lennokas juttu

tähdenlento

Näin äkkiseltään ottaen voisi sanoa että lennokkain juttu on JUORU.Sen vauhdikasta etenemistä ei voi mikään tai kukaan hillitä, se näet etenee sellaisella tohinalla että jotta.Se voi olla tosi tai epätosi, useimmiten siinä on totta vain siteeksi alkumetreillä Vauhdin kiihtyessä se paisuu ja muuttuu ja loppujen lopuksi kukaan ei ota selvää mikä on tosi ,tai mikä tarttunut kylkeen matkan varrella Mikään muu ei saa sellaista vauhtia lentäessään matalaliitoa kansantasolla, suusta suuhun menetelmällä ,kiirien kylästä kylään ja kaupungista toiseen ja vielä ennätysajassa suurtenkin ihmisryhmien tietoisuuteen.Se saattaa aiheuttaa joillekkin pahaa mieltä joillekkin taas hupia Usein se on vaaraton ,joskus taas siihen on kylvetty tuhon siemen Kaikessa omalaatuisuudessaan se on kuitenkin ekolookinen ilmiö eikä saastuta kuin ehkä henkisellä tasolla

22

4021

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sinisilmä

      Juorujen kohteena oleminen on joskus kiusallista mutta siihenkin voi saada otteen.
      Koko aikuiselämän ajan olen ollut juoruilun kohde hyvässä ja pahassa. Alkuun loukkaannuin verisesti olla työkavereiden ja lähipiirinkin juttujen keskipisteenä.

      Inhoan keskusteluja joissa puhe kulkee malliin, se sanoi sitä ja se tätä, laitetaan sanojan suuhun sanoja jotka eivät ole ollenkaan samasta osoitteesta lähtöisin.

      Joskus otta päähän palstallakin vallitsevat skismat joissa ei pysytä asiassa, vaan aletaan painostaa kirjoittajan mielipidettä sakin voimalla. Sakilla riittää luovuutta, sitä vain käytetään väärässä paikassa!

      Oli pakko kestää ja saada yliote, sana älä välitä, ei paljon auttanut.

      Jossakin elämän vaiheessa aloin suhtautua juttuihin, puhukaa mitä puhutte,itse tiedän asioiden oikean laidan, asetuin juoruilun yläpuolelle. Ihmeesti sitä jaksaa olla välittämättä ympärillä liikkuvista, varsinkin tämänhetkisistä leskirouvan elämänmenoista maailman turuilla.

      • saara.dma

        Juorut eivät aina koske itseä eikä edes tuttuja. Julkkikset (varsinkin ns. turhat) suorastaan elävät juoruista.

        Juoruilla voi myös tienata: "kerro juoru tienaa tuhansia" ilmoittelee eräs juorulehti, jonka nimeen sisätyy numero.

        Onko juoru satu vai valhe? Pitääkö juorun olla aina negatiivinen, voiko juoruta myös hyvistä asioista?

        On olemassa myös amppelikasvi, joka levittää ränsyjä nopeaan joka puolelle: ja yllätys, yllätys, sen nimi on juoru.


    • Iili

      Muistaako kukaan enää 60-70-lukujen taitteessa ollutta huhua setelinleikkauksesta. Ensin se oli juoru, sitten huhu ja lopulta paniikki.

      Kymmenet tuhannet, ehkä sadat tuhannet ihmiset uskoivat siihen: "Huomenna se tapahtuu". Siihen ei auttanut mikään järkisyihin perustuva todistelu, ettei sellaista tapahdu.

      Sen toteutuminen olisi ollut täysin mahdotonta. Asia olisi pitänyt käsitellä eduskunnassa ja hallituksessa, siitä olisi pitänyt eduskunnassa äänestää, ja se olisi vaatinut 2/3:n enemmistön puolelleen. Presidentin olisi pitänyt hyväksyä laki. Miten sellainen prosessi olisi voinut pysyä salassa? - Sinä iltana jäin ilman ruokaa, kun baarissa ei huolittu maksuksi kuin kolikoita.

      • reetta2

        Olen kuullut puhuttavan että Suomessa olisi ollut setelinleikkaus, silloin kun setelit olivat suuria kooltaan. Ehkä heti sodanjälkeen?

