Siis kääk! Koululaiset puhuvat, kuinka kaverit saavat tänä jouluna vanhemmiltaan kännyköitä, digikameroita, pleikkareita ties mitä kallista joululahjaksi. Näin kuulemma on puhuttu ja osa jo hankittukin yhdessä pukinkonttiin. Joskus kuulin, että ainut aurinkolasimerkki, joka koulussa käy on "reibanit". Mihin me ollaan menossa? Minä olen sanaton...
Lasten joululahjojen hinta
23
943
Vastaukset
- jpntar1
meistä on varmaan moni...Lapset oppivat varmaan ymmärtämään rahankin arvon, jos he joutuvat itse tekemään sen eteen jotain..pientäkin. Onko kaikkien vanhempien rahojen kuitenkaan piisattava kaikkeen??? Mitä enemmän lapset saavat, sen enemmän he myös vaativat?
- Piittaamaton
Miksi välittää muista! Kenellä on mitäkin.
Syytä opettaa lapset itsenäisiksi, omilla aivoillaan ajatteleviksi yksilöiksi eikä ulkoisilla merkeillä muiden hyväksyntää tavoitteleviksi laumasieluiksi.
Kyllä meilläkin penskat kokeilivat tuota 'mutta kun tommillakin on'.
Totesimme vain, että olkoon tommilla vaikka nenä niskassa niin ei se meille kuulu pätkääkään!
Me elämme omalla tavallamme, muut omallaan.
Ei ongelmia. - ostaa
Minä koen asian niin, että pakko on ostaa jotain kallistakin, sillä muuten lapsi putoaa pois kilpavarustelusta.Näin se valitettavasti on. Jos haluaa lapsensa pysyvän arvostettuna muiden silmissä, niin jotain kallista ja hienoa on saatava, sillä on todella totta, että niin muutkin saavat. Mielestäni tämä on ihan tyhmää. Joulu oli paljon parempi vanhempiemme lapsuudessa, jolloin kaikki saivat enimmäkseen itsetehtyjä lahjoja. Nyt esimerkiksi köyhän sukulaisen halpaa lahjaa ei arvosteta. Joulu ja muukin kuluttaminen on mennyt ihan mahdottomuuksiin. Mitään ei esim. korjata, vaan heti ostetaan uusi. Itse olen sitä mieltä, että kouluissa saisi olla koulupuvut, että vähenisi kilpavarustelu ainakin vaatteiden osalta. Toinen statusasia lahjojen lisäksi, mitä lapset vaativat, on hienot ulkomaanmatkat.
- piittaamaton
Olet tyypillinen toisten aivoilla ajattelija.
Haet hyväksyntää ja arvostusta ulkoisilla symboleilla.
Pahinta on, että siirrät asenteesi lapsiisikin!
Aina on näköpiirissä joku jolla on jotain enemmän tai paremmin. Hullua lähteä kisaamaan.
Monacossa sinun olisi vaikea elää!
EI OLE MITÄÄN PAKKOA!!!!! - Loistava.polku
piittaamaton kirjoitti:
Olet tyypillinen toisten aivoilla ajattelija.
Haet hyväksyntää ja arvostusta ulkoisilla symboleilla.
Pahinta on, että siirrät asenteesi lapsiisikin!
Aina on näköpiirissä joku jolla on jotain enemmän tai paremmin. Hullua lähteä kisaamaan.
Monacossa sinun olisi vaikea elää!
EI OLE MITÄÄN PAKKOA!!!!!Kyllä minusta lastenkin pitää jonkinlaiseen realismiin rahankäytössä kasvaa.
Kun tyttö tarvitsi uuden kännykän, katsottiin yhdessä pankkitilin saldo ja laskettiin ja mietittiin kuinka pitkään täytyy säästää ja mistä pitää tinkiä, ennen kuin sellaisen voisi ostaa. Sitten yhdessä säästettiin ja tingitiin ja känny lopulta saatiin.
Ei maailmassa mikään tipahda ilmaiseksi. Rakkautta voi tuhlata, mutta rahaa tuhlattavaksi asti on vain harvoilla. - ostaa
piittaamaton kirjoitti:
Olet tyypillinen toisten aivoilla ajattelija.
Haet hyväksyntää ja arvostusta ulkoisilla symboleilla.
Pahinta on, että siirrät asenteesi lapsiisikin!
Aina on näköpiirissä joku jolla on jotain enemmän tai paremmin. Hullua lähteä kisaamaan.
Monacossa sinun olisi vaikea elää!
