minne laskeutuu.
      Vain erittäin harvoin
      joitakin tulee talletettua sydämensä pinnan alle.
      Yhtäkkiä, toisinaan,
      lyyhistyt orpona polvillesi,
      asfalttiin sulautuneiden,
      haalean sileiden purukumisilmien meren
      ylle.

      MAANANTAI

      Ihmisiä tihkusateessa
      viemässä kauppakasseja suojatien yli.
      Laitan roskia muovikassiin,
      kaadan kuppiin kylmää kahvia
      ja otan korvapuustin.
      Yksi pisara napsahtaa lakonisesti ikkunalautaan.

      HALUAN

      Haluan notkua kanssasi kaupan kassajonossa.
      Haluan alkaa kanssasi vesi-ilmapallosotaa.
      Haluan osteskella kanssasi jazzia.
      Haluan katsella kanssasi yleisurheilua.
      Haluan laittaa kanssasi hedelmärahkaa.
      Haluan pyöräillä kanssasi rannalle.
      Haluan jutella kanssasi sateessa.
      Haluan olla ihmisten seassa kanssasi.
      Haluan ihmisten seasta
      löytää sinut.

      SINÄ

      Mitähän sinä teet nyt,
      jotain sinä teet.
      En vielä tiedä sinua,
      kuka olet ja
      minkä niminen,
      en voi soittaa sinulle ja kysyä wassup.
      Ehkä sinä makoilet rannalla pelaillen korttia joidenkin kanssa.
      Tai sinä kenties surffailet netissä joillakin hassuilla sekalaisilla sivustoilla.
      Tai sitten mahdollisesti
      katselet telkkarista jotakin.
      Ehkä juuri samaa kuin minä.
      Espanjan ruokakulttuuria, ja muutakin.
      Heittelevät jossain kylässä toisiaan tomaateilla,
      rekkalastilliset sinkoilevat ympäriinsä,
      sitten ihmiset liukuvat punaisessa liejussa onnellisina ilman paitaa.
      Katsot varmaan eri etäisyydeltä,
      erilaisessa huoneessa,
      kuvaruutukaan ei ihan samaa kokoa.
      Mistä sen tietää jos nojatuoli olisikin ihan samaa lajia.
      Jotain sinä nyt olet tekemässä,
      mitäköhän,
      ja kukakohan olet.

      MINÄ

      Olen menossa hakemaan kameraa kaverilta.
      35 euroa.
      Sitä voi käyttää myös webcamina.
      Ja ihmiset ympäri Suomea,
      ympäri maailmaa,
      näkisivät minun hymyilevän,
      juovan kahvia,
      pelleilemässä sormillani.
      Kävelen universumin sementtitalojen välissä.
      Aitojen takana
      on ukkoja,
      huutelemassa, potkiskelemassa palloa,
      osasia avaruudessa,
      joka laajenee laajenemistaan,
      laajenemistaan laajenee, jossain,
      mutta ei sitä huomata,
      tai ajatella, kuten
      ei yleensä ajatella
      myöskään…
      (sitä kun on pois)
      Lehtiä mudassa puisen talon kupeessa,
      saunan tuoksu.
      Minä, kävelemässä asfaltilla,
      Linnunradan läpi,
      yksin Linnunradalla,
      iltapäivän hämärässä.

      SEINÄT

      Täti lähtenyt perunoita poimimaan
      niin äitillä ei ole ketään muuta,
      menee asuntoesittelyn ajaksi
      viereiseen puistikkoon istumaan.
      Minä selaan Anttilassa dvd:itä,
      valitsen vain yhden -
      joku Rutger Hauerin – ja
      2 rullaa Fujia.
      Ruokapuolelta iso pussi
      uutuuskarkkeja, harvinaisen halpoja ja houkuttelevia.
      Ja 5 Pirkan suklaapatukkaa, kolmea erilaista.
      Kun olen palaamassa,
      on plakaatti vielä lehmuksen siimeksessä.
      Kierrän korttelia muovikassia kantaen,
      yritän olla katsomatta vastaantulijoihin liian kauan,
      mutta kuitenkin sopivasti.
      Mietin kuinka hyvältä tuntuisi olla jonkun luona
      syöden pullaa, kahvia juoden,
      katsella ihan mitä vaan televisiosta,
      tai toisen kasvoja vain.
      Joku on ajamassa autoa talliin,
      kultainen noutaja köytettynä viereisen tallin ripaan.
      Odottelee hämillään,
      hiukan kuin teloitettavana.
      Kaljamahainen naapuri pyöräilee liiveineen lippis päässä,
      varmaan kaljapulloja Siwaan palauttamasta.
      Kun olen toistamiseen ohittanut skeittailijat,
      ei plakaattia enää ole siinä,
      kadun toisella puolella
      näen asunnonvälittäjän tunkevan kamojaan takakonttiin.
      Sisällä,
      tietokonetuolilla ajattelen,
      kuka haluaisi juuri näissä neliömetreissä
      tuntea itsensä ja olonsa yksinäiseksi.
      Sitten lähden hakemaan kahvia.

