Pitäiskö meille yksinhuoltajille perustaa oma chatti?En minäkään tunne olevani sen huonompi ihminen kuin te "oikeat ihmiset"vaik yksinhuoltaja-isä olenkin.Tuntuu olevan vain tuol ravintoloissa taikasana tämä "yksinhuoltaja".Ois kiva tutustua johonkin kivaan ihmiseen,mut kun kerrot eläväs lasten kans yksin,se on sama kuin oisit joku ruttotautinen..Vaik ei ois ero johtunut itsestäänkään,olet kuitenkin.."rupusakkia"!!!!
prkl..n
Yksinhuoltaja
17761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minäkin yh ja törmännyt joskus samoihin "kommentteihin". Uskallan kuitenkin väittää, että on myös niitä ihmisiä, jotka arvostavat "karvoihin katsomatta"! Ei lannistuta noista vastuuttomista rupastelijoista, voipi heillä itellään joskus olla sama tilanne edessä-niinhän siinä yleensä käy!!! Kivaa kesän jatkoa sinulle ja lippu korkealle vaan!!!!!!!
Mahtaakohan vastakkainen sukupuoli yh:na saada samanlaisen kohtelun? Kiinnostais tietää, että mitä on odotettavissa...
Toi yh-chat kuulostaa mielenkiintoiselta tai miksei yh-baari, onhan niitä sinkkusellaisiakin.
Se olis hyvä ajatus,on täällä näitä osastoja vaikka minkälaisia,kyllä meillekin vois oman laittaa.Mä itse eronneena Yh-isänä en vois ajatellakaan jatkavani elämää muun kuin yh-äidin kanssa,mut onhan niitäkin monenlaisia,kuten meitä isiäkin.
Näin lapsettomana ja naimattomana naisena katson vähän eri näkökulmasta tuota yksinhuoltajan kanssa seurustelemista.
'Iskä':nkin kommentti herätti ainakin yhdenlaisen ajatuksen.
Minulla ei ole pätkääkään kokemusta lapsista, jonka takia luulen että yksinhuoltajamiehet eivät edes harkitsisi kaltaistani tapausta tosissaan. Tulee fiilis, että heti pitäisi olla mahtava ja valmis, vastuullinen ja oikeanlainen äitipuolihahmo lapselle vaikkei tiedä laisinkaan millaista elämä on pienen piltin kanssa kanssa. Innolla ja mielenkiinnolla ei pääse kovin pitkälle kun kytevä asenne on heti 'ei kelpaa'.
Suuri epävarmuuden aihe kun ajattelee lähempää tuttavuutta yksinhuoltajan kanssa, ainakin minulla.
Vai onko tuossa 'yh-isänä seurustelen pelkästään yh-äitien kanssa' -periaatteessa kyse juuri jostain syvällisestä ymmärtämisestä, samanlaisesta elämäntyylistä? Osaahan toki lapsetonkin ihminen kokea elämässään kurjia asioita ja joutua ottamaan suurta vastuuta (joskus jopa muistakin kuin itsestään!).
Tunnen lajini tässä hieman ja vähän enemmänkin sorretuksi ja mielestäni 'iskä' syyllistyy itse aloittajan harmittelemaan asenteeseen, joskin vähän käänteisenä.
Perinpohjin tässä on kyse, olen ymmärtänyt, rakkaudesta, kumppanuudesta, perheestä.
Ilmeisesti jotkut katsovat tässäkin asiassa koiraa karvoihin :/
Ei sinun tarvi sitä vierastaa,et osaatko olla lasten kanssa.Jos itse haluat alkaa yh-isän kanssa seurusteleen,tuskin lapset teidän väliin tulee.Mun kriteerit vähän toiset,mä haluan vielä lisää lapsia taloon,en omia lisää mut yh:n mukana tulevia.Olin myös ex:n lapselle isä 17v,minulla oli oma myös ja siunaantuipa viel kolme yhteistäkin..joten kokemusta on.Jatketaan juttelua,sinun vuoro!