EI OLE MITÄÄN PAKKOA!!!!!Minä tarkoitan, että pakko on ostaa joku kallis lahja. Ostan luonnollisesti jonkin mielekkään kalliin. En suinkaan esimerkiksi viimeisimmän mallin kännykkää, jos on juuri hiljattain ostettu hyvä.Mieheni kärsi lapsena siitä, kun hänelle ostettiin aina halvimman mukaan. Vaatteensa olivat kirpputorilta, vaikka ne eivät todellakaan olleet silloin yhtä suosittuja kuin nykyään. Lähinnä halveksittavia siihen aikaan. Mielestäni varakkaat saavat ostaa mahtavia lahjoja lapsilleen. Se ei minua haittaa. Itselläni ei ole huipputuloja. Ostan kuitenkin myös jotain kallista, jolla on statusta,mutta edellytän silti, että sen laatu on hyvä ja sillä on käyttöä.
muut saavat ostaa lapsilleen mitä hyvänsä,mutta olen itse lapseni siihen opettanut,ettei kaikkea voi saada ja he kyllä tyytyvätkin tähän...yksi lahja on kalliimpi ja muut sitten edullisempia...:)
Kavereillakin on useammin niin,että jos haluavat jotain tosi kallista,he joutuvat itse maksamaan puolet viikkorahoistaan tai sitten kotitöitä vasten.- puukänsä
Minä teen lahjat lapsille itse. Pojalla on jo aimo kokoelma puusta tehtyjä autoja ja tytöllä puuhevosia. Joka joulu saavat erivärisen. Joskus nurisevat. Silloin kerron tarinoita omasta lapsuudestani, jolloin usein ainoa lahja oli hyvä mietelause sylikummilta.
- Vastike
Alusta olen samaa mieltä kanssasi.
Mutta mielestäni kotityöt eivät ole vaihdon väline vaan velvollisuus!
Varhaislapsuutta lukuunottamatta emme ole panostaneet joululahjoihin.
Tarvittavat on hankittu kun niiden aika on.
Hankinnoista yleensä: Mikroauto hankittiin pojalle alle 10-vuotisena. Ei tullut mopo- eikä kevarihinkua.
Penskat kustannettiin keskenään Lontooseen kahdesti (eka kerta 16 ja 14v) ja kerran Istanbuliin. Sitä ennen tyttö, 14v, kesän Englannissa.
Lontoo alkoi siitä kun tyttö sanoi, että olisi kiva käydä. No, hanki liput!
Kortin saatuaan h-autot ym.
Mutta ei koskaan mitään vaihtokauppaa. Kotona oli tiskivuorot ja talon pihatyöt läpi vuoden. Ja tietysti siivous ja omat pyykit.
Molemmilla pienet, viikkorahoista säästetyt osakesalkut joita ohjailin > 18v mutta joihin emme muuten puuttuneet.
Tämä nyt oli meidän tapamme opettaa elämää. - niitä
Vastike kirjoitti:
Alusta olen samaa mieltä kanssasi.
Mutta mielestäni kotityöt eivät ole vaihdon väline vaan velvollisuus!
Varhaislapsuutta lukuunottamatta emme ole panostaneet joululahjoihin.
Tarvittavat on hankittu kun niiden aika on.
Hankinnoista yleensä: Mikroauto hankittiin pojalle alle 10-vuotisena. Ei tullut mopo- eikä kevarihinkua.
Penskat kustannettiin keskenään Lontooseen kahdesti (eka kerta 16 ja 14v) ja kerran Istanbuliin. Sitä ennen tyttö, 14v, kesän Englannissa.
Lontoo alkoi siitä kun tyttö sanoi, että olisi kiva käydä. No, hanki liput!
Kortin saatuaan h-autot ym.
Mutta ei koskaan mitään vaihtokauppaa. Kotona oli tiskivuorot ja talon pihatyöt läpi vuoden. Ja tietysti siivous ja omat pyykit.
Molemmilla pienet, viikkorahoista säästetyt osakesalkut joita ohjailin > 18v mutta joihin emme muuten puuttuneet.
Tämä nyt oli meidän tapamme opettaa elämää.Microautoja lehdistä lapsillemme ja kun ne halusivat ulkomaille, hain kirjastosta Istanbulin tai minkä maan tahansa videon ja maailman kartan heille eteensä että tuossa teille ulkomaata. Ja monta kertaa vuodessa!
Osakkeiksi oon saanut hankittua niille kirpparilta monopolipelin..
Joululahjaksi lupasin ostaa Mersun ja se onkin jo tilattuna nahka verhoiluineen ja baarikaappeineen, toivottavasti ehtivät tuoda sen jouluksi..