        Vanhin sisareni on muistellut näin tapahtuneen, hänellä oli 500 SMK seteli ja vieläkin häntä karvastelee sen leikkaus.


      • reetta2 kirjoitti:

        Olen kuullut puhuttavan että Suomessa olisi ollut setelinleikkaus, silloin kun setelit olivat suuria kooltaan. Ehkä heti sodanjälkeen?

        Vanhin sisareni on muistellut näin tapahtuneen, hänellä oli 500 SMK seteli ja vieläkin häntä karvastelee sen leikkaus.

        1946 uudenvuoden päivänä sai kansalaiset tietää setelinleikkauksesta.
        Setelit puoliksi, jolloin niitten nimellisarvokin puolittui ja toinen puolisko oli obligaatio eli pakkolaina valtiolle.


      • saara.dma
        MdK-MdK kirjoitti:

        1946 uudenvuoden päivänä sai kansalaiset tietää setelinleikkauksesta.
        Setelit puoliksi, jolloin niitten nimellisarvokin puolittui ja toinen puolisko oli obligaatio eli pakkolaina valtiolle.

        Sitä en enää muista, pitikö setelinpuoliskot säästää eli maksettiinko se pakkolaina kansalaisille joskus takaisin.


      • Iili

        Niin, sehän oli kerran tapahtunut sodan jälkeen, mutta silloin elettiin vielä poikkeusaikoja, ja inflaatio oli valtava. - Mutta silloin 60-70-lukujen taitteessa se oli aivan tuulesta temmattu asia. Veikko Vennamo ei lainkaan helpottanut asiaa, kun hän sanoi, että "menin heti pankkiin viemään rahani talteen".


      • saara.dma kirjoitti:

        Sitä en enää muista, pitikö setelinpuoliskot säästää eli maksettiinko se pakkolaina kansalaisille joskus takaisin.

        mutta tuo toimenpide ei ollut pitkäikäinen eikä estänyt inflaatiota niinkuin tarkoitus oli.
        Mutta luulisin, että jos laina oli määräaikainen, niin setelinpuolikkaat toimivat "panttikuponkina" tai sitten (jos toimenpide huomattiin virheelliseksi) voitiin maksaa ostokset setelien toisellakin puoliskolla.

        Toivottavasti täällä on sellaisia jotka olivat aikaihmisiä siihen aikaan ja muistavat, miten asia oli.


      • matteus
        MdK-MdK kirjoitti:

        1946 uudenvuoden päivänä sai kansalaiset tietää setelinleikkauksesta.
        Setelit puoliksi, jolloin niitten nimellisarvokin puolittui ja toinen puolisko oli obligaatio eli pakkolaina valtiolle.

        Ne vanhat setelit olivat lakanan kokoisia! Muistan sinisen viisisatasen (?), jonka takapuolta koristivat pitkää köynnöstä kantavat alastomat ihmiset. Olivatkos ne setelit Alvar Aallon suunnittelemia? Jokin kuuluisa arkkitehti kuitenkin.

        Setelien arvo puolittui leikkauksen myötä. Samalla niiden nimellisarvosta otettiin kaksi viimeistä nollaa poissa, joten viisisatasesta tuli viisimarkkanen.

        Entisten tilalle painettiin uudet setelit, jotka olivat lähellä nykyistä kokoa. Muistelen, että viisimarkkanen oli edelleenkin pieni sininen paperilappunen. Viisikymppinen oli poikkeava: Se oli muita suurempi neliskulmainen ruskea paperi. Korjatkaa, jos muistan väärin (pitäisiköhän minun tuulettaa Googlettamalla muistikuviani).


      • matteus
        MdK-MdK kirjoitti:

        mutta tuo toimenpide ei ollut pitkäikäinen eikä estänyt inflaatiota niinkuin tarkoitus oli.
        Mutta luulisin, että jos laina oli määräaikainen, niin setelinpuolikkaat toimivat "panttikuponkina" tai sitten (jos toimenpide huomattiin virheelliseksi) voitiin maksaa ostokset setelien toisellakin puoliskolla.

        Toivottavasti täällä on sellaisia jotka olivat aikaihmisiä siihen aikaan ja muistavat, miten asia oli.

        Setelin puoliskot kävivät puolesta arvostaan kaupassa, ostoksia suoritettaessa.