Ei ne varmasti ihan väliin tule, mutta jos olen täysin onneton lasten kanssa enkä tule niiden kanssa toimeen, niin onhan sillä jotain merkitystä. Tietysti lasten ikä vaikuttaa.
Niin, sinulla on omat kriteerisi ja suunnitelmasi, mutta silti tuntuu hassulta että ne vaikuttavat tekstissäsi niin lopullisilta. Mikset halua lisää omia lapsia? Voisi kuvitella että jos elämänkumppanin löytää, tuloksena olisi yhteinen lapsi vaikka niitä olisi jo ennestään. Itse ainakin tahdon tehdä vielä joku kaunis päivä ihan 'omia'.
Aikamoisen määrän olet itsekin tehnyt :)
mixi muuten miehet aina perääntyvät kun kuulevat että olet yh?Yxi miespuolinen kaverini jonka kanssa olen ollut juhlimassa on viimesenä kolmena kertana iskenyt mukaansa jonkun muijan,mutta sitten hän soittaa mulle aina seuraavana päivänä että:"Saa***!Sekin on joku hiton yh!Mä en enää kestä niitä muijia!"Siis miksi tuollainen reaktio?Jos vaikka itsellä on joskus sama edessä niin en kyllä tollasta haluaisi kuulla...
Se tuntuu olevan kuin myrkkyä joillekin..yh,jo sanana.Mä taas en haluaiskaan elää,kuin yh:n kans.Löytäs vain jostain semmoisen tavallisen näköisen ja oloisen,jolla ei olis vienti kihahtanu "hattuun" vielä.Semmoisen kans ois hyvä kokeilla jatkaa täällä vielä elämää.
olen miettinyt, että lienee mahdotonta ymmärtää, jos edes haluakaan, miten elämä kulkee, kun on lapsia ja yksin pyörittää kuvioita. Olis tosi kiva, jos olis oma chatti tai keskustelupaikka tai miksei jopa jonkinlainen "deitti" yh:lle. Joten eiköhän laiteta tuulemaan! Tietääkö kukaan miten tällaisen homman saisi alkuun?
se tämäkin hyvä ajatus lopahti......itse en voi auttaa, kun en tällaisista palstojen perustamisista tiedä miten menetellä.
Miehet luulevat, että yksinhuoltajat ovat epätoivoisessa miehenetsinnässä ja yh:t ovat muutenkin epäonnistujia ja ressukoita. Heillä on rahaongelmia, kasvatusvaikeuksia lapsiensa kanssa, he eivät saa pidettyä kuria lapsilleen ja kotia siistinä. He ovat huonosti tai ei ollenkaan koulutettuja. Ei ovat häilyviä, ovathan he eronneet ja lapsia tehneet, eivät siis osaa suunnitella elämäänsä ja hoitaa parisuhdetta. He etsivät arkeensa jämäkkyyttä miehen muodossa: Itselleen elättäjää ja lapselle isähahmoa. Ja sitten kiireesti pakoon.
Tai vaihtoehtoisesti yh-nainen kaipaa ensi yöksi seksiä ja Miehisen Miehen käsittelyä ja juuri tämä kyseinen mies siinä baaritiskillä on se oikea Mies ensi yöksi...
Yksinhuoltjaa ei oikein kukaan huoli. Jos hän ei seurustele, se johtuu juuri tästä. Eronneessa on jokin vika, siksihän se on eronnut ja yksin. Yh:n arki täyttyy siitä, että hän etsii elämäänsä siis miestä, Ketä tahansa ja mitä tahansa, kaikki käy. Yh:lla ei ole minkäänlaisia kriteereja ja hän päätyy vähän viinaanmenevään arskaan, koska itsekin käyttää reippaanlaisesti alkoa ja tupakkaa. Yh saa automaattisesti sossusta toimeentulotukea siksi, että on yksinhuoltaja. Hän saa muutenkin erilaisia yhteiskunnan tukia, sen kun vaan viitsii kätensä ojentaa ja rahat pussiinsa lappaa. Yksinhuoltajan lapsilla on Ongelmia.