Joo, vähän ehkä oot leuhka? - Vastike
niitä kirjoitti:
Microautoja lehdistä lapsillemme ja kun ne halusivat ulkomaille, hain kirjastosta Istanbulin tai minkä maan tahansa videon ja maailman kartan heille eteensä että tuossa teille ulkomaata. Ja monta kertaa vuodessa!
Osakkeiksi oon saanut hankittua niille kirpparilta monopolipelin..
Joululahjaksi lupasin ostaa Mersun ja se onkin jo tilattuna nahka verhoiluineen ja baarikaappeineen, toivottavasti ehtivät tuoda sen jouluksi..
Joo, vähän ehkä oot leuhka?Koska emme sortuneet ympäristön paineisiin emmekä lähteneet muotihömpötyksiin saatoimme käyttää nekin pennoset toisella tavalla.
Penskoilla oli omat velvoitteensa ilman palkkioita mutta vastaavasti, tilanteen mukaan, saatoimme mahdollistaa heille muita asioita kuin niitä muotijuttuja mitä sillä hetkellä toisilla oli. Niihin vasta olisikin mennyt rahaa.
Pienistä viikkorahoistaan, jättämällä osan karkeistaan ostamatta, he säästivät salkkunsa pesämunan ja alkoivat pienimuotoisesti opetella pitemmän tähtäyksen suunnittelua ja talouttaan.
Kun päivittäin pienessä (=vähemmän tärkeässä) säästää, voi sen käyttää johonkin muuhun.
Kyse ei ole leuhkuudesta vaan vaihtoehdoista.
Mainittakoon, että vaimo on osa-aikainen marketin kassa ja minä olen metallityöläinen, siis en edes papru! - Jaguaar
Vastike kirjoitti:
Alusta olen samaa mieltä kanssasi.
Mutta mielestäni kotityöt eivät ole vaihdon väline vaan velvollisuus!
Varhaislapsuutta lukuunottamatta emme ole panostaneet joululahjoihin.
Tarvittavat on hankittu kun niiden aika on.
Hankinnoista yleensä: Mikroauto hankittiin pojalle alle 10-vuotisena. Ei tullut mopo- eikä kevarihinkua.
Penskat kustannettiin keskenään Lontooseen kahdesti (eka kerta 16 ja 14v) ja kerran Istanbuliin. Sitä ennen tyttö, 14v, kesän Englannissa.
Lontoo alkoi siitä kun tyttö sanoi, että olisi kiva käydä. No, hanki liput!
Kortin saatuaan h-autot ym.
Mutta ei koskaan mitään vaihtokauppaa. Kotona oli tiskivuorot ja talon pihatyöt läpi vuoden. Ja tietysti siivous ja omat pyykit.
Molemmilla pienet, viikkorahoista säästetyt osakesalkut joita ohjailin > 18v mutta joihin emme muuten puuttuneet.
Tämä nyt oli meidän tapamme opettaa elämää.Kertoisitko millaiset Jaguaarit hankit lapsillesi?
Tuossa alempana vaihtoehdoissa kertomasi ammattijakauma ei mielestäni ole oikein balanssissa muun kertomasi kanssa!
Olen ehkä turhaan epäluuloinen mutta rupesi kiinnostamaan. - Vastike
Jaguaar kirjoitti:
Kertoisitko millaiset Jaguaarit hankit lapsillesi?
Tuossa alempana vaihtoehdoissa kertomasi ammattijakauma ei mielestäni ole oikein balanssissa muun kertomasi kanssa!
Olen ehkä turhaan epäluuloinen mutta rupesi kiinnostamaan.1. Mikroautossa Cullochin sahakone. Sain myydessä omani pois. Poika ei hinkunut mopon eikä kevarin perään. Oli pörisyttänyt tarpeekseen.
2. Jaguaarit olivat 1,2:a takavetoladoja. 1500mk/kpl. Toinen rekisterissä, kaivettiin hangesta. Toinen työkaverilta, vaati hieman työtä.
Toisen myin venäläiselle ostajalle hintaan 3500mk.
Tosen osti läheinen agraari hintaan 500mk. Kiinnileikannut moottori takakontissa.
Miksi Ladat? Olivat halvat hankkia, osia romikselta ja inhottavat ajaa. Niiden kanssa oppi.
Myös luonteen kasvatusta. Eihän heidän kavereilleen Lada olisi kelvannut!
Penskat tiesivät, ettei minun kanssani tuosta neuvotella eivätkä itse raaskineet säästöjensä käyttöä.