        Voi hyvinkin olla niin, että uusia seteleitä ei saanutkaan aivan lähipäivinä ja ne puoliskot olivat ainoa raha? Ja vanhojen kolikoiden arvon oli inflaatio syönyt mitättömäksi, olisivatko vitosen kolikot olleet vielä käytössä?

        Minä olin vasta lähes kaksitoistavuotias. Mutta raha oli meillä silloin niin ahtaalla, että me pennutkin seurasimme, milloin jokin seteli tuli vanhemmille kudotuista villapaidoista ja -housuista.

        Isä oli jo silloin ulkotöihin kykenemätön, sai pienen kansaneläkkeen ja osallistui äidin kutomatöihin. Veivasi enimmin kutomakonetta, laski sen kierroksia, kavensi tai levensi tarvittaessa ja kutoi helmoihin saumakaista.


      • matteus

        Vuoden 1963 alussa seteleitä ei leikattu. Silloin poistettiin yksinkertaisesti markkamäärien perästä kaksi nollaa ja korvattiin vanhat setelit uusilla.

        Samalla poistettiin kaksi nollaa myöskin kaikkien hintojen perästä, samoin palkat pudotettiin sadasosaan. Ihmisten piti tottua nopeasti uuteen rahaan ja miljoona tipahti sadaksi tuhanneksi markaksi. Ihmiset puhuivat sitten vuosia 'vanhasta miljoonasta', esim joku voitti veikkauksessa vanhan miljoonan. Kolikotkin tulivat käyttöön uudelleen pitkästä aikaa, pennin kolikot mukaan lukien.

        ---
        Semmoinen oli se savotta. Operaatio oli tarpeellinen siksi, että kirjanpitäjien kapeisiin sarakkeisiin eivät inflatooriset numerojonot enää mahtuneet! Hankalaa oli myyjienkin ynnätä tiskipaperille asiakkaiden ostoksia.


      • sinne meni
        matteus kirjoitti:

        Setelin puoliskot kävivät puolesta arvostaan kaupassa, ostoksia suoritettaessa.

        Voi hyvinkin olla niin, että uusia seteleitä ei saanutkaan aivan lähipäivinä ja ne puoliskot olivat ainoa raha? Ja vanhojen kolikoiden arvon oli inflaatio syönyt mitättömäksi, olisivatko vitosen kolikot olleet vielä käytössä?

        Minä olin vasta lähes kaksitoistavuotias. Mutta raha oli meillä silloin niin ahtaalla, että me pennutkin seurasimme, milloin jokin seteli tuli vanhemmille kudotuista villapaidoista ja -housuista.

        Isä oli jo silloin ulkotöihin kykenemätön, sai pienen kansaneläkkeen ja osallistui äidin kutomatöihin. Veivasi enimmin kutomakonetta, laski sen kierroksia, kavensi tai levensi tarvittaessa ja kutoi helmoihin saumakaista.

        Muistan, kuinka viimeinen pvä joulukuuta rynnättiin kauppaan ostamaan viimeisillä rahoilla. Kaikki setelit lapsienkin lompakoista riistettiin. Ei sitä toista puolikasta ikinä hyvitetty.
        Rahanmuutos, jossa otettiin nollat pois, oli vasta v. 1963. Sen jälkeen vanha kansa puhui vuosia isoista summista "10 vanhaa miljoonaa".
        Samalla tavalla kuin nyt sanotaan "10 vanhaa markkaa".


      • matteus kirjoitti:

        Ne vanhat setelit olivat lakanan kokoisia! Muistan sinisen viisisatasen (?), jonka takapuolta koristivat pitkää köynnöstä kantavat alastomat ihmiset. Olivatkos ne setelit Alvar Aallon suunnittelemia? Jokin kuuluisa arkkitehti kuitenkin.

        Setelien arvo puolittui leikkauksen myötä. Samalla niiden nimellisarvosta otettiin kaksi viimeistä nollaa poissa, joten viisisatasesta tuli viisimarkkanen.

        Entisten tilalle painettiin uudet setelit, jotka olivat lähellä nykyistä kokoa. Muistelen, että viisimarkkanen oli edelleenkin pieni sininen paperilappunen. Viisikymppinen oli poikkeava: Se oli muita suurempi neliskulmainen ruskea paperi. Korjatkaa, jos muistan väärin (pitäisiköhän minun tuulettaa Googlettamalla muistikuviani).