Tämmöisiin käsityksiin törmäsin nuorena parikymppisenä yksinhuoltajana. Niitä oli raivostuttava oikoa. Olin B-luokkaan kuuluva. Ja kun kaiken lisäksi asuin vielä vuokrakerrostalossa!!
Nyt olen TAAS yh. Pitkä liitto siinä välissä lapsettoman miehen kanssa päätyi eroon. Nyt päälle 3-kymppisenä suuressa kaupungissa en samaan edellä kerrottuun asennevammaisuuteen ole törmännyt. Yksinhuoltajia ja viikonloppuisiä on tavattoman paljon. Ja monet haluaa uuden perheen, yhteisen lapsen. Minä en.
kun olet yh tulet aina olemaan tuomittu hetken
huumaan ;) eihän yh-ihmisten kanssa voi ajatella
vakavaa suhdetta.
Lyhenne yh on kylläkin harhaanjohtava, koska on
yhteishuoltajia. yksinhuoltajia joilla joka toinen
viikonloppu "vapaata" eli lapset exällä, tai sitten
toinen vanhemmista ei tapaa ollenkaan kun ero tulee.
Winkut eli totaaliset yksinhuoltajat eli Nuoret
lesket jotka
ovat aina lapsen/lapsien kanssa, jollei ole
turvaverkostoa (sukulaisia, ystäviä).
Harva mies tai nainen haluaa toisen lasta, se on
kuitenkin totuus jonka olen jo hyväksynyt :)
vaikka en ole lapselleni isää etsinytkään.
En kyllä kovin äkkiä rupee seurustelemaan yh-isän
kanssa, koska huonoja kokemuksia, ei halunnut tavata
silloin kun itsellään oli lapset äidillä ja minulla
ei mahdollisuutta saada joka toista viikonloppua
itselleni.
ei pidä lajitella sen kummemmin meitä iskiä kuin äitejäkään.elämän ja eron tarinoita on yhtä monia,kuin on eläjiäkin.Sun kumppanisi, ei ollut valmis elään sun ja lastesi hyväksi täysipainoisesti.Mut jospa se oikea vielä sieltä putkahtaa esiin,toivotaan sitä.Sitä minäkin odottanu jo 2v,ja uskon et vielä tärähtää mulle "jättipotti"..ennemmin tai myöhemmin.Mä itse vain haluan mieluummin yh-äidin,kuin sinkun kans jatkaa yhdessä.Kun kumpikin hyväksyy toisen lapset,ja lapset toisensa..se on kuin "yhtä rautaa" siitä eteenpäin..
tärkeitä asioita kirjoitit, mutta rakkautta ei voi valita, itse olen ollut yh.3.5 vuotta ja yhä odottelen" jättipottia" aivan rauhassa. terveisin annale
Mä tarkoitin jättipotilla,et löytäisin nimenomaan yh-äidin..jolloin tulisi lapsikin mukana.Omatkin lapset jo kaipaa uusia kavereita.Olen minäkin ollut yh jo 4vuotta,mut pari vuotta meni alussa opetellessa yksineloa,jolloin en voinut aatellakaan uutta suhdetta.Nyt alkaa elämä taas maistuun hyvältä..joten odotellaan sun kans yhdessä sitä jättipottia.Jospa se sieltä paukahtais kohdalle meil molemmille.Ja odottaa sitä samaa moni muukin täällä..
ei ollut valmis elämään :/ koska kuoli ennenkuin
lapsi syntyi, ja siitä jo 7v.
Toivotan onnea etsintääsi :)
..rakkaita lähtee ja rakkaita tulee.Toivon sulle kaikkea hyvää jatkossa,jospa se siitä helpottaisi.Et varmaan kovin helpolla ole päässyt sinäkään,nostan hattua sulle..kun tulet vastaan jossain joskus.