Lisäksi pikkukolarit eivät harmittaneet.
Poika opetteli itse pikkutyöt kuten tiivisteiden, katkojankärkien, pyöränlaakereiden ym. vaihdot.
On ollut muutaman vuoden teknisen fysiikan DI ja pitää vanhaa Escorttia viritellen sitä konsulttiaskareiden vastapainoksi.
Pihassa olisi ollut Citroen BX ja Nissan Primera.
Mitä ihmettelemistä ammateissa on? Emme me kai olla ainoita?
En ymmärrä epäbalanssiasi!!
Toivottavasti jaguaarit tulivat selviksi.
Kilkuttelin tätä näin laajasti koska piehtaroin omahyväisen onnistumisen tunteen vallassa! - rattipää
Vastike kirjoitti:
1. Mikroautossa Cullochin sahakone. Sain myydessä omani pois. Poika ei hinkunut mopon eikä kevarin perään. Oli pörisyttänyt tarpeekseen.
2. Jaguaarit olivat 1,2:a takavetoladoja. 1500mk/kpl. Toinen rekisterissä, kaivettiin hangesta. Toinen työkaverilta, vaati hieman työtä.
Toisen myin venäläiselle ostajalle hintaan 3500mk.
Tosen osti läheinen agraari hintaan 500mk. Kiinnileikannut moottori takakontissa.
Miksi Ladat? Olivat halvat hankkia, osia romikselta ja inhottavat ajaa. Niiden kanssa oppi.
Myös luonteen kasvatusta. Eihän heidän kavereilleen Lada olisi kelvannut!
Penskat tiesivät, ettei minun kanssani tuosta neuvotella eivätkä itse raaskineet säästöjensä käyttöä.
Lisäksi pikkukolarit eivät harmittaneet.
Poika opetteli itse pikkutyöt kuten tiivisteiden, katkojankärkien, pyöränlaakereiden ym. vaihdot.
On ollut muutaman vuoden teknisen fysiikan DI ja pitää vanhaa Escorttia viritellen sitä konsulttiaskareiden vastapainoksi.
Pihassa olisi ollut Citroen BX ja Nissan Primera.
Mitä ihmettelemistä ammateissa on? Emme me kai olla ainoita?
En ymmärrä epäbalanssiasi!!
Toivottavasti jaguaarit tulivat selviksi.
Kilkuttelin tätä näin laajasti koska piehtaroin omahyväisen onnistumisen tunteen vallassa!No ei ihme, jos Lada kelpasi. Vaihtoehdot (Citroen ja Nisukka) vielä karseempia.
- Vastike
rattipää kirjoitti:
No ei ihme, jos Lada kelpasi. Vaihtoehdot (Citroen ja Nisukka) vielä karseempia.
You didn't catch the Point!
- varaa moiseen
ei minulla ainakaan ole!
Sitä voi ostaa käytettynäkin kameran, kännykän, pleikkarin yms. - tuffe
Muistan itseäni 13 vuotiaana, kotona piti olla kymmeneltä joten valehtelin kirkkain silmin että muut saavat olla kahteentoista ulkona.
Riittää kun yksi muksu luulee saavansa pleikkarin lahjaksi. Sitten seuraava kateellisena keksii että hänelle tulee BMV. Höh, älä usko kaikkeen.- Vastike
Eivät lapset oikeasti pysty aikuista höynäyttämään ilman aikuisen myötävaikutusta!
Toisiin vetoaminen loppuu hyvin lyhyeen kun siihen leikkiin ei lähde.
Jos lähtee niin aikuinen siinä yrittää lastensa kaverien vanhemmille todistaa omaa erinomaisuuttaan!
Samoin perheen sisällä. Kyllä meillä penskat joskus yrittivät 'isä lupasi systeemiä'.
Loppui sekin kun ei onnistunut koskaan.
Vaimon kanssa olimme kasvatusperiaatteissa täysin yksimielisiä ja tarvittaessa tarkistimme väitteen. - tuffe
Vastike kirjoitti:
Eivät lapset oikeasti pysty aikuista höynäyttämään ilman aikuisen myötävaikutusta!
Toisiin vetoaminen loppuu hyvin lyhyeen kun siihen leikkiin ei lähde.
Jos lähtee niin aikuinen siinä yrittää lastensa kaverien vanhemmille todistaa omaa erinomaisuuttaan!
Samoin perheen sisällä. Kyllä meillä penskat joskus yrittivät 'isä lupasi systeemiä'.
Loppui sekin kun ei onnistunut koskaan.