        Setelien leikkaus oli vuoden 1946 juttuja, jolloin rahan arvo puolittui. 1000 ja 500 markan setelit leikattiin.

        1.1.1963 siirryttiin markka/penni-systeemiin.


      • Iili
        matteus kirjoitti:

        Vuoden 1963 alussa seteleitä ei leikattu. Silloin poistettiin yksinkertaisesti markkamäärien perästä kaksi nollaa ja korvattiin vanhat setelit uusilla.

        Samalla poistettiin kaksi nollaa myöskin kaikkien hintojen perästä, samoin palkat pudotettiin sadasosaan. Ihmisten piti tottua nopeasti uuteen rahaan ja miljoona tipahti sadaksi tuhanneksi markaksi. Ihmiset puhuivat sitten vuosia 'vanhasta miljoonasta', esim joku voitti veikkauksessa vanhan miljoonan. Kolikotkin tulivat käyttöön uudelleen pitkästä aikaa, pennin kolikot mukaan lukien.

        ---
        Semmoinen oli se savotta. Operaatio oli tarpeellinen siksi, että kirjanpitäjien kapeisiin sarakkeisiin eivät inflatooriset numerojonot enää mahtuneet! Hankalaa oli myyjienkin ynnätä tiskipaperille asiakkaiden ostoksia.

        Se oli just niin.

        Setelien leikkaamisella sillä asialla ei ollut mitään tekemistä. Päinvastoin. Se kohotti markan uskottavuutta kansainvälisestikin.

        Silloinkin olivat juorut ja huhut liikeellä: Ihmisten säästöt muka ryövättiin valtiolle niin, että vain sadasosa jäi jäljelle. Minä ainakin näin yhden itkevän mummon, joka uskoi kaikkien elämänsä säästöjen menneen taivaan tuuliin. Hän ehkä oli pokkeus.

        Otin sen 60-70-luvun taitteessa olleen setelien leikkaamishuhun puheeksi vain siksi, että halusin kiinniittää huomiota juorun kasvamisesta suoranaiseksi paniikiksi. (Monet täällä eivät näytä edes muistavan koko asiaa. Hyvä vain! Itse asuin silloin Tampereella, ja ainakin siellä koko kaupunki tuntui olevan sekaisin. Minusta se oli häpeäksi koko kansalle.)


      • Lokari1
        sinne meni kirjoitti:

        Muistan, kuinka viimeinen pvä joulukuuta rynnättiin kauppaan ostamaan viimeisillä rahoilla. Kaikki setelit lapsienkin lompakoista riistettiin. Ei sitä toista puolikasta ikinä hyvitetty.
        Rahanmuutos, jossa otettiin nollat pois, oli vasta v. 1963. Sen jälkeen vanha kansa puhui vuosia isoista summista "10 vanhaa miljoonaa".
        Samalla tavalla kuin nyt sanotaan "10 vanhaa markkaa".

        Oli kyllä laina suomen valtiolle.
        Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
        Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
        Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
        Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
        Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
        Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

        Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
        Terv: Lokari1.


      • setelit
        Lokari1 kirjoitti:

        Oli kyllä laina suomen valtiolle.
        Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
        Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
        Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
        Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
        Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
        Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

        Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
        Terv: Lokari1.

        Kyllä minulla on vieläkin setelistä toinenpuoli tallessa, oli ne isoja rahoja.
        Sai moneen kertaan taittaa lompakkoon jos oli vielä leikkaamatta.
        Semmosia ne oli isommat kuin tavallinen kirjekuori.


      • Lokari1 kirjoitti:

        Oli kyllä laina suomen valtiolle.
        Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
        Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
        Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
        Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
        Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
        Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

        Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
        Terv: Lokari1.

        Pian sodan päätyttyä toteutettiin setelien vaihto myös Unkarissa sekä Belgiassa, Tanskassa, Norjassa, Ranskassa ja Hollannissa ynnä Suomen jälkeen muun muassa Neuvostoliitossa ja Länsi-Saksassa.

        Ylläoleva tieto netiltä.


      • Iili
        Lokari1 kirjoitti:

        Oli kyllä laina suomen valtiolle.
        Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
        Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
        Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
        Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
        Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
        Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

        Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
        Terv: Lokari1.

