Maamme laulu vaihtoon

Tuota Maamme-laulun vaihtoahan yritettiin jo 1920-luvulla, jolloin fennomaanit (jos heitä enää noin myöhään voi fennomaaneiksi kutsua) vaativat tilalle kappaletta Sun kasvois eessä Suomenmaa. Eturintamassa tuota vaihdosta ajoi Turun suomalaisen yliopiston (nykyinen Turun yliopisto) ylioppilaskunta - tuohon aikaanhan Turun suomalainen yliopisto oli maan ainoa täysin suomenkielinen yliopisto.

Vasta Fredrik Paciuksen uudelleen säveltämänä Maamme -laulu alkoi kasvaa kansallislauluksemme. Paavo Cajander suomensi Vänrikki Stoolin tarinat vuonna 1889 ja Otto Manninen Runebergin koko tuotannon 1909. Nykyisin käytetään yleisesti Maamme-runosta Cajanderin suomennosta. Myös Aleksis Kivi teki Maamme-runosta vapaan suomennoksen runossaan Suomenmaa, joka alkaa kysymyksellä Maa kunnasten ja laaksojen, mi on tuo kaunoinen ? Maamme kansallislauluksi esitettiin myös V.A.Koskenniemen Isänmaan kasvot teosta. Maamme laulu kuitenkin vakiinnutti asemansa ja Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 Maamme -laulu valittiin kansallislauluksemme. Radiotoimittaja ja urkuri Hannu Taanilan mukaan Maamme -laulun sävel on plagiaatio ikivanhasta saksalaisten ylioppilaiden juomalaulusta Oi paavi jospa oisin ma.

Sama sävel on myös Eestin/Viron kansallislaulun sävel. Virossa Maamme-laulun historia alkaa 1868, jolloin laulujuhlien voimamies Johann Voldemar Jennsen laati siihen vironkieliset sanat. Viron itsenäistyttyä vuonna 1920 siitä tuli Viron kansallislaulu.

Jos joku hannu Taanila väittää sitä saksalaiseksi juomalauluksi, ei sen tarvitse olla ehdotonta faktaa. Taanila puhuu muutenkin yleensä paskaa.

Urheilusankari Elmo vaati aikoinaan Juhani Peltosen kirjassa Armas Järnefeltin Kehtolaulua soitettavaksi Maamme-laulun paikalla palkintojenjakotilaisuudessa. Se onkin paljon kauniimpi sävelmä, ja pasifistinen (vrt. "pacifier" on Amerikassa "tutti") teema olisi mukavaa vaihtelua muiden maiden militaristisille uholauluille. Nukkuva ihminen ei sodi. Armaksen isoveli Arvid Järnefelt olisi vanhana tolstoilaisena myöskin varmasti mielissään tällaisesta esimerkistä muulle maailmalle.

on "Munaa". Eikä se ole saksalainen juomalaulu.

Ei maamme-laulussakaan mitään vikaa ole, mutta jotenkin se on ainakin itselle liian vaikea laulaa. Oman kokemukseni mukaan on todella harvinaista, että maamme vedettäisiin nuotilleen oikein silloin, kun laulajina on joku muu kuin kuoro tai ammattilainen. Yleensä viimeistään synnyinmaa-kohdan korkealle menevässä osassa tavan härmäläinen luovuttaa ja tyytyy örisemään nuotin vierestä.

Valalaulu ei olisi hyvä kansallislaulu, koska se on ensinnäkin Unkarilainen (muistaakseni) kansanlaulu, ja sävel on sen mukaisesti tylsä. Lisäksi valan sanat on suunniteltu armeijan käyttöön ja ne eivät ole sukupuolineutraalit (poikas valveil'on). Voisihan siitä tehdä neutraalin laulamalla 'lapses valveil'on", mutta tokkopa tuo olisi järkevää. Valalaululla on oma paikkansa ja se on muualla kuin esim. jääkiekko-ottelussa.

Lippulaulu on hyvä kipale mainion sanoituksensa kera, mutta silti kannatan Finlandiaa. Se on suomalaisen säveltäjän huipputyö ja myös helppo laulaa. Sanat ovat erittäin positiiviset ja arvokkaat ja myös sopivalla tavalla kansallistunnetta nostattavat.

meillä on jo EU:n lippu ja hymninä Oodi ilolle

>>Unionin symbolit.

* Unionin lippu on 12 kultaisen tähden muodostama ympyrä sinisellä taustalla.
* Unionin kansallislaulu, Euroopan hymni, pohjautuu Oodi ilolle-sävellykseen Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta.
* Unionin motto on: "Erilaisuudessaan yhdistynyt".
* Unionin valuutta on euro.
* 9. toukokuuta vietetään unionin laajuisesti Eurooppa-päivää.>>

http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_symbolit

http://www.eurooppalainensuomi.fi/eupaiva/pori.html

Unohtakaa itsenäisyys, miehittäjä tulikin rahatukun kanssa kylään
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=maaeioleoma

Maamme laulu ei ole mistään kotoisin.

Ateenalaisten laulu olisi erinomainen vaihtoehto maamme laulun tilalle.

Porilaisten marssi?

Pojat, kansan urhokkaan,
mi Puolan, Lützin, Leipzigin
ja Narvan mailla vertaan vuoti,
viel' on Suomi voimissaan,
voi vainolaisten hurmehella peittää maan.
Pois, pois rauhan toimi jää,
jo tulta kohta kalpa lyö
ja vinkuen taas lentää luoti.
Joukkoon kaikki yhtykää,
meit' entisajan sankarhenget tervehtää.
Kauniina välkkyy muisto urhojemme,
kuolossa mekin vasta kalpenemme.
Eespäin rohkeasti vaan,
ei kunniaansa myö
sun poikas milloinkaan!
Uljaana taistolippu liehu,
voitosta voittohon
sä vielä meitä viet!
Eespäin nyt kaikki, taisto alkakaa,
saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Porilaisten_marssi

Village Peoplen biisi nimeltä YMCA olisi oiva kansallislaulumme. Voitaisiin käyttää sitä suomennettua versiotakin jos ei englannin kielinen kelpaa. Eli siis suomennettu versio on nimeltään mies strippaaja.

Jooo, maamme laulu on kopioitu Viron vastaavasta, joka on kopio Saksan vastaavasta ...

Mutta sanat on Runebergin, joka tosin kirjoitti sen alunperin Ruotsinkielelle ...

Miksihän kääntäjä on täysin unohdettu.

Ehkä Finladia olisi ainakin omaa tuotantoa.

olen aivan samaa mieltä! kansallislaulu jonka on tehnyt juuriaan Ruotsalainen,ei uppoo enää muhun! Suomi tarvii oma tekemän laulun ! :)

Finlandia ainoa oikea.

On noloa,että onmaa jonka kansallislaulu on ulkomaalaisen säveltämä.
Suomi = Finlandia.

Sielun veljien pyyhin perseeni siniristilipulla olis hyvä