      MITÄ MEILLE KUULUU

      Eilen täti jäi eläkkeelle.
      Serkku on ostanut asunnon,
      muuttaa pois kotoaan,
      mutta ihan lähelle.
      Veli valmistuu,
      saanut gradun hyväksyttyä.
      Työpaikkaa vaihtamassa,
      koska firma menossa konkkaan,
      haastattelu uuteen paikkaan tulossa.
      Isoveli saanut vanhan asuntonsa myytyä.
      Toinen serkku muuttanut Jyväskylään
      fysiikkaa opiskelemaan.
      Äitin sairaslomaa jatketaan.
      Kaverit vaihtelee
      asuinkaupunkeja, asuntoja
      jopa maita joissa asuu,
      ja työpaikkoja, tyttökavereita.
      Minulla uusi deitti-ilmoitus laitettuna.

      MAANANTAI

      Makaan kämmen avoimena sängylläni,
      verhojen takana
      lokakuun aamun hämärässä.
      Hengitän sisään,
      hengitän ulos,
      sisään, tai jokin minussa hengittää.
      Muualla yhteiskunta on jauhamassa rutiinejaan.
      Kaduilla katsotaan tuntematonta
      puoli sekuntia,
      miljoonia kertoja tänäänkin.
      Banaaniperhonen kimpoilee poskeeni.
      Tunnen kuinka lakanoilla on
      vähän jotain hiekkaa.
      Tyynyliinassa erotan
      ohimon tallaaman kyynelen.

      MINÄ

      Elämällä, minulla,
      maailmallani, ei ole pohjaa,
      sisältöä, eikä
      suuntaa.
      Olen siis tyhjässä,
      tyhjänä,
      matkalla kohti tyhjää,
      tyhjällä vauhdilla.
      Tyhjänä tyhjänä.
      Tyhjästi.
      Tyhjyyteen.
      Tyhjä.
      Yöllä hämärässä tuijotan kattoa
      ja odotan rakkautta.

      JUURI NYT

      Just nyt Outokummussa joku menee pyörällä suojatien yli muovipussissa appelsiineja.
      Juuri nyt joku linja-autossa itkee mutkassa Tampereella huomaamatta koivuja, suhisevia.
      Vaasassa juuri nytten herää joku lehtipuhaltimen ääneen ja nousee vastentahtoisesti keittämään
      kahvia
      poroista joita on enää vähän jäljellä.
      Ja minä juuri tällä hetkellä,
      ja vielä pitkään,
      täällä missä olenkin,
      sängyssä, mietin
      ja kaipaan
      sinua.

      SINÄ

      Opin käyttämään kaukosäätimiäsi.
      Opin mitkä on kämppiksesi astioita.
      Näin levyhyllysi.
      Näin koko nimesi matkapuhelinlaskussa.
      Sain kuvan rutiineistasi.
      Mitä teet kun tulet töistä.
      Millaisen iltapalan nautit, ja miten.
      Mitä teet ennen nukkumaanmenoa.
      Nyt tiedän joitakin asioita sinusta.
      Joilla ei ole paljon merkitystä mihinkään.
      Tietenkin jos olisin huomannut välittäväni sinusta,
      kaikki olisi minulle erittäin merkityksellistä.
      Se millaiset kynnet sinulla on.
      Se miten voitelet korput.
      Ihan kaikki.
      Mutta nyt ei mikään,
      koska olet sinä.

      MISSÄ OLET

      Missä olit kun World Trade Center romahti?
      Missä olit kun Palander voitti pujottelun maailmancupin?
      Missä olit kun Nightwish hajosi.
      Diana, Konginkangas, Khao Lak.
      Maitotölkit joissa on maalauksia.
      Haluan tietää missä olit kun Ronn Moss laittoi deitti-ilmotuksen suomalaisille naisille.
      En voi jutella kanssasi netissä,
      että mitä olet siitä mieltä,
      tai kun seuraavan kerran nähdään,
      tai edes osoittaa lehdestä otsikkoa,
      että tuollaistakin on tapahtunut,
      ja kääntää sivua, ja ottaa uusi haukkaus pullasta,
      ja katsella poskiasi.
      Haluan tietää missä olet
      kun seison verhojen vieressä katsellen ulos,
      koivujen oksat hievahtamatta,
      rekka murisee jossain liepeillä,
      minulla on kylmää kahvia kädessä,
      ja mietin missä sinä olet.
      Missä olet.

      MINÄ

      En tule keksimään parannusta syöpään.
      En tule pienentämään työttömyyttä edes 0,1 %:lla.
      En tule voittamaan olympiakultaa moukarinheitossa.
      En tule perustamaan uusia uskontoja.
      En tule saamaan lotossa 7 oikein.
      Minua ei nähdä lööpeissä tai linnanjuhlissa tai
      talk show –ohjelmien vieraanakaan.
      En pääse edes lähelle näitä.
      En edes yritä.
      Minulla on sydämeni ja sieluni.
      Ja sähköpostiosoitteeni on
      punapaitainen@yahoo.com.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30893
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4215
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2735
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1901
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      591
      1670
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1596
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1570
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1506
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1250
    Aihe