        Saksalaiset väärensivät dollareita ja puntikin.

        Sodan jälkeen niitä löytyi miljardien edestä. Niillä oli tarkoitus aiheuttaa vihollismaissa hyperinflaatio. Saksassahan sellainen oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun painettiin vain lisää ja lisää rahaa. - Myös Venäjä turvautui samaan kikkaan Neuvostoliiton romahtaessa ja tietysti huonoin seurauksin.

        Kolmas esimerkki hyperinflaatiosta on taas Aku Ankka -lehdestä: Roope-sedän rahasäiliöön iski pyörremyrsky, ja kaikki tahat lensivät taivaan tuuliin. Rahaa alkoi sataa ihmisten päälle, ja kaikki rikastuivat. Roope-setä nosti hinnat taivaisiin, kuten muinoin Saksassa. Yksi kananmuna maksoi sekä Saksassa että Ankkalinnassa 1000 000 markkaa. - Ikävä kyllä Ankkalinnassa asiat ovat helpommin hoidettavissa kuin todellisessa elämässä.


      • matteus
        Lokari1 kirjoitti:

        Oli kyllä laina suomen valtiolle.
        Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
        Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
        Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
        Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
        Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
        Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

        Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
        Terv: Lokari1.

        " Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa. "

        Tuon muistan syyksi minäkin. Sakemannien huolto toimi sota-aikana hyvin Suomessa, ei ollut rahasta pulaa! Samaa olen arvellut kotisivullani, jossa muistelen vuodelta -46 erästä paimenpojan kesääni.


      • matteus
        matteus kirjoitti:

        " Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa. "

        Tuon muistan syyksi minäkin. Sakemannien huolto toimi sota-aikana hyvin Suomessa, ei ollut rahasta pulaa! Samaa olen arvellut kotisivullani, jossa muistelen vuodelta -46 erästä paimenpojan kesääni.

        se laina valtiolle, siitäkin oli tosiaan kysymys.

        Ja oli valtiolle tosi edullinen laina silloisen laukkaavan inflaation aikana! Takaisin maksun sopimuksen ehtoihin en varmaan kiinnittänyt silloin mitään huomiota.


      • capt.cöpenick evp
        matteus kirjoitti:

        Vuoden 1963 alussa seteleitä ei leikattu. Silloin poistettiin yksinkertaisesti markkamäärien perästä kaksi nollaa ja korvattiin vanhat setelit uusilla.

        Samalla poistettiin kaksi nollaa myöskin kaikkien hintojen perästä, samoin palkat pudotettiin sadasosaan. Ihmisten piti tottua nopeasti uuteen rahaan ja miljoona tipahti sadaksi tuhanneksi markaksi. Ihmiset puhuivat sitten vuosia 'vanhasta miljoonasta', esim joku voitti veikkauksessa vanhan miljoonan. Kolikotkin tulivat käyttöön uudelleen pitkästä aikaa, pennin kolikot mukaan lukien.

        ---
        Semmoinen oli se savotta. Operaatio oli tarpeellinen siksi, että kirjanpitäjien kapeisiin sarakkeisiin eivät inflatooriset numerojonot enää mahtuneet! Hankalaa oli myyjienkin ynnätä tiskipaperille asiakkaiden ostoksia.

        Kaveri säästi ja teki kuukausia rankasti töitä.
        Niillä palkoilla pankkitili osoitti 417.000mk

        Raharemontin jälkeen summa oli enää 4.170mk.
        "Millihän" oli 10.000mk.


      • matteus
        capt.cöpenick evp kirjoitti:

        Kaveri säästi ja teki kuukausia rankasti töitä.
        Niillä palkoilla pankkitili osoitti 417.000mk

        Raharemontin jälkeen summa oli enää 4.170mk.
        "Millihän" oli 10.000mk.

        ...minullehan sattui pilkkuvirhe tuossa ylempänä, voivoivoi!

        Mutta eikös meille kansakoulussa sanottu, että nolla merkitsee 'ei mitään'? - Jotakin on sentään jäänyt päähän kansakouluvuosiltakin;-)


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30728
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4141
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2714
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      1879
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      590
      1654
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1584
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1561
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1488
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1238
    Aihe