Vaimon kanssa olimme kasvatusperiaatteissa täysin yksimielisiä ja tarvittaessa tarkistimme väitteen.noinhan sen pitäisi toimia.
Pointtini oli ehkä lähinnä että jokainen muksu yrittää vedota siihen että kaikki muut saa. Eikä vaan kerran. Jossain dokkarissa kerrottiin että kaupankäynti, juonittelu ja jopa valehtelu on osa lapsen kehitystä. Meidän aikuisten homma on, ihan niin kuin teillä, hallita sitä ja edelleenkin asettaa rajat. - köyhä yh-ä
Vastike kirjoitti:
Eivät lapset oikeasti pysty aikuista höynäyttämään ilman aikuisen myötävaikutusta!
Toisiin vetoaminen loppuu hyvin lyhyeen kun siihen leikkiin ei lähde.
Jos lähtee niin aikuinen siinä yrittää lastensa kaverien vanhemmille todistaa omaa erinomaisuuttaan!
Samoin perheen sisällä. Kyllä meillä penskat joskus yrittivät 'isä lupasi systeemiä'.
Loppui sekin kun ei onnistunut koskaan.
Vaimon kanssa olimme kasvatusperiaatteissa täysin yksimielisiä ja tarvittaessa tarkistimme väitteen.miltä tuntuu olla niin köyhä ettei ole varaa ostaa edes talvikenkiä lapselleen. Miltä tuntuu kun lapsen kavereilla on kaikki paremmin kuin omalla lapsella. Miltä omasta lapsestani tämä tuntuu. Miltä tuntuu kun ei ole välillä edes makkaraa leivän päälle.
Olisi hyvä jos pystyisi todistamaan edes sen että jotenkuten tulisi toimeen. Ei enempää tästä aiheesta, koska en pääse vastaamaan, enkä lukemaan, kirjoitin tämän kirjastossa.
- Jermu
Kyllähän siellä listalla aina tulee olemaan noita toiveita, koska "muillakin on...". Ja joskus on sorruttu ostamaankin, sen myönnän reilusti.
Toisaalta, nyt on helppoa minun vedota niihin "vikahankintoihin", että eihän niillä ole koskaan leikitty, pelattu tms., vaan ne jäivät sinne kaapin päälle pölyttymään, joten ei tipu "hittileluja" tänä vuonna.
Tuossa joku kertoi säästäneensä lapsilleen tulevaisuutta varten. Se on hieno homma, niin mekin teemme, mutta minulla se ei ole tekijä sille, saako lapset vaikka pleikkarin vai ei.
Ostan pleikkarin, jos siltä tuntuu ja siitä huolimatta säästän lapsille sitä tulevaisuutta varten.
Joulu on joulu ja en arvota sitä koko ajan rahalla ja vaivalla. Se tulee ja menee ja aina on rahaa palanut paljon ja sen jälkeen sitä huokaisee hiukkasen helpotuksestakin. Reilu meininki.
Ai niin, yksi juttu, jonka olemme tässä ihan viime vuosina huomanneet, on halpa ja yksinkertainen juttu. Ollaan kutsuttu veljiä ja siskoja perheineen ja vanhemmat tietty kanssa meille ja tehty sellainen iso joulujuhla siitä. Aiemmin ajattelin, että se on sellainen tyhmä juttu kutsua ketään jouluksi, mutta se on toiminut helskutin hyvin.- Rouva Kukkaro
Harvan rahalompakko on pohjaton. Meidän suvussa on päätetty, että ostetaan lahjoja vain omille lapsille ja tietty isovanhemmille. Säästyy hermot ja rahaa omien lasten ostoksiin. Serkukset keskenään voivat sitten ostaa jotain pientä toisilleen, omilla rahoillaan.
- Jermu
Rouva Kukkaro kirjoitti:
Harvan rahalompakko on pohjaton. Meidän suvussa on päätetty, että ostetaan lahjoja vain omille lapsille ja tietty isovanhemmille. Säästyy hermot ja rahaa omien lasten ostoksiin. Serkukset keskenään voivat sitten ostaa jotain pientä toisilleen, omilla rahoillaan.
Plasma-Tv:n hankin jouluruuhkan jälkeen koko perheen lahjaksi ja liput pikku lomamatkalle koko perheelle eli siinähän noita.
Tottakai jotain pientä voi hankkia vaimolle, sehän on nyt selvä.
Lapset tekee koulussa aina jotain meille sitten. Eli eiköhän tuo nyt ole ihan tavallista siinä mielessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330637Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764096Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972697Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1321865Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5891643- 861579
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751555Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591477Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721228