Haluaisin kysyä onko kenellekään tehty raskaudenkeskeytystä aborttipillereillä? Itse otin tänään ensimmäisen tabletin ja sunnuntaina olisi osastolle meno. Haluaisin tietää, että tunteeko siinä itse mitään, kun kohtu tyhjenee osastolla ollessa? Pelottaa jo etukäteen.. Kiitokset niille jotka vaivautuvat vastaamaan.
Aborttipillerit
onneton
42003
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noin kaksi vuotta sitten tehtiin abortti lääkkeillä. Olin ensimmäisiä joille se tehtiin täällä päin.
Sanottiin, että se tekee vähän kipeää, mutta toisin kävi.
Hoitajan laitettua ne tabletit emättimeen alkoi melkein heti kipuja. Hoitaja sanoi, ettei ne voi vielä vaikuttaa mutta antoi silti panadolia. Halusin käydä ostamassa luettavaa vielä ja sain luvan käydä pikaisesti kanttiinissa. Siellä alkoi sellaiset kivut etten meinannut päästä takaisin.
Sama kiltti hoitaja auttoi minut paareille nukkumaan. puolessa tunnissa kivut oli täysin sietämättömät ja sain piikin peppuun joka auttoi.
Nukahdin ja heräsin taas kauheisiin kipuihin. Ne oli niin kovat, että kaikki oli uupunutta usvaa. Hoitaja sanoi, ettei lääke ole vielä lakannut vaikuttamasta. Onneksi nukahdin uudestaan.
Hoitaja sanoi, että yleensä ihmiset istuvat vain käytävällä sen, neljä tuntiako se oli oli(itse olin paljon kauemmin), olin poikkeus.
Heräsin sitten iltapäivällä ja päätin lähteä vessaan. Minulle oli sanottu, että älä mene yksin, mutta perinteisenä suomalaisena katsoin olevani jo ihan kunnossa ja pärjääväni vaivaamatta ketään. Vessassa aloin vuotamaan kovaa. Tuntui kuin verta olisi tullut puolessa minuutissa varmaan se litra ... verta ja alkio..
Samassa iski kivut ja kahdenkymmenen metrin matka paareilleni kesti ikuisuuden ... Seinää pitkin pääsin sinne onneksi.
Lääkkeet laitettiin kahdeksalta ja kolmen jälkeen katsoin voivani lähteä pois.
Tuskat alkoivat hellittämään, mutta vuodin vielä viikkoja.
Jotkut eivät kuulema ala vuotamaankaan samana päivänä. Minä olen aina ollut huono hormonien kanssa ja siksi en pysty syömään pillereitä. Masennusta, lihomista .. lisäksi pillereiden kanssa kuukautisenikin on kivuliaammat.
Eli kertomustani ei kannata ottaa kuin pahimpana mahdollisena skenaariona.
Itseänä tuskat ei haitanneet, katsoin ansainneeni ne täysin. Olisi mielestäni ollut väärin, jos se olisi käynyt liian halposti.
Abortti ei ollut helppo vaihtoehto. Mietin olenko itsekäs, jos pidän lapsen, kun tiedän etten voisi vielä olla sille hyvä äiti, vain koska abortti on mielestäni väärin. Vai olenko itsekäs, jos teen abortin. Tein valintani ja en kadu sitä tekona ainakaan vielä, kiroan vain itseäni välillä kun annoin itseni ajautua tilanteeseen, jossa minun piti se valinta tehdä.
-W-
Sulle ei ole taidettu tehdä edes kyseistä toimenpidettä.. Niin paljon kirjoitit sellaista mikä ei voi pitää paikkaansa.. Kun tabletit laitetaan emättimeen täytyy maata 2 tuntia, ettei lääkkeet tule ulos.. Missään nimessä ei saa silloin edes nousta istumaankaan, niinkuin väitit, että "yleensä ihmiset istuvat käytävällä sen 4 tuntia". Kivut eivät olleet kuukautiskipuja suurempia, kipujen määrä tottakai yksilöllinen.. Onneksi en kerennyt lukemaan juttuasi, joka ei edes paikkaansa pidä, ennen toimenpidettä, koska pelkäsin jo muutenkin ihan turhaan. Tämän halusin kirjottaa sen takia jos jotkut muut ovat samassa tilanteessa niin toivon että helpottaisin edes vähän jonkun oloa..
Kyllä se mulle tehtiin .. ehkä rutiini siitä on muuttunut tänä parina vuonna. Se että mulle tosiaan annettiin lupa lähteä hortoilemaan kanttiiniin oli järjetöntä. Tosin itse sinne halusin "pikaisesti" käymään. Seisomista minulta ei itseasiassa kielletty ollenkaan, mutta vessassa ei saanut käydä pariin tuntiin.
Silloin se oli ihan uutta ja olin kaupungissani kuitenkin ensimmäisiä. Muistan kuinka hoitaja kirosi, ettei niille tableteille ollu ees sopivaa asetinta, kun ne oli monikulmaisia.
Mä en oo koskaan tuntenu sellaisia kipuja eläessäni, mutta yritin ed. viestissäni korostaa, et hormonit ei oo koskaan sopinu mulle ja hoitajakin sanoi mun olleen poikkeuksellisen kipeä.
Tarkoitukseni ei ollut mitenkään peloitella sua. Olen todellakin pahoillani, jos niin kävi Kerroin vain oman kokemukseni. Hyvä, jos et joutunut kokemaan sitä samanlaisena kuin minä. Toivoisimpa minäkin, että en reagoisi hormoneihin näin pahoin ja voisin syödä pillereitä.
Joka tapauksessa uskon edelleen, että lääkkeillä tehtynä abortti on kahdesta hyvin pahasta se pienempi paha, kun vieraita esineitä ei sentään tarvita.
-W-
Minulle tehtiin kanssa abortti pillereillä. Itse olin pystyssä koko sen ajan (ne pillerit on vähän kuin suppo, sulaa nopeasti sisälle, joten ylhäällä saa olla). Muita ihmisiä oli n. 4 samaa aikaa tekemässä aborttia. Itse istuskelin ja kävelin, kivut eivät olleet niin suuret...ne kesti kyllä. Pöntöllä istuin paljon, sillä en haluunnut siteelle vauvan alkua.
Omalla tavallaan oli helppo, mutta henkisesti rankka. Luin siellä ollessani tarkan kuvauksen siitä, minkä näköisen alkoin/sikiön/vauvan minä abortoin ja kuinka paljon hän jo muistutti ihmistä.
Yli olen omalla tavallani päässyt, tosin päivääkään ei mene, ettenkö vauvaani(vauvojani) ajattelisi. Jouluaatto on varmasti tähänastisista